".$userid.":".$kommentti." (".strftime("%d.%m.%Y %H:%M").")\n"); fclose($cf); $lcfile=file("lastcomments.txt"); $lcf=fopen("lastcomments.txt","w"); fputs($lcf,"
  • [$cn] $userid: $kommentti (".strftime("%d.%m.%Y %H:%M").")
  • \n"); for ($i=0;$i<4;$i++) { fputs($lcf,$lcfile[$i]); } fclose($lcf); header("Location: diary.php?cns=$cn&cne=$cn"); exit(); } } ?> Päiväkirja

    Päiväkirja

    Viimeisimmät kommentit:

    Näytä koko päiväkirja =$cns and $cn<=$cne) { comment_start("Keskiviikko, 6.6.2001, klo 00:07"); ?>

    Ei, tämä ei ole se suurpäivitys. Tämä on vain yöllistä ajatuksenjuoksua, yön valon avulla sivuun katsottua.

    Huomenna, tai Euroopan jälkeen, tapahtuu varmaankin muutos. Suunnittelin sitä tänään. Ideoita, Tapahtumia, Tarinoita, Mielipiteitä, Ajatuksia. Avainsanoja ja kronologista järjestystä. Pikku-kaaosta.

    Ajatus; Asia, josta tulee hyvälle mielelle:
    Kun huomaa jonkun muun viittaavan positiivisesti johonkin, jonka itse tai oma porukka on luonut vuosia sitten.

    Paras fiilis Gaengifiilarilla tehdä duuniaan on sillon, kun se katsoo vinoon. Sillon, kun jokin, useimmiten tietysti yö, peittää osan sen premisseistä ja kaikki näyttäytyy vähän eri sävyisenä. Jos sä haluut oppii fiilaamaan, sunkin pitää löytää se hetki, jolloin sä tunnet hapuilevas pilareita sumussa. =$cns and $cn<=$cne) { comment_start("Maanantai, 21.5.2001, klo 09:36"); ?>

    Olipas taas viikonloppu. Perjantaina ensin se koe. No, se meni ihan hyvin. Sitten telttaa ostamaan. Oltiin jo aikaisemmin Ilonan kanssa käyty katsomassa Partioaitasta sopiva 2-3 hengen 4.4kg painava kupoliteltta hyvällä eteisellä. Siinä kun oltiin maksamassa, soitti Seita: "Me ollaan tässä Chaplinin edessä ja Aino on vähän huonossa kondiksessa, tuu tänne hakee se Temppeliin". Tjoo-o, sinne.

    Kello on tässä vaiheessa siis bout neljä iltapäivällä, kun mä löydän Chaplinin edestä Ainon, Seitan ja Laurin oikeen emäkännistä. Ja mun pitäs vielä käydä hakee mulle tullut editointikortti postista. No, ei siinä mitään, jengi Temppeliin, sit vähän ihmetellään ja kännistellään, mä käyn hakee sen kortin ja sama jatkuu vielä vähän aikaa. Oli ensimmäinen kerta kun Seita kävi Temppelissä meidän eron jälkeen. Se oli sille selvästi aika pelottava kokemus, varmaan vielä enemmän siinä kännissä.

    Kun käniposse lähti me väsättiin hampurilaisia eikä sitten saatu mitään häppääkään aikaiseksi. No, oli kyllä ihan hyvät fiilikset vaan kotona lojumiseenkin. Ei oo pitkään pitkään aikaan tehny mieli kunnolla örveltää. Ai niin, ja mä tietty leikin sillä editointikortilla. Vappuvideosta on jo ensimmäinen editoitu minsa koossa ;).

    (Lauantai)

    Lauantaina mä leikin vielä sillä videokortilla. Viikonlopun paras juttu tuli kuitenkin illalla, kun Rauha, Hanna ja minä leiriydyttiin meidän olkkariin, levitettiin piknik-lakana, pistettiin "Voices of the Rainforest" -levy soimaan ja kieltäydyttiin hakemasta keittiöstä "kotiin unohtunutta" veistä melonin leikkaamiseen, vaan mieluummin pärjättiin duunin muoviavaimella ja muovihaarukoilla. Pullo kesäsiideriä per naama sekä yhteinen pullo roseeviiniä siivitti meininkiä, jonka tarkoitus ei ollut humaltua. Vasta uudelleen viritetty webcam tallensi parhaat hetket.

    Illalla onnistuin kuitenkin vielä aikaansaamaan oikein suuren luokan katastrofin mokaamalla yhden skriptin, mikä aiheutti lähes koko glorantha.temple.brainlez.org -saitin häviämisen bittiavaruuteen. "grep -A 100 -B 1000 'kaikillasivuillaesiintyväsana' /dev/hdc4" auttoi parin fileen osalta, pari saatiin pelastettua varjolta, mutta tärkeimmät puuttuivat silti. Onnetar oli kuitenkin suotuisa. Juuri tuhoa ennen oli sivustolla käynyt ulkopuolinen, joka halusi linkata sivuston omaan RuneQuest -sivustoonsa. Parin mailinvaihdon jälkeen mulla oli taas kaikki oleellinen, pelastettuna satunnaisen vierailijan selainvälimuistista.

    Päivän ruoka oli luges Chili con carne.

    (Sunnuntai)

    Aamulla kävimme kokeilemassa teltan pystyttämistä Tähtitorninmäellä, hyvä teltta se on. Suht helppo saada pystyyn, vaikka tuuli oli kova, hyvin pysyi kasassa ja tilaakin oli tosi ruhtinaallisesti.

    Tähtäriltä mä suuntasin Nikolle, jossa Sengoku-porukan oli määrä kokoontua miettimään pelin tulevaisuutta. Muilla kesti, joten mä ehdin pelata "Typing of the Dead" -peliä vikaan kenttään asti. Että on älytön peli. Zombieammuntaa sanoja ja lauseita kirjoittamalla ;). Sääli, etten ehtinyt jäädä porukan kanssa paljon muuta jauheskelemaan tärkeimmän selvittyä, kun piti kiiruhtaa syömään ennen Halzamiittiä.

    Miitissä setvittiin Halzan Ropecon -suunnitelmia (Lalonde ja Bofferibaari) ja pelattiin "Universumin Valtiaat" -peliä, joka viidellä pelaajalla oli oikeasti aika mielenkiintoista. Lisäksi tietysti oli taas se määrätön hupi, minkä eri rotujen historian lukeminen aina aiheuttaa.

    Ruoka Pirjon ja Klausin kanssa siinä Pursimiehenkadun meksikolaisessa, jossa jostain syystä kukaan ei ollut käynyt. Hyvää mättöä oli. =$cns and $cn<=$cne) { comment_start("Perjantai, 18.5.2001, klo 09:41"); ?>

    Ei voi kyl hyväksyy sitä että Ilona on saanut mut nykyään heräilemään siinä seitsemän/kahdeksan välillä. Toisaalta, nykyään on ihan OIKEESTI enemmän aikaa päivässä. Eikä oo sellasta ylinukkumisväsymystä. Oikeestaan tää on tosi bonusta.

    Eilen tuli luettua aika vähän, tänään nähdään onko se alue tosiaan niin helppo kuin miltä tuntuu. Sen sijaan säädin Windowsiin, X:ään ja fbkonsoliin dualhead tuen. Lu-GES!. Miten mä en oo aikasemmin tajunnut, että kahella näytönohjaimella saa kaksi näyttöä ihan hyvin kiinni koneeseen? Tosin kyllä siinä aikaa meni, varsinkin Windows on tosi vittumainen noiden korttien kanssa eikä tahdo tukea paljon mitään kortteja kakkosnäyttönä.

    Samalla tää on valmistelua sen video-editointikortin saapumiselle, editointia on paljon mukavampi tehdä jos on enemmän näyttötilaa. Hyvällä tsägällä se tulee tänään, ois siistii päästä vääntää jo viikonloppuna Vappu/Komsalö/Jamaica -matskua.

    Siirryin muuten myös Gnomesta KDE:n taas vaihteeksi. Kummassakin on kyllä hyvät puolensa, sääli ettei niitä saa yhdistettyä :). Konqueror on kyllä aika rules -selain (tosin sehän nyt toimisi ilman KDE:täkin).

    Tulipas teknispainotteinen entry.

    Ras Lya, wi giv dem Full Hundred! =$cns and $cn<=$cne) { comment_start("Torstai, 17.5.2001, klo 11:28"); ?>

    Pitäisi lukea, mutta väsyttää eikä ole yhtään fiilis. Nukuin viime yön olohuoneen lattialla.

    Päivitin snadisti tietopakettia itsestäni ja linkkasin sen pääsivulle (jonka siis erotin tästä). Olen ajatellut, että pitäisi varmaan tehdä oikea kunnon CV, mutta nyt ei kyllä ole siihenkään vibraa. Ja pääsivulle kyllä pitää tehdä vielä kaikenlaista, ja käydä läpi kaikki matsku ja päivittää ja.. mulla oli jossain vaiheessa ihan hyvä idea siitä miten organisoisin kaiken temporaalisesti niin, ettei haittaisi vaikka jotkut sivut olisivat vanhentuneita.

    Sen sijaan, fi-reggae -listaa lukiessani sattui silmään oikea kullan arvoinen linkki: Jamaican Gleanerin sivut, erityisesti sen populaarikulttuurialaliite Starin TOP-40 -lista. Vielä kovempi juttu oli kyllä saman sivuston alta löytynyt vuoden 2000 TOP 100 -lista, sillä lähes kaikki biisit joita tuolta pystyi pätkän kuuntelemaan oli tuttuja meidän matkalta. Warm Vibes! Lähdin sitten noiden pohjalta innostuneena etsimään kokonaisia versioita noista biiseistä Napsterilla ja löysinkin kaikenlaista lämpimiä lomamuistoja palauttavaa musaa. Ilmeisesti me ollaan lähes koko matkamme joka hiton paikassa saatu kuulla "Orgasm Riddim" -nimistä mix-kasettia. Full Hundred! (Tigin kannattaa erityisesti tutustua Lady Sawn Son of a Bitch -biisiin;)

    Selassie-ai =$cns and $cn<=$cne) { comment_start("Tiistai, 15.5.2001"); ?>

    Sydänyön hetki - Viime yönä vain mahdollisuus, toissayönä melkein jo sain sen kiinni. Mulla sen laukaisee erityisesti se, jos kuu näyttää tosi kauniilta, rauhaisalta, mystiseltä ja muuttumattomalta. Tosin nyt sen laukaisi jokin muu, viime öinä ei ole kuuta oikein näkynyt. Siis sellainen valaistumisen hetki, jolloin yön sydämessä yhtäkkiä näkee asiat kuun valossa erilaisina, antaa vähäksi aikaa toisenlaisen näkökulman valua omansa päälle.

    Paras sydänyön hetki mulla oli joskus Viiskulmassa, kun olin yksin isossa olohuoneessa keskellä yötä ja kaikkialla oli aivan hiljaista. Kuu paistoi Pohjoispuolen ikkunoista Fredan yltä ja ikkunalaudalla olevat pari viherkasvia kylpivät sen valossa. Kuun edessä oli parisen ohutta pilvenhattaraa, jotka kelmeä valo oli värjännyt hieman punertaviksi. Hetki yllätti mut, ja mä aloin tanssia, täysin äänettä, yksin läpi huoneistoa.

    --

    uz toimii jälleen! Ja piru että on ihanaa päästä taas omalle luxus-koneelle sen jälkeen kun on pari viikkoa saanut tuskailla varjolla samalla kun Ilona välillä on ollut tahallaankin vittumainen sen käyttämisen suhteen. Oma musa soi, oma vanha paikka ja tuoli tuntuu hyvältä ja tutulta.

    Yritin eilen saada vappuvideota imuteltua koneelle, mutta enpä tietenkään onnistunut, paskawindows, paskakortti, paska-ajurit, paskasofta. Niin sitten tänään aamulla tilasin sen Realtime -editointikortin, josta huvista saan maksaa 5900mk. Mutta olenhan mä nyt jo bout vuoden miettiny sen hankkimista. Ja koska mä oon niin pirun fiksu, säästin 600mk. Nuo on nimittäin ollu niin fiksuja/kieroja, että on pistäny uudet softat saman hardiksen megeen ja nimennyt sitten tuotteensa uudestaan. Yksi Jyväskyläläinen mesta myi kuitenkin vanhaa versiota uusilla softilla 600mk halvemmalla kuin mitä muualla se 'uusi' versio oli. Vietin kyllä hyvän puolisentoista tuntia yrittäessäni netistä varmistaa, että hardispohja todella on täysin sama. Kieroja perkeleitä.

    Eilen oli ihan kiva päivä. Mulla oli Todennäköisyyslaskenta 1:n toinen välikoe, jota ennen ehdin miitata Tean, niin että tämä sai heitettyä lainaamansa digikameran mulle. Tea oli kesäinen ja kaunis ja sitä oli tosi mukava nähdä. Koe oli vaikeampi kuin mitä kuvittelin, veikkaan että kaksi tehtävää neljästä on täysin oikein, kolmannesta tulee varmaan 3-4 pistettä ja vikasta tsägällä se 1 tai 2. Kun tähän ynnätään ensimmäisen kokeen tulos niin odotan kurssista kakkosta, kolmosen mahdollisuudet on aika varmaan aika pienet.

    Kokeen jälkeen miittasin taas Tean, ja Ismon, jotka olivat olleet kahvilla ja Kaisaniemessä kävelemässä. Ulkona oli ihana ilma. Tea tuli meille kahville, Ismonkin olisin halunnut raahata mukaan mutta tämän piti päästä hogimaan Teksasin pyykinpesukonetta.

    Ilona ja Kaisa oli täällä kun me tultiin, Kaisa oli tuonut Ilonalle pyörän, kun Ilonan pitäisi nyt ilmeisesti huomisesta lähtien kuntoilla sen avulla (Munkin pitäs nyt saada pyörä, Ilonan isällä on ilmeisesti joku vanha, jonka saisin ilmaiseksi jos se vain mulle sopii). Mä juotin Tealle teetä, kun mun itsepaahtama kahvi oli kofeiiniannokseltaan selvästi liian pelottavaa <G>, ja sitten me tehtiin ja syötiin kaikki neljä yhessä tortilloja iloisessa tunnelmassa, which was verry nice.

    Tänään olin duunissa. Sielläkin oli tarjolla tällä kertaa video-editointia, mikä oli mukavaa vaihtelua ja aika kuluikin nopeasti. Varsinkin kun mä nyt olen oikeastaan 'taiteellisen vastaavan' asemassa sen videon suhteen.

    Perjantaina on sitten lukukauden vika tentti, Logiikka 1:n toinen välikoe. Sikahelppo kurssi verrattuna kaikkeen muuhun, suosittelen ehdottomasti jos haluatte matikasta helpot viis ovaria. Kyllä siihenkin nyt tosin pitää vielä lukea ihan hyvin, että varmistaa sen kolmosen.

    --

    Kaikki jotka haluu jotain.temple.brainlez.org/birgitclaes.brainlez.org osoitteen omille sivuilleen sanoo HEP! (varsinkin Ilona sais jo päättää mitä ottaa, mua kiinnostaa varsin paljon mitä se päättää valita). Myöskin temppeli.dhs.org/birgitclaes.dhs.org -osoitteita saa periaatteessa, mutta jostain kumman syystä mun automaattinen osoitteenpäivitysskriptini ei tunnu tällä hetkellä päivittävän niitä, eli niiden kanssa saatte odottaa humisfix(tm):iä.

    Ach, mistä tulikin mieleeni, digikameran purkuportti on tosi paskana, mikä on tosi ärsyttävää. Periaatteessa siihen ois mahdollista vielä kehittää jotain, mutta helppoa se ei ole. Kolme johtoa, jotka pitäis saada kontaktiin kolmen nihkeen paikan kanssa piirilevyllä, joka on hodarissa toista piirilevyä vasten.

    Rastafari ai =$cns and $cn<=$cne) { comment_start("Torstai, 10.5.2001, klo 11:22"); ?>

    Huomasin eilen, että se, miten paljon kirjoitan nettistä korreloi sen kanssa, kuinka paljon luen toisten nettiksiä. Taustalla on varmaankin eri elämänsisältöjen tärkeyden tunteen vaihtelu. Nyt ei vaan sosiaaliporno tai normaali kaverisuhteiden ylläpito ole tuntunut niin tärkeältä. Se ei johdu siitä, että mun loputon kiinnostus yhteisöjen dynamiikkaan olisi yhtäkkiä hävinnyt, vaan se on aaltoliikkeen jatkoa siitä, että vielä vähän aikaa sitten mulla oli hirveä kaipaus mulle rakkaiden ihmisten pariin ja musta tuntui, että mä nään niitä aivan liian vähän. Se johti tietysti jossain vaiheessa siihen, että panosti hirveästi sosiaalisiin tilanteisiin ja ihmisiin ja niiden näkemiseen. Tarve tuli tyydytettyä, mutta aallossa oli vielä voimaa. On ollut yhä mukavaa olla ihmisten kanssa, mutta pysyvämmät asiat ovat nouseet mielessä tärkeämmiksi kuin sosiaalinen hyvinvointi ja ajan kuluttaminen.

    Tosin olen mä kyllä vähän vihainen itselleni siitä, etten kirjoittanut tänne vapusta tai "Sä et saa ihmejuomaa" -bileistä, tai niistä kahdesta hyvin erilaisesta puistohengauksesta - kaikki tapahtumia, joista on tosi erilaiset, mutta hyvät muistot. Toisaalta, voinhan mä kirjoittaa niistä nyt, kun niiden fiilikset ovat kerran vielä hyvässä muistissa. Ei tarvitse jauhaa yksityiskohdista, vaan kokonaisuudesta ja tunteesta. (Hmmm. Siinä on epätasapaino, että osaa lukijoita varmaan kiinnostaisivat enemmän ne kaikki hauskat pikku yksityiskohdat, mitä noihin tapahtumiin liikkuu, osaa taas ne tunteet ja ajatukset, mitä tapahtumista kokonaisuuksina on lopulta suodattunut)

    Vappu. Vappu oli hyvä, vaan ei loistokas. Se oli varsin paljon sellainen, kuin odotinkin. Olin todella tyytyväinen siihen, että kampanjat saatiin valmiiksi, olin todella tyytyväinen siihen, että ihmisillä oli hauskaa, olin todella tyytyväinen siihen, että kaikki sujui hyvin. Tunsin vastuuni, tunsin olevani bC!:n vapun järjestäjä, ja nautin siitä. Tämä tietysti kuitenkin tarkoitti myös sitä, että mun piti koko ajan pysyä suht selvänä ja tilanteen tasalla, turvata banderollit ja mankka, videoida meininkiä ja vappukampanjan etenemistä, sosialisoida. Siis: Olin erittäin tyytyväinen ja iloinen vapun onnistumisesta, mutta toisaalta mun vappuni ei ollut sellainen huoleton rellestysjuhla, jollaisena se on viimeiset vuodet tuntunut tosi loistokkaalta.

    No, "Sä et saa ihmejuomaa" -bileet toimivat sitten tasoittajana. Vaikka mä olin periaatteessa taas isäntä, en tällä kertaa ottanut yhtään mitään paineita. Erinomainen salakavala ihmejuomakänni, ihania ihmisiä, hyviä tapahtumia, kännifilosofiaa ja ihmissuhdeongelmia, Skippersin baarimikotkin oli tavattoman hyväntuulisia ja antoivat _ALENNUSTA_.

    Tosin, se nyt oli odotettavissakin, sillä ei sellainen päivä voi mitenkään mennä huonosti, joka aloitetaan vastapaahdetulla kahvilla ja kuoharilla kymmenen maissa Espan puistossa ja jatkuu sitten edellis-suokki-pokemon-kerrasta odotuksilla ladatun Pokemon 3:n kautta suoraan omiin bileisiin.

    Ja sitten oli vielä ne pari puistohengausta. Varsinkin se oli tosi loistokasta, kun vähitellen iltapäivän edetessä puistossa viisihenkinen seurue muuttui viisitoistapäiseksi nauravaksi hyväntuuliseksi massaksi.

    Nyt. Nyt mä oon ollu Ilonan hoitsu jo 1½ päivää. Ilona oli eilen siellä polvileikkauksessa, mä otin loppuviikon vapaata sitä hoitaakseni ja lukeakseni Todennäköisyyslaskennan tenttiin. Ja siitäkään ei ole edes mitään paniikkia, mulla on hommat paljon paremmin hallussa verrattuna viime välikoetta edeltäneeseen aikaan. Eilen olin Viiskulmassa, kun tuli vanhempia ikävä, oli tosi mukavaa, säädin konetta ja puhuttiin teestä. Niin ja pari päivää sitten me tehtiin aivan uskomattoman hyvää pizzaa. Sen maun teki se tomaattikastikepohja, joka tehtiin sen Ilonan reseptikirjan mukaan ja josta tuli aivan taivaallinen.

    Elämä siis hymyilee. Kesä on vaan kyllä puoltoista viikkoa etuajassa, on ollut niin kiireistä, ettei ole tuntunut vielä siltä, että voisi vaan hyvällä omallatunnolla mennä puistoon koko päiväksi lojumaan. Onneksi vikat tentit on jo ensi viikolla, sitten voi taas relata.

    Linnut laulavat ja tuore ruoho tuoksuu. Ihana sää kevätkävelylle. =$cns and $cn<=$cne) { comment_start("Lauantai, 28.4.2001, klo 15:49"); ?>

    Sain vihdoinkin pelattua KODP:n pitkän pelin läpi. Huhhuh. Että on hieno peli, se luo aivan uskomattoman hyvin siellä olemisen tunnelmaa, oon pelannu sitä bout heräämisestä saakka ilman mitään mahdollisuutta irrottautua.

    Nyt pitäs varmaan syödä nopeasti ja valmistella niihin bileisiin lähtöä. Vielä on tosin pari asiaa tehtävänä.

    Hah! Sain kaiken tehtyä mitä pitikin. Yksi näistä asioista oli Glorantha -kampanjamme sivusto, johon olen varsin tyytyväinen. Sivujen ulkonäkö on muuten suurimmaksi osaksi Ilonan tuotantoa. =$cns and $cn<=$cne) { comment_start("Perjantai, 27.4.2001, klo 18:20"); ?>

    Tosi vakuuttavaa kun edellisessä entryssä sanoo, että pitää alkaa kirjottaa joka päivä ja onnistuu sitten olemaan perään viisi päivää kirjoittamatta. Eikä voi edes valehdella että olisi ollut kovaa yritystäkään.

    Viime viikon ehdoton kohokohta oli mun toiseksiviimeisin episodini matkalla tee- ja kahvikulinaristiksi. Mä nimittäin valmistin itse kahvia aina paahtamisesta asti - ja siitä tuli aivan jumalaisen hyvää.

    Myyn antamat Kolumbialaiset raa-at kahvipavut ja paahtoohjeet, Pirjon torstailahjaksi antama kahvimylly sekä synttärilahjaksi saamani mäntä-pannu, yhdessä niistä syntyi Mustan Jumalan Juoma, jonka väri oli suoraan Suberen helvetillisistä syvyyksistä, mutta jonka maku olisi herättänyt kuollettavasti haavoittuneen sankarinkin vielä viimeiseen urotekoon taistelukentällä. Ainoa vaan, että kofeiinia siinä oli varmasti enemmän kuin missään tuplaespressossa, mitä mä oon ikinä juonut, ja heti sen kittaamisen jälkeen piti juosta vielä kahville Tean kanssa (ei, mä en ollut niin tyhmä että olisin juonut siellä vielä lisää).

    Ja noi oli vielä 'vasta' Kolumbialaisia papuja, joita paahdoin harjoitustyönä vielä odottavalle Blue Mountain -kahvipussille. Pitää varmaan pitää joku päivä oikeat kahvi/tee -iltamat, että pääsee vähän jakamaan makuja muillekin. Se maku nimittäin siis oikeasti oli vaan ihan toiselta planeetalta kuin missään tavallisessa kahvissa.

    Niin, siis, kun mainitsin, että toi oli se toiseksiviimeinen episodi, niin pitää varmaan käsitellä nopeasti se viimeisinkin, joka käsitteli tällä kertaa teetä. Kävin nimittäin Stockmannilla tuhlaamassa 100mk teehen, jolloin haltuuni siirtyi yksi purkki ökymerkkistä savunmakuista Lapsang Souchongia, yksi pussi Darjeeling FTGFOP 1 First Flush Puttabongia ja yksi pussi Pai Mu Tan kiinalaista valkoista teetä. Sääli, ettei Herkussa sattunut olemaan sillä hetkellä yhtään Oolongia.

    (Nyt on siis erittäin hyvä aika tulla vierailemaan Temppelissä, suuri mahdollisuus saada jotain hyvää juotavakseen;)

    Siirtytään väliksi vähän korkeammalle abstraktiotasolle: Mulla on viime aikoina ollut jostain syystä aika tosi nihkee taustafiilis. Ja pahinta siinä on ollut just se, että mä en todellakaan tiedä mistä se johtuu. Välillä ehti olla jo sellanenkin fiilis, ettei jaksais tehdä vapunkaan hyväksi mitään, vaikka se on sentään toinen mun vuosikalenterini kahdesta tärkeimmästä vakiotapahtumasta. Eilen taisin kuitenkin saada siitä olosta voiton (oli jo aikakin), tänään on ollut oikeen hyvä fiilis siitäkin huolimatta, että Ilona lähti Seinäjoelle joidenkin puolituntemattomien tyyppien bileisiin sunnuntaihin asti, eikä pääse siten huomisiin Akin ja Hannan tupareihin. Vappukampanjakin taitaa selvitä kriiseistään, mä lupasin vielä tänään väsätä ne flaikut Jussin tekemän tekstin pohjalta. Toivottavasti nyt vappuna vaan on kaunis ilma.

    ---

    Musiikkiuutisia: Mä olen alkanut diggaa YUP:stä ihan homona, ostin kolme niiden levyä ja jokaisella on aika loistokkaita biisejä, varsinkin se uusi on aika hyvä. Ja nyt kun muistaa, niin pitää mainita sekin, että jo pitkän aikaa sitten Klausilta saamani Jimmy Cliffin "Simply the best" -kokoelma on ihan sikaoivaa letkeän hyväntuulista reggaeta.

    Syvän ymmärryksen hetki.

    Löysin tänään sekä pari palapelin puuttuvaa palaa, että ohjeen, joka näyttää muodostuvan kuvan. Joitakin paloja katosi kyllä samalla, mutta ne eivät ole niin tärkeitä. Ne olivat vain korvaavia kappaleita täyttämässä tilaa oikeita odotellessa.

    Olen siis sitten viettänyt koko iltani Rauhan kanssa, ensin yhdellä tuopilla Chaplinissa, sitten pitkän aikaa täällä, Jaffakin kävi ja joimme olutta ja tein kampanjaflaikun valmiiksi, sitten vielä miittaamaan Hannaa jonnekin Töölöön. Ihana nähdä sitä. Hassua. Kävelin juuri takaisin läpi sateisen kaupungin. Tuollaiset ovat aina henkisiä matkoja, tämä toki pienempi kuin suurimmat, mutta hyvä silti.

    Selasin muuten baarissa kännykkäni muistia, viestejä, joita olen kirjoittanut itselleni asioista, jotka olen halunnut muistaa. Mutta mitähän ihmettä tarkoittaakaan ".. Älyttömän hyvä ylikuningatar, söpö, kaunis kautta bC!"?. Runouttakin löytyi: "Kadotin itseni väkijoukkoon, enkä nyt tiedä, mistä suunnasta etsiä.". Kaikkein paras oli kuitenkin viesti, johon olin raapustanut vain: "Universumin kostea käärö". Sitä kun ajattelee, niin siinä on niinq se kaikki. Tähän yöhön kuuluu meditointi.

    On vielä paljon asioita, mitä mä haluaisin sanoa. Sääli, että te ette ole niitä, joille niistä haluaisin kertoa.

    Hiljainen hymni menneisyydelle, taisteluhuuto tulevaisuudelle. =$cns and $cn<=$cne) { comment_start("Sunnuntai, 22.4.2001, klo 23:52"); ?>

    Viimeinen viikko on ollut ihan mukava kokonaisuudessaan. Sopivasti töitä, sopivasti vapaa-aikaa, sopivasti interaktiota ihmisten kanssa. Kyllä tämä tästä.

    Torstai- ja perjantai-illat vietin Gloriassa Ääni ja Vimma -bändikatselmuksen semifinaaleita katsomassa. Oikeen myönteinen kokemus, paljon erilaista musiikkia. Perjantaina pompittiin vielä porukalla keikkojen jälkeen vähän ympäri keskustaa ja päädyttiin Panulle Albertinkadulle. Ei me sitten hirveän kauaa viivytty, mutta ehdittiinpä pelata Kaaos/Muutos -peliä, joka upposi porukkaan ihan hyvin. Hauska ilta.

    Eilen oli ensin Sangen kokous, joka kestikin sitten hyvän aikaa, aina klo 13:sta bout viiteen, jonka jälkeen kävimme vielä syömässä. Hyvin mukavan epävirallinen ilmapiiri, eikä se kaikenlaisen jauheskeleminen alkanut puuduttaa kuin vasta ihan loppumetreillä. Päädyin vuoden 2002 hallitukseen. Nyt kun vielä tulisi jotain, missä Sangea voisi oikeasti hyödyntää.

    Kokouksen jälkeen pari tuntia Glorantha -ropen miettimistä, sitten taas Gloriaan, tällä kertaa finaalia katsomaan. Aikaisemmista päivistä poiketen Gloriaan oli ensinnäkin jonoa ja toiseksi pakollinen narikka, mutta oli se sen pienen vaivan arvoista. Bändit soittivat pääosin vielä paremmin kuin semifinaaleissa ja meininki oli hyvä, me oltiin paikalle saavuttuamme melkein kaikessa megessä metalli-moshauksesta hiphop-kuvioihin.

    Aikaisemmin oli ollut tarkoitus, että pelaisimme yöllä vielä Gloranthaa, mutta Eside "Hevoskamelin muisti" Siukola onnistui jotenkin mystisesti päätymään melkein itikseen ennen kuin kukaan tajusi, että sen ois pitäny olla meidän kanssa pelaamassa. Melkein pelasimme kuitenkin, mutta kun kaikki muutkin olivat niin väsyneitä, päädyimme lopulta oikein nerokkaaseen, ropejen perinteet murskaavaan käänteentekevään ratkaisuun: Menisimme nukkumaan ja pelaisimme aamupäivällä herättyämme - siis silloin kun olisi jo valoista. hrr.

    Tämä päivä on ainakin mulla pyörinyt kokonaan tuon Glorantha -ropen ympärillä. Aamulla pelattiin, sitten tuli Halzamiitti ja hammastalkoot, mutta mä olin aivan liian Gloranthassa osallistuakseni. Viiskulmastakin piti nopeasti selvitä jatkamaan peliä. Sähläämistäkin mahtui päivään vaikka millä mitalla, mutta lopputilanteeseen mä olen itse asiassa hirveän tyytyväinen. Pelistä jäi ainakin mulle tosi hyvä fiilis, varsinkin kun sen aloittamista ollaan tässä jo hyvän aikaa valmisteltu ja odoteltukin. Punaisen Tammen klaanin tämänpäiväisen seikkailun tarina löytyy pelin saitilta.

    ---

    Pakko alkaa kirjoittamaan tätä joka päivä, jos aion yhtään pitää tätä enää yllä. =$cns and $cn<=$cne) { comment_start("Sunnuntai, 15.4.2001"); ?>

    Pääsiäinen on ollut aika kuoppa. Ilona lähti Ruotsiin, ja mä oon viettäny koko pääsiäisen yksin himassa istuen. Oon mä tosin asioitakin saanu aikaan, poistin AFS:n fishermanista, selvitin fishermanilta kadonneiden systeemitiedostojen ongelmaa ja totesin, että uzin AGP-väylä taitaa olla viallinen (takuu on onneksi vielä voimassa).

    Ainoat ihmiset, joita olen tähän mennessä nähnyt ovat olleet Jussi slithermorph Jussi, johon törmäsin ainoalla ruoanhakumatkallani sivistyksen pariin (siinä vaiheessa kun olin perjantaina jo kuolemassa nälkään) ja eilen Pirjo, Klaus ja Tau, kun käytiin tossa Fredrikintorin TORI -nimisessä mestassa syömässä. Suosittelen muuten, ISO hyvä alkupalasalaatti, joka olisi voinut riittää pienemmille koko ateriaksi, oli 10mk ja TODELLA täyttävä ja hyvä salvia-kana uskomattoman hyvin maustetulla pastalla bout 50mk.

    Tein myös snadisti meidän Glorantha -kampanjaan matskua. Erityisesti mä yritin helpottaa vastaista tiedonhankintaa dopimalla kaikki Glorantha-Digestin arkistot ja lisäämällä ne temppelin HtDig -hakukoneeseen (ei kuitenkaan vieläkään toimi, kun Temppeli alkaa jo olla niin megaiso, että tietokannan tekeminen vie melkeen useita päiviä). Vielä on paljonkin tehtävää, mutta ehkä jo tänä yönä päästään pelaamaan.

    Sain mä myös sitten siivottua, vaikka aluksi olinkin niin lamassa. Vielä pitää vähän finalisoida, mutta olen aika tyytyväinen siihen, että Ilona saa palata siistiin kämppään.

    Viime yöllä oli vielä aikamoinen uskonkriisi, mutta "enpuhumistääntärkeästämuitakinkoskevastaennenkuinolenvarma" -politiikkani mukaan en kerro siitä täällä.

    Nyt ulkona on aivan upea lumisade, meidän ikkuna on juuri oikeanlainen sen katselemiseen, taustalla taloja ja edessä kauniin valkoista peittoa keräävä puu. =$cns and $cn<=$cne) { comment_start("Torstai, 29.3.2001 klo 11:32"); ?>

    [00:09] <^sanna> Mun tekisi mieli kerätä kaikki kaverit lämpimälle ja hieman sumuiselle suoniitylle parin männyn luokse, piirtää maahan rituaalirinki, viimeistellä se kivillä, sytyttää paljon kynttilöitä ja halailla kaikkia,.

    ÄÄägh, häpeän, enkä voi uskoa, mutta olen addiktoitunut Black & Whiteen. Tai ainakin mä olen pelannu sitä n+5 tuntia viimesenä kolmena päivänä. Lopullista tuomiota ei kuitenkaan vielä ole julistettu, aina välillä iskee läpi se, että peli on kuitenkin vain populous ja ne miljoonat sen kloonit joita mä olen jo pelannut uusissa kuorissa, vaikka hienoissa kuorissa onkin. Onneksi on loma, muuten ei tulisi mistään mitään.

    Perjantaina oli Rauhan synttäribileet Hakuninmaalla. Aika oudot hipat, eikä vähiten sen takia, että Rauha ja Aino olivat mehulinjalla. Vähän laimea meininki, mutta tärkeät ihmiset.

    Lauantai oli luges päivä. Käytiin syömässä ja saunassa Espoossa, missä oli varsin hyvä ja leppoisa tunnelma. Illalla tehtiin Glorantha-kampanjaan hahmoja, kaikki olivat paikalla ja edettiin hyvin, kampanjasta on tosi hyvä fiilis ja kaikenlaista uuttakin mahtui mukaan, Nikon ja Ilonan hahmot muodostavat avioparin ja Maken hahmolla on 11 -vuotias lapsi.

    Sunnuntaina kirjoitin vihdoin sen halzamailin, mikä piti kirjoittaa jo puolitoista kuukautta sitten (Lomaruulz taas;), miitissä kävimme vain syömässä Cityrollssissa ja tsiigasimme hetken Illuminatia (pitää muuten hankkia sekä suomenkielinen että englanninkielinen versio tosta) ja sitten himaan. Illalla Viiskulma, Kallen kanssa piti leikkiä ritaria, Pirjo ja Ilona oli linnanneitoja, Kalle ritaripäällikkö ja mä tietysti alempi ritari. Pistettiin pari sataa noitaa paloiksi ja lennettiin ilmalaivalla ja huolehdittiin hevosenjätöksistä. Olisipa lapsen mielikuvitus.

    Tänään syötiin hyvää safkaa ja käytiin rullaluistelemassa. Kevätauringonpaiste.

    This has been a pikaentry broadcast. =$cns and $cn<=$cne) { comment_start("Torstai, 29.3.2001 klo 11:32"); ?> Oho, jo kymmenen päivää. Toisaalta ihmettelen, miten nopeasti ne ovat hurahtaneet, toisaalta kauhistelen sitä, miten paljon aikaa olen onnistunut käyttämään pelkästään kotona istumiseen ja tentteihin lukemiseen.

    Olen mä kyllä itseeni tyytyväinen. Sain taisteltua läpi jo todella huonolta näyttäneen tilanteen, todennäköisyyslaskenta 1:n tentissä sain luullakseni kolme vastausta neljästä täysin oikein ja viimeisestäkin joitakin pisteitä ja nyt tänään on vielä logiikka 1, jonka pitäisi olla vain pieni rapiseva murunen mun tietämykseni taakan alla (hOhoo!). Kahdelta kokeeseen, ja sen jälkeen mä olen taas _V A P A A_.

    Niin siis, jos joku ei vielä käsittänyt, niin selvennetään, että mä olen viimeisen viikon käyttänyt täysin pelkästään tentteihin lukemiseen, kun nyt satuin olemaan niin sikatyhmä, etten aloittanut opiskelemista kunnolla lukukauden alusta asti. Pari päivää sitten olin jo aivan helisemässä, kun en ollut nähnyt mulle hyvin tärkeitä ystäviä niin pitkään aikaan (niin, mulle viikko on jo hyvin pitkä aika) - onneksi Tea sitten järjesti ne synttäriteekestinsä, joihin oli pakko mennä. Hieman yllättäen, sillä kutsut oli esitetty vasta samana päivänä, sinne olivat kyenneet raahautua myös lähes kaikki ne muut ekstratärkeät ihmiset bC!:stä, joita oli jo ikävä. Se helpotti jo tarpeeksi, vaikka eivät varsinkaan nykyään kaikki tärkeimmät ystävät ole wanhaa bC!-porukkaa. Jo tuonkin takia mulla oli sikakivaa, mutta henki oli muutenkin hyvä ja tilaisuus onnistunut.

    Muistinko jo mainita, että olen kohta VAPAA? ja LOMALLA ensi viikon loppuun. Se ei korvaa kaikkea menetettyä, mutta antaa sijaa uudelle.

    ---

    Ilona alkoi pitää taas nettistään, temppelissä tällä kertaa. Vielä parin entryn nojalta en osaa sanoa, millaisen uuden näkökulman se meidän elämäämme avaa, mutta joka tapauksessa se tulee olemaan mulle rikkaus, saada taas pieni kurkistus kokemiini asioihin toisen oikean elävän olennon omasta erillisestä näkökannasta. Nettikseensä kirjoittaa kuitenkin välillä niin eri asioista ja eri tapaan, kuin mistä keskustelee kumppaninsa kanssa.

    Yllätyin positiivisesti tänään, kun luin Tigin (joka on yksi niistä, jonka näkemättömyyden viime viikkoon olen pannut merkille) kaksi viimeistä nettisentryä. Viimeinen oli niin hyvin kirjoitettu, että sitä oli hauska lukea ihan senkin takia, mutta niissä oli myös asiaa, joka kiinnosti mua. Nyt ois pitänyt olla taival pystyssä, niin ois voinut paljon paremmin käydä vuoropuhelua, nyt ei tiedä mihin kirjoittaisi, kun tigi kommentoi Iiristä ja mun tekee mieli kommentoida tigiä. Taipaleella voiskin alkaa olla jo mahiksia, kun lähes kaikkien oleellisten nettikset on jo muutenkin temppelissä :).

    Enivei: en mäkään muista ensirakkaudestani oikeastaan mitään, enkä varsinkaan mitään mitä pitäisin toivottavana. Siitä toisesta isosta rakkaudestani mä kyllä muistan hyvin paljon, jopa sellaisia asioita, mitä pidän toivottavana, mutta yhtä paljon asioita, joita en toivo.

    Alkuperäinen psykologi tietysti tuskin on tarkoittanut tietoista toivomista, vaan alitajuisia oletuksia, jotka ajaisivat meitä helpommin samanlaisille urille, mutta ainakin omassa elämässäni jokainen neljästä vakavasta suhteestani on tähän mennessä ollut niin erilainen, että varmaan on alitajuiset odotuksetkin saaneet aika kyytiä.

    Niin, ja on se niin kiva kun kevät tulee. Pitää tänään koettaa pitää isoa ikkunaa päivällä auki niin että voi arvioida, milloin kevätbileet tulee. Ensi viikon viikonloppu kuulostaa näin alustavasti oivalta ajankohdalta, silloin mun piti muutenkin kutsua ainakin Tipu, Ville ja Heli tänne bilettämään ;).

    Edelliskesän lämpimät kesämuistot palasivat taas mieleen, kun kaivoin seremoniamestarin levyn taas esiin ja katsoin koneella olevia Komsalö -videoita. Kesän käsitteet: Vappu, Kesäsiideri Espalla, Aurinko, Onni, Vapaus, Komsalö. En muista, olisinko koskaan ennen ollut näin onnellinen keväästä ja odottanut sen saapumista näin paljon. Jo meidän (mun, Rauhan ja Ilonan) Espalla keskellä lumisadetta pitämässä kevätpiknikissämme kesäsiiderin maku painoi silmät kiinni ja ihan vaan sulatti koko ympäröivän todellisuuden pois aivoista ja korvasi sen kesän lämmöllä, hyvillä tunteilla ja iloisilla huudoilla.

    Niin, tigille piti vielä sanoa, että hyvin useissa aineissa yliopiston pääsykoekirjat ovat koko tutkimusalan erilaisia teorioita käsitteleviä kokoelmakirjoja, tarkoitus on antaa hyvä kokonaiskuva kaikista alan eri lähtökohdista ja avainteorioista. (Yllättäen tosin esmse sosiaaliantropologian pääsykoekirja ei ole tällainen vaan keskittyy pelkästään lahjan käsitteeseen. Pitäisi varmaan lukea se ihan omaksi huvikseen, vaikuttaa niin mielenkiintoiselta.)

    Yhtenä päivänä tässä mä sain valaistuksen. Mä muistin monia asioita, joista on yli kymmenen vuotta aikaa. Jo nyt mun elämäni on ollut pitkä, ja silti vasta alussa.

    Vai että pitäisi huomiseksi väsätä vielä Vodka-vattuja. No, ehkä mä jostain löydän sitä rahaa tarpeeksi.

    Tunnen olevani nyt kahden merivirran kohtaamispisteessä. Niistä syvemmän sininen vetää minua puoleensa, sillä se on kotini, ja sen sisällä piilevästä lämmöstä olen ollut liian kauan poissa. Seikkailuni lämpimänvihreillä vesillä ovat olleet antoisat, mutta kaipaan jo hetken rauhaa trooppisilta tuulenpyörteiltä. =$cns and $cn<=$cne) { comment_start("Maanantai, 19.3.2001 klo 15:14, töissä"); ?>

    Nettis on faasitilassa. Tunnen syyllisyyttä siitä, etten ole kirjoittanut joka päivä, toisaalta en halua palata takaisin vanhaan, toisaalta haluaisin kirjoittaa vaikkapa viikkokirjaa, että viikon tärkeämmät tapahtumat pääsisivät esille, toisaalta haluaisin kirjoittaa pelkkää ajatuspäiväkirjaa, juuri silloin kun jokin tärkeä ajatus tulee päähän.

    Tärkeiden ajatusten työstäminen nettikseen on vain todella aikaavievää ja vaikeaa, ensinnäkään ne eivät ole selkeitä ja toisekseen ne melkein pitäisi työstää ja kirjoittaa mahdollisimman pian sen jälkeen kun ne saa, tai muuten ne eivät enää tunnu niin tärkeiltä - Niin, kyllä tuo edellinen tarkoitti sitä, etteivät ne niin megatärkeitä ole, mutta megatärkeistä havainnoista kirjoittaa joka tapauksessa johonkin ja ne muistaa, tarkoitin juuri niitä asioita, jotka saavat aikaan hetkellisen valaistuksen tunteen, vaikka eivät lopulta olisikaan niin merkittäviä.

    Lopun perjantaita vietin kotona yksin olemisen suomassa rauhassa, työstin vedosta pelaajien klaanista Glorantha-kampanjaani. Yöllä kävin kanssa Poikien Veikeiden (Tigin, Sampon ja Mikon) kanssa snagarilla ja syömässä lettuja. Tyypit olivat niin luolastoseikkailijoita kun vaan voi olla, enkä aluksi ollut edes lähteä, mutta kyllä niiden kanssa sitten ihan hauskaa oli. Kotona valvoin vielä pitkälle aamuyöhön ja kirjoitin kryptattuun tiedostoon, mitä mieltä mä oikeasti olen ihmisistä. Vaarallista hommaa minun psyykelläni varustetulle tuollainen, kahdesta syystä: 1) Mielen koherenssin kokemukselle ei tee yhtään hyvää kirjata ylös tunteita, joiden olemassaolon kieltää/sivuuttaa itseltäänkin. 2) Seuraavana päivänä hirveässä kännissä voi melkeen vahingossa lipsauttaa jotain.

    Niin, seuraavana päivänä oli taas bileet Teksasissa. Sitä ennen piti kuitenkin käydä Kallen synttäreillä, mikä oli varsin mielenkiintoinen kokemus. Tai siis, paljon tuntemattomia kolmekymppisiä pikkulapsien kanssa, täysin uudenlainen ympäristö ja tilanne. Hyvä kokemus kuitenkin.

    Tapasin Tampereelta tulleen Ilonan keskustassa, kävimme hakemassa meiltä viinakset ja lähdimme taivaltamaan Teksasiin päin. Ehdimme vasta vähän vaille yhdeksän bussiin, mikä tietty oli jo aikaisemmin johtanut "Eetu raahaa persees jo tänne" -soittoihin, joihin olin vaihteeksi suhtautunut "I'll be there when I'm goddamn ready" -asenteella.

    Seuraa tärkeä esimerkki Eetun ajattelutavasta: Bussissa mua jo etukäteen ärsytti, että ihmiset tulisivat olemaan jo hirveässä kännissä ja ärsyttäviä kun me saavuttaisiin. Työnsin tuon ärsytyksen kuitenkin mieleni "tulevaisuudessa paikkaansapitämättömien epämiellyttävien asioiden" hyllylle, jota ei käsitellä. Arvelin kuitenkin näet varsin nopeasti tuossakin tilanteessa pääseväni bileisiin ja fiilikseen mukaan, joten miksi turhaan ärsyyntyä asiasta, joka tulevaisuudessa ei olisi merkityksekäs?

    Ja näin, kun bileisiin saavuttiin, olivat kaikki kyllä jo aivan hirveässä kunnossa ja jotkut ärsyttävässäkin, mutta ei siinä voinut kuin ilahtua totaalisesti kun ensimmäisen minsan aikana hyppää joka nurkasta tyyppejä halaamaan ja hihkumaan kuinka kiva on, että mä vihdoin saavuin. Tuli sellanen ihana pidetty olo. Bileet oli hauskat, oli kiva nähdä useita ihmisiä pitkästä aikaa, vaikka tuosta saikin vasta ensihoidon, pitää nähdä niitä kaikkia vielä erilaisissa tilanteissa ja enemmän. Ville, Rauha, Aino, Veikko, Tipu, Matias (vaikka sen näin bileissä ehkä kahdesti), Milja, ...

    Viinaakin kului. Ilona oli ihan seilissä, suuteli Jenniä ja Tipua ja Soulista ja Villeä, jota mäkin suutelin. Juttelimme ja bondasimme, uusienkin ihmisten kanssa. Esimerkiksi Petran ja Tipun kanssa oli hyvä keskustelu. Keksimme taas yhden vappukampanjaidean, joka ei kuitenkaan juuri tällä hetkellä suostu muistumaan (Ei kun ihan oikeesti, kyllä mä muistin sen vielä bileiden jälkeenkin!-). Jos joku muu sattuu muistamaan sen ennen mua, voisiko ystävällisesti heittää kommenttina tähän entryyn?-). Yöllä tultiin taksilla Roban päätyyn ja käytiin Stadin Kebabissa. Loppuyö... noh:

    [16:19] <^sanna> Niin, kävi kyllä meillekin Ilonan kanssa silleen että aamulla ihmeteltiin että miksi ihmeessä me herättiin ilman vaatteita eri huoneista.

    Sunnuntaina vietettiin ansaittua krapulapäivää, taivas oli yhtä kuin lokoilu olohuoneen lattialla olevalla patjalla ilman, että tarvitsee liikuttaa evääkään. Emme päässeet Halzamiittiin, Tigi ja Sampo kävivät tekemässä nuudeleita. Minä ja Ilona tehtiin taas spagetti Carbonaraa. Mä en päässyt eroon siitä krapulaolosta ennen kuin vasta juuri ennen viittä kun kävin suihkussa ennen lähtöä Pirjon ja Klausin kanssa syömään. Mentiin Li Chingiin mun suosituksestani. Safka olikin taas hyvää, mutta sitä oli paljon, ottaen huomioon että olin syönyt pari tuntia sitten. Klaus kertoi kaikenlaista mielenkiintoista Meksikosta, vaikuttaa erittäin hyvältä valinnalta matkakohteeksi, ainakin jos on oikeasti kiinnostunut keskiamerikan intiaanikulttuureista tai muutenvaan haluaa lisätä taas uuden ihan erilaisen kulttuurin plakkariinsa.

    Tänään on ollut harvinaisen hauskaa istua duunissa. Biokeskuksen esittelyvideo julkaistiin, duuninteko on ollut verkkaista ja fiilis on ollut hyvä. Aamulla sain vielä tietää lääkärissä, että korvatulehdus on hyvällä mallilla poistumassa ja onnistuin saamaan myös ajat röntgeniin ja allergiatutkimukseen kroonisen nuhani selvittämiseksi. Nyt kotiin syömään rakkaani kanssa. =$cns and $cn<=$cne) { comment_start("Perjantai, 16.3.2001 klo 19:00"); ?> Jacob haisteli kirpeää ilmaa, tarkastellen samalla hiljaa sumun läpi työntyviä ihmisiä. Useimmat olivat selvästi vain pyrkimässä mahdollisimman nopeasti töistä kotiin, mutta ilokseen Jacob totesi liikkeellä olevan myös ensimmäisiä kevätnennejä, nauttimassa usvan mukana laskeutuneesta hiljaisuudesta. Jacob löysäsi kaulaliinaansa. Ilman nennejä yö olisi tuntunut paljon kylmemmältä. - Gaengifiilari ja tuuli, yö

    Luin tänään taas aamulla todennäköisyyslaskentaa. Jos nyt jaksan vielä vähän lukea, pääsen sellaiseen turvalliseen tietoisuuteen, jossa tunnen olevani megessä siinä missä mennään :).

    Kellon lähetessä kahta nappasin kannettavan mankan mukaan ja lähdin suuntaamaan Ressuun. Ensinnäkin Ilonan piti päästä kahdelta, mutta sitäkin tärkeämpää oli se, että kahdelta alkoi taas radio Helsingin paskalista, joka on ehdottomasti parhaimmillaan porukassa kuunneltuna. MM. hyvä. Kopista löytyi samanmielisiä ihmisiä. Kesäsiideri jäi tosin saamatta, kun ei millään kyennyt menemään kauppaan kesken listan. Sääli vaan, että se oli jostain syystä tunnin mittanen kahden tunnin sijasta.

    Ilona lähti Tampereelle, tulee kyllä huomenna takasin. Piti silti mainita, kyllä se vaikuttaa. Tein ulkoasun ja sisältöä titanic.temple.brainlez.org:lle, johon olen juuri varsin tyytyväinen. Mä oon pitkään jo halunnut tehdä jollekin fanisivut. Pitää vaan varoa, ettei mene liian pitkälle, kun haluan vain piruilla, en suututtaa.

    plääplääplää. Hitto että oon väsynyt. =$cns and $cn<=$cne) { comment_start("Torstai, 15.3.2001 klo 13:05"); ?>

    Töissä. Temppelistä on tullut oikea nexus ihmisten nettiksille. Myös temppelin postit ja irkkipalvelut ovat jo useammalle elintärkeitä. Mä olen hyvin ylpeä tästä kaikesta, vaikka se vaatiikin jo oikean ylläpitäjän vastuun ja välillä koviakin uhrauksia kun Temppeli pitää saada välittömästi pystyyn hinnalla millä hyvänsä jos jokin menee pieleen.

    Olen pari viime päivää oikeasti lukenut todennäköisyyslaskentaa. Vähän pakkokin, ensimmäiset välikokeet ovat bout viikon päästä.

    Eilinen rope oli mitä oli, paremmin se onnistui kuin aikaisemmat, mutta kolme syytä tekivät sille hallaa. Sen sijaan, kun astuin ulos Tigiltä ja Sampolta, oli ulkona aivan erinomaisen hieno ja mystinen sumu, joten soitin Ilonan kanssani ulos kävelemään. Muistelin gaengifiilaria, päätin kirjoittaa siitä vielä lisää, luultavasti tänne päivien sekaan. Kävelimme Ruoholahteen asti, harvemmin kulkemiani reittejä, ne toivat mieleen kaikenlaisia tunteita, muistoja, jotka kutkuttelivat mieltä. Hyvä olo. Rakastunut.

    Sain jopa vihdoin kopioitua Lissulle ne levyt, asia, mikä mun piti tehdä jo iäisyys sitten, ennen Jamaikanmatkaa. Siitäkin tulee hyvä mieli. =$cns and $cn<=$cne) { comment_start("Tiistai, 13.3.2001 klo 11:15"); ?> All her base are belong to me

    Olen koko aamupäivän käyttänyt All Your Base -ilmiön tutkimiseen. Että jokin meemi voikin olla niin ratkiriemukas vaikka kuinka pitkään. Aina joku löytää siitä jotain uutta. Esimerkiksi www.allyourbrand.org. Nytkin pyörii taustalla allyourbase-taustakuvienvaihtajaohjelma

    Perjantaina mun päässä naksahti jokin, halusin tuntea olevani turvassa lämpimässä sylissä pahalta maailmalta. Lauantai-iltana se muuttui joksikin muuksi ja mä itkin Koffin puistossa kunnes Ilona tuli hakemaan mut pois sieltä. Vieläkään en ole ihan varma mitä se oli. Joku aita päässä joka tapauksessa kaatui ja jotain tuli ulos ja hyvä niin, tietty parempi olisi, jos tietäisi tarkkaan mitä se oli. Kyllä mä jo nyt aika pitkälle tiedän: Mä tarvitsin jotain tunnepurkausta ja ruokin sitä oikein innolla, kun se tuntui niin voimakkaalta ja hyvältä. Lähinnä mä itkin viattomuuden katoamista, halusin siihen yhteen tarkkaan hetkeen jotain viisi vuotta sitten kun me maattiin neljästään Panun yksiössä osaksi päällekkäin ja oltiin niin pirun sinisilmäisiä ja teiniangstisia. Sen jälkeen on kaikille tapahtunut niin paljon paskaa.

    Ei, en minä rupea kyyniseksi, luulisi teidänkin tietävän jo ihan tarpeeksi hyvin, ettei sitä optimismia saa musta kitkettyä edes "Joseph suosittelee" machetella. Tänään on kaunis ja kirkas päivä, ihan sama miten harmaalta se oikeasti näyttää. Tuntuu puhdistautuneelta.

    Tänään aion sitäpaitsi opiskella. Se on se asia, joka on aiheuttanut mulle aika pahaa taustastressiä pitkän aikaa - siis se, etten ole opiskellut. Nyt mä tiedän, että jos pääsen vain alkuun tuntuu lukeminen vain hauskalta, varsinkin kun aiheet ovat mielenkiintoisia. Eikä tarvitse enää angstaa siitä, miten on ihan sikajäljessä ja kaikki on päin Tervanevan suota.

    Mä olin jo tässä kevätmuutospyrskeessä aikeissa kirjottaa tänne, etten jaksa enää kirjoittaa päivien tapahtumia ja että purkaisin itseltäni kaiken vastuun nettiksenpidosta, mutta taidankin vain muuttaa vähän tyyliä ja katsoa johtaako tämä minnekään. En siis aio ainakaan tänään kertoa viime päivien tarkkoja tapahtumia, nyt tuntuvat taas ne ajatukset ja fiilikset niin paljon tärkeämmiltä kuin tapahtumien kronologinen järjestys.

    Enivei, eilen oltiin eka ropeporukan kanssa kahvilla ja yritettiin setviä metapeliä parempaan kuntoon. Teorian tasolla onnistuttiin, käytännön näemme huomenna. Sivuvaikutuksena observoin eri ihmisten kanssa kaikenlaista sosiaalisesta avaruudestamme (kiäh kiäh nyygh).

    Kahvin jälkeen oli pakko lähteä Annankadun William K:hon Matiasta morjenstamaan, kun sillä oli synttärit. Matias ei kyllä hirveästi puhunut ja lähti Helin kanssa kotia päin aika nopeasti, mutta mä en päässyt 'pakenemaan', kun Sampo oli juuri epäonniseen aikaan käynyt hakemassa meille hyvää White Diamond olutta. Lopulta se päätyi sitten siihen, että istuimme, Veikko, Sampo, minä ja Tigi, pilkkuun asti siellä ja juttelimme ja bondasimme, älyllisellä tasolla. Ja tänään piti taas mennä neljältä Kilroylle katsomaan, paljonko matka Meksikoon maksaa, ;). Atsteekit, Mayat ja Inkat kutsuvat. Ja tietty pitää käydä poikkeemassa pariksi viikoksi Jamaikalle, tsekkaa miltä se tuntuu kun tuntee jo kuviot. Menemme kuitenkin vasta huomenna.

    Viattomilla on vielä valta tehdä asioita, joita sen menettäneet eivät tee paremman tietämyksensä valossa. Valta oppia, sekä virheistä että niistä virheistä, jotka eivät ole virheitä.

    Onnellisuusindeksi *********

    Suotta en ole pöpi päästäni. Meidän Glorantha-kampanjakin etenee hyvää vauhtia, kolmella neljästä pelaajasta on jo hahmorunko ja homma tuntuu hyvältä. Nyt pitää vain luoda klaani, klaanin tärkeät hahmot, vähän tarinarunkoa ja lopulta kirjottaa hahmot osaksi klaanin elämän monisyistä ryijyä (KRAHHAHAHHAHAAHAHAH)

    For great justice, all our spring are belong to us all =$cns and $cn<=$cne) { comment_start("Torstai, 8.3.2001 klo 13:45"); ?> Töissä. Ulkona on aivan uskomattoman ihana ilma, ensimmäistä kertaa toi kevätaurinko iskee mua oikeen sydämeen. Olisin ihan sikana halunnut heittää kaikki velvoitteet nurkkaan ja lähteä vain metsään kävelemään, mutten saanut Ilonaa enkä itseänikään riistettyä velvollisuuksistamme. Huomenna, tai ylihuomenna. Ei nytkään kyllä huono olotila ole, olen erittäin hyvällä tuulella. Ostin aurinkoisesta keskustasta siltä yhdeltä tutulta Krishnalta sen toisen Damodara-levyn, tyyppi kertoi tulleensa vasta toissapäivänä Suomeen ja että oli sitä ennen laahannut ympäri Keski-Eurooppaa levyään kaupittelemassa. Oli varmasti ollut hieno matka. Täällä Viikissä aurinko heijastuu ihanasti maasta, joka on vielä täysin lumen peitossa. Mun on kyllä ihan pakko duunin jälkeen mennä tonne rämpimään.

    ---

    Aamulla luin Cerayan nettistä ja se sai mut taas vähän outoon mielentilaan. Nykyään aina kun törmään ihmisiin, jotka tuntuvat olevan pahasti ristiriitaisia ja/tai epätasapainossa yllätyn. Huomaan ihmetteleväni omaa tasapainoani, joka on alkanut tuntua jo niin luonnolliselta. Voinko mä todella olla näin rauhassa mieleltäni, jos muiden mieli on ihan solmussa. Välillä mieleen hiipii epäilys siitä, onko mun tasapainoni vain valheellista, onko mun onnellisuuteni itseni huijaamista (mikä kyllä toimii, mutta on paljon laimeampaa kuin oikea onnellisuus). Ei se kuitenkaan tunnu siltä. Kyllä mä vaan oikeasti olen niin onnellinen :).

    Vaihdoin pääsivun osoittamaan suoraan tähän nettikseen, ainakin väliaikaisesti, kunnes saan sen uudistettua. Se tarvitsee kevään ja rakkauden värejä (en suotta pursua hyvää mieltä tänään). Niin, unohdin eilen sanoa, että sain Panulta mailissa sen vanhoja vitutustekstejä ja muita kirjoitelmia, joilla saan kuulemma tehdä mitä haluan. En ole vielä kuin silmäillyt niitä, mutta ne ovat todellinen aarre, saada nähdä todella vanhoja asioita toisesta näkökannasta. Niiden lukemiseen vain pitää varustaa mielensä hyvin, sillä ne tulevat varmasti järisyttämään joitakin vanhoja muistoja ja vakiintuneita ajatuksia. =$cns and $cn<=$cne) { comment_start("Keskiviikko, 7.3.2001 klo 11:38"); ?> Vihdoin aikaa istahtaa alas koneelle, ja kirjoittaa jälleen. Palataanpa viimeiseen:

    (Tiistai, 20.2. jatkoa)

    Olin jo aikaisemmin, ennen edellisillan ropea, ostanut varastoon joitakin pulloja viiniä, kuohuviiniä ja varmuudeksi vielä pullon Prinssieverstiä siltä varalta, että niitä tekisi mieli alkaa juomaan. Ja kyllä siinä istuskellessa sellainen mieliala alkoikin tulla, hyvässä seurassa. Kävin kuitenkin vielä juuri ennen kauppojen kiinnimenoa ostamassa ison läjän siideriä ja kopan Karhua, niillä oli parempi aloittaa, tulee erilainen, hilpeämpi ilmapiiri kuin viineillä ja väkevillä. Ja kuohuviini piti säästää klo 22:59:ksi.

    Siinä sitten istuimme iltaa, mukavan pienessä porukassa, rauhaisasti. Kenelläkään ei ollut kiire humaltua, eikä tarvetta pitää koko ajan juotavaa lähettyvillä, pääpaino oli hyvässä hengessä ja keskustelussa, ihmisten muodostaessa luontaisesti piirin Temppelin olohuoneeseen. Kyllähän me humalaankin tulimme, mutta hissukseen ja vasta loppuvaiheessa. Pari vierastakin saapui vielä iloisina yllätyksinä, Iiris ja Niko sekä Ismo.

    Illan lopuksi kaikki pääsivät vielä himaan, kello oli vasta jotain puoli yksi. Mä lähdin tarpomaan lumituiskun läpi DTM:ään, jossa olin sopinut näkeväni Hannan, sillä pitihän nyt vielä päivän toinen päivänsankari nähdä. Tässä vaiheessa meistä kaikki olivat ihan hyvässä humalassa, Hannalla ja Akilla oli kummallakin hirveä selitysvimma, Akilla ehkä hieman enemmän vielä kuin Hannalla, ja siinä minä sitten istuin hyvän tovin heidän kanssaan, kuunnellen mitä pelottavinta Perniö -läppää. Lopulta väsymys iski niin, että oli pakko palata kotiin. Tosin emme me Ilonan kanssa kyllä tainneet ihan heti senkään jälkeen nukkumaan mennä ;).

    (Perjantai, 23.2.)

    Paloheinän kommuunin (Teksasin) tuparit. Miittasimme klo 19.00 oikein ison porukan keskustassa, Maken, Tigin, Sampon, Mikon, Iiriksen ja Tuomaksen. Kun saavuimme, kävi hyvin nopeasti selväksi, että bileet olivat jatkuneet jo pitkään, varsinkin itse isäntien osalta :). Aina kun meni puhumaan jollekin ihmiselle, vaikutti tämä ehkä aluksi vielä ihan järjissään olevalta (pysyi ainakin hyvin pystyssä), mutta heti kun tämä avasi suunsa, tajusi tyypin olevan ihan metsässä.

    Bileet olivat railakkaat ja hyvät ja ihmiset olivat hirveässä kännissä. Kaikenlaisia hupaisia pieniä ihmissuhdemeininkejä, Xaztur, jota oli taas mieluisa nähdä, ja tietysti illan MEGAlääh-ylläri. Ja tietysti oli taas sikasiidee heittää ihan sikatyhmää läppää Emmin kanssa. Seita ja Teemukin olivat paikalla ja Seitan kanssa oli taas ihan kiva jutella ja säätää älyttömiä yläkerran parvekkeella. Samoin Maken kanssa oli hyviä jutteluita kun sitä taas näki. Paljon ihmisiä siis, joita oli taas tosi siisti nähdä vähästä aikaa. Saimme jopa jotain idiksiä Villen ja Maken kanssa bC!:n vappukampanjaksi, mutta ne taitavat kyllä kaikki vaatia hienoista kehittelyä. .. (khrhm;).

    Niin! ja mä sain vihdoin mun kirveeni (Kiitos Heli ja Helin mutsi;), jota jopa Xaztur arvosti. Fiskars Handy 1400 halkaisukirves, todellinen käden luonnollinen jatke, täydellinen paino, täydellinen kauneus. Tulee osaksi sinua itseäsi heti kun otat sen käteen. lääh.

    Lopulta kun voimat alkoivat myöhään yöllä olemaan lopussa keksi joku idean yhteistaksista keskustaan. Saimmekin kerättyä täyden tilataksillisen ihmisiä ja jopa hoidettua tilataksin paikalle. Matkasta en muista paljoakaan, humala oli jo melkoinen. Himassa ei enää paljoa pysytty pystyssä. Kirves sentään pysyi mukana :)

    Seuraavana päivänä oli määrä palata Teksasiin jatkamaan. Tipukin soitti olevansa tulossa ja pyysi mua hakemaan sille Vadelma-Ofeliaa (teinisiiderien kuningatar). Homma kuitenkin venyi ja venyi ja minä ja Ilona ei sitten millään päästy liikkeelle. Jos mä en ois niin halunnut nähdä Tipua ja ollu sille vielä hakureissussa, olisi voinut käydä niin, ettemme me olisi koskaan päätyneet perille, mutta hyvä oli taas että päästiin, sen verran hauska ilta oli tämäkin.

    Niin, saavuimme siis vasta joskus iltakahdeksalta. Jussikin oli päässyt sieltä Lapista ihmisten ilmoille hyvällä pipokampauksella ja lapintarinoillaan. Se pirun puukonheiluttelu sai mut toivomaan, etten olisi vielä eilen raahannu sitä kirvestä pois. Vaikka on puukkokin kaunis väline, niin lääääääääääääääääh-kirves.

    Tipu oli kyllä muuttunut paljon, mutta yhäkin pirun hauska tyyppi. Ilona kävi sen ja jonkun Tipuun aikoinaan bussipysäkillä tutustuneen kaverin kanssa meditoimassa maistelemassa kosmista väreilevää energiapalloa ja yritti selittää hirveästi, ettei ollut muka humalassa. Ja ne pirulaiset muut vielä tukivat tätä väitettä, ihan vain kiusallaan :).

    Hyvän illan päätteeksi lähdimme viimeisellä bussilla himaan.

    (Keskiviikko, 28.2.)

    Ropepäivä, Sengokua taas. Hyvä peli, mutta päivän juttu tuli kyllä siinä ohessa. Edellispäivän ressukäynnin observointien perusteella yllätyin, joskin ymmärsin myös.

    (Torstai, 1.3.)

    Ilona lähti Himokselle, tai siis tarkemmin himaansa, josta jatkaisi aikaisin aamulla Himokselle, ja tulisi takaisin vasta sunnuntaina illalla. Edessä oli ensimmäinen kerta, kun emme näkisi toisiamme joka päivä sitten Jamaikanmatkani. Tähän valmistautuakseni olin buukannut viikonlopun niin täyteen ohjelmaa, että varmasti riittäisi (ja hitto että riittikin). Tuli silti kyllä ero heti kalliiksi, kun oli pakko käydä ostamassa ~40 markalla karkkia, 20 markan lugesmehua ja vielä päälle kaksi litraa limua lohduksi %/.

    (Perjantai, 2.3.)

    Ensin kävin aamulla kahdeltatoista taas lääkärissä, jossa vihdoin selvisi, mikä mun korvassa tarkalleen hyörii. Joku tosi ilkeä ja vaikea bakteeri ilmeisesti, jota korvalääkärit aina pelkää, mutta kun se oli vain ulommassa korvakäytävässä, tärykalvo oli ehjä ja homma muutenkin hyvässä hallinnassa, niin ongelmia ei kuulemma pitäisi olla, sain vain taas uudet, jo kolmannet korvatipat.

    Lääkäriltä porhalsin Tean kanssa syömään päärakennukselle yhdeksi. Tea oli taas unohtanut lompakkonsa himaan. Helenakin sattui paikalle. Vähän ajan kuluttua Seita soitti, olimme sopineet näkevämme joskus yhden maissa. Olisin halunnut nähdä Seitan kahdestaan, mutta Ainokin oli halunnut nähdä tätä, ja kun mä en ollut Ainoakaan nähnyt sen Tunisianmatkan jälkeen luovuin tästä ja sovimme, että Aino ja Seita odottavat Vanhan Beercafessa, että saan raahattua itseni ja mahdollisesti Teankin sinne. Tea katosi kuitenkin Portsuun ja niin mä saavuin sitten yksin.

    Seita, Aino ja Nelli olivat juuri saaneet tarpeekseen istumisesta ja jouduin siten jokaisen kunnon Miehen pelkäämään tilanteeseen - jouduin raahautumaan tyttöjen mukana kun nämä olivat päättäneet shoppailla. Ei sinänsä, mä kestän yleensä aika hyvin shoppailua ja voin olla megessäkin, jos olen oikeassa mielentilassa, mutta nyt olin kuitenkin odottanut jotain muuta, enkä siten oikein olisi jaksanut raahata. Ainon kanssa oli kuitenkin kiva jutella, kyselin kaiken oleellisen Tunisiasta. (Kävin syömässä ja kaupungilla, nyt voi jatkaa)

    Käytyämme H&M:llä lähtivät Aino ja Nepa jonnekin ja mä jäin Seitan kanssa istuskelemaan Kämp-galleriaan. Juttelimme turhanpäiväisiä ja kävelimme takaisin keskustaan, jossa mä kävin ostamassa ne korvatipat ja sitten käytiin vielä katsomassa, josko Forumin siitä 60's -kojusta olisi löytynyt Seitalle jotain. Ei kuitenkaan mitään juuri sopivaa, mikä sai Seitan taas huonolle tuulelle. Olisin kutsunut Seitan vielä mielelläni teelle, mutta tämän piti lähteä himaan.

    Tea kuitenkin soitti, kun oli illalla menossa jonkun fuksitytön synttäreille ja tulimme sitten tänne juomaan lugesteetä ja keskustelemaan (Ne teet mitä sain Klausilta ovat muuten hyvin englantilaisia, ne tuntuvat kaikki vaativan maitoa). Tea teki hienon perhosötökän rautalangasta lahjaksi, kun ei ollut päässyt pimiöön tekemään mitään siellä. Paketoimme sen mustaan pakettiin, sidoimme oranssilla varoitusnauhalla, lisäsimme oranssin onnittelukortin ja pakkasimme koko komeuden lopulta mustaan muovikassiin.

    Kun Tea lähti oli jopa ihan hetken rauhallista, ennen kuin Mikko ja Meri saapuivat. Mikko oli aikaisemmin päivällä soittanut ja olimme sopineet pelaavamme illalla porukalla Monopolia. Jonkun ajan päästä saapui Tiuhti-Juhakin ja aloitimme pelaamaan, sillä Tigi ja Sampo, joiden oli myös pitänyt tulla, ilmoittivatkin luuskaavansa. Oli hauskaa istua ja pelata, tosin peli nyt meni vähän jumiin, kun kenelläkään ei oikein ollut täyttä sarjaa kaduista. Ilta muutti siitä kulkuaan kun Sampo soitti ja käski meidän käydä hakemassa Alepasta pusaria kun vielä ehdimme.

    Kun Tigi ja Sampo sitten saapuivat - Tigi: "Voutsi pelaattekste ihan oikeesti Monopolii vähänks siistii!!!" ja Sampo: "Äägh ette kai te oikeesti pelaa toi on ihan sikatyhmä peli". Ei me sitten enää kauaa pelattu kun Sampon goonipartiot ja Tigi-motels -ketju sotkivat asioita. Istuimme ja juttelimme, paljastelimme asioita itsestämme, ihan hyvät kännifilosofiat taas kerran.

    (Lauantai, 3.3. - Vähän päälle viikko puolessatoista vuorokaudessa)

    Lauantaina herätessäni puoli yhdeksän maissa Sampo ei enää ollutkaan sammuneena toisen huonen lattialle. Luksusta. Suunnitelma oli seuraava: 1) Ensin Tealle säätämään sen kone kuntoon, 2) kuudeksi Myllypuroon sukuillalliselle, 3) yhdeksästä alkaen koko yön rope, 4) aamulla viideltä Illusionsin bileisiin, 5) Halzamiitti

    Tealle pääsin vähän ennen yhtätoista. Helena ja Tean exkämppis Ellu (joka siis on Helenan, Tean nykyisen kämppiksen kaveri) olivat edellisiltana olleet vähän kaupungilla ja potivat nyt ansiokasta krapulapäivää, Teakin oli vähän väsynyt ja mäkin olin jo aamusta ihan kuitti, melkein olisi tehnyt mieli pistää maaten Tean lattialle (tämä tietysti lupasi jo ihan sikahyvää loppuillan ohjelmalle). Kaikki tämä tarkoitti tietysti erityisen paskaa läppää ja ihan hyvää meininkiä. Sain kuin sainkin Tean koneen kondikseen, aika hyvä humisfixi onkin, erikoiskoneen emolevy normaalissa minitornikotelossa ja johdot menee vähän mistä sattuu. Mutta se toimi jopa yllättävän hyvin ja koko rakennelma jäi aika vakaan tuntuiseksi.

    Kahdelta me sitten päästiin lähtemään, Helena ja Ellu tulivat samalla bussilla, minä ja Tea oltiin menossa Kaisan kanssa syömään Frutti di'Mareen. Safka teki hyvää, vaikken mä sitä paljoa jaksanut syödäkään. Kun Kaisa ja Tea tulivat vielä Temppelissä käymään jäi multa viimeiset päiväunimahdollisuudet väliin. Joimme taasen hyvää teetä (teestä muodostuikin koko viikonlopun ylläpitäjä ja pelastus) ja tytöt vähän leikkivät webcamilla.

    Viideltä tapasin Pirjon Viiskulmassa, josta lähdimme Myllypuroon. Hyvä nähdä sitäkin puolta suvusta taas vähästä aikaa, ja ruokakin oli ihan hyvää. Palatessani kotiin päästämään ihmiset ropeen tapasinkin jo Nikon ja Tuomaksen Keskustan S-Marketilla, josta tulimme sitten yhdessä tänne. Pelaamaan me ei kyllä päästy vielä pitkään aikaan, Tigi ja Sampo tulivat tosi myöhässä ja sitten piti vielä katsoa nelosen Russ Meyer -leffa, joka olikin aika hilarious.

    Pelasimme lopulta kyllä ihan hyvän session, tosin joillakin oli välillä taas tylsää ja asiat etenivät aika hitaasti. Pari kohtaa, lähinnä megajännittävä kellarihiippailu ja sitten jutteluni kalligrafiasta ja runoudesta neiti Morin kanssa nostivat kokemuksen erittäin miellyttäväksi. Pahiten häiritsi se hiton laivanvarustaminen, mitä Titanic ja Jäävuori jo enteilivät, vaikkei se ollutkaan mitään siihen myöhempään neitsytmatkaan verrattuna. No, ennen tätä olivat kuitenkin vielä ne bileet.

    Joskus aamuneljältä tänne revähti aika hyvä posse odottelemaan, että Nosturille pääsisi: Veikko, Heli, Matias, Emmi, Ismo, Antti ja Riku. Me jatkoimme vielä jonkun aikaa pelaamista tässä huoneessa, kunnes oli aika lähteä. Kun Nosturin ovet vihdoin avattiin, ei Iiris kuitenkaan sitten päässytkään sisään, hiton tiukkoja olivat papereiden kanssa. Bileet olivat kuitenkin ihan hyvät, vähän liikaa pelkkää jumputusta ja välillä vähän turhan sekaisin olleita tyyppejä, sekä aluksi tuntui että paikalla oli ihan sikana kaikenlaisia tosi kuumottavan näköisiä tyyppejä, mutta kyllä siihen sitten tottui. Oli tosi viileetä tanssia taas tosi pitkästä aikaa.

    Aamukahdeksalta, kun 24 tunnin tauottoman tapahtumisen haamuraja lähestyi, tunsin itseni kuitenkin jo niin väsyneeksi, että ajattelin mennä himaan nukkumaan. Paikalle saavuttuani huomasin kuitenkin sänkyni olevan jo varattu niin jatkoin viereiseen huoneeseen, jossa Sampo ja Niko juuri pohdiskelivat nukkumisen mahdollisuutta. Jäimme kuitenkin siinä vielä istuskelemaan niin pitkäksi aikaa, että Titanic saapui huoneeseen ja voi piru, millainen vittuilufestari siitä seurasi. Hyvä vire ja hyvin väsynyt olotila antoivat pontta mitä uskomattomimmille vittuiluille.

    Jonkun ajan kuluttua Tigikin tuli sitten sieltä bileistä ja sama meno jatkui. Tosin ei se tuntunut Kuukauden juttua haittaavan. Täysin mahdotonta kuvailla mitä silloin reippaasti yli vuorokauden valvoneessa mielessä meni, mutta mun ja Tigin Gubbe-klubilla ainakin oli hauskaa. Lopulta kun Atlantin tyrskyt olivat varanneet eteistä jo ainakin puoli tuntia ja parin hupaisan "hitto mua kusettaa pakko mennä vessaan" -episodin jälkeen uskalsimme vihdoin keskeyttää, että pääsisimme kauppaan.

    Ei siinä sitten vieläkään viitsinyt päivää päättää, vaan päätin ihan reilusti änkeä yli viikon tapahtumat (= tapahtumia, joista jokainen olisi riittänyt yhden päivän tapahtumaksi) puoleentoista vuorokauteen. Menimme Sampolle ja Jennille, tarkoitus oli tehdä safkaa, mutta sitten mun pitikin lähteä jo Halzamiittiin.

    Miitissä tulimme taas takaisin Temppeliin, pelasimme Aliasta (Ryöstökierros muotoutui 'jostain kumman syystä' Jamaika-kierrokseksi), jonka jälkeen minä ja Mikko palasimme vielä Eiraan tutkiskelemaan Aibon ihmeitä ja vuodattamaan päivän mehut, joiden pitämisen sisällä oli jo pitkän aikaa sitten todennut mahdottomaksi. Määrittelimme me siinä sivussa vähän Changeling -hahmojammekin.

    Illan lopuksi piti vielä mennä Viiskulmaan syömään. Toin mukanani teesiivilöitä, sillä tarkoitus oli tehdä ruoan jälkeen "hyvin tieteellisiä" teenuuttamiskokeita. Ruoka oli hyvää (taas luges pekonikanaa) ja mulla oli aivan älytön nälkä. Yli 30 tuntia valvoneena oli toisaalta paljon helpompi leikkiä Kallen kanssa, toisaalta ei olisi jaksanut millään. Sain Myyltä joululahjani, pirun hienon HUS! Porvari -mukin, hieman kahvia paahdettavaksi sekä Japanilaisen keittokirjan.

    Teenmaistelusessiossamme päädyimme lopulta tekemään vain yhden kokeen, otimme saman määrän (1½ teelusikallista) Prince of Wales -teetä samanlaisiin kuppeihin, joissa oli samanlainen suodatin ja kaadoimme jokaiseen juuri kiehutettua vettä. Ensimmäisen annoimme uuttua minuutin, toisen kaksi jne. Lopputulos oli varsin kiinnostava: 1 minuutin tee oli liian laimeaa, 2 minuutin tee oli vieläkin hieman laimeaa, mutta muuten erinomaista, 3 minuutin tee oli kitkerää, mutta 4 minuutin tee olikin yllättäen vähemmän kitkerää kuin kolmen. Kun tähän lisätään vielä kaikki muut teen makuun vaikuttavat faktorit päästään siihen lopputulokseen, että hyvää teetä on täysin mahdotonta valmistaa %).

    Eikä se lauantai-aamuna alkanut päivä ottanut vieläkään loppuakseen. Kun pääsin joskus puoli yhdenksän maissa kotiin asti, oli Ilona juuri saapunut sieltä Himokselta. Tuskin vaikea päätellä, mitä siitäkin seurasi, ei me nukkumaan päästy ennen kuin joskus yhdentoista-kahdentoista maissa.

    (Maanantai, 5.3.)

    Maanantaina en sitten yllättäen jaksanut mennä töihin, vaan käytinkin mieluummin aikaani menemällä Ressuun soittamaan Titanicia kannettavalla gettoämyrilläni, niin kuin olin uhannut. Kävimme välissä syömässä kauppahallin lähellä olevassa kiinalaisessa, muttei mitään toivoa taas että mä Ressuun kerran jouduttuani olisin päässyt sieltä pois, ennen kuin Ilona vihdoin joskus illan saapuessa raahasi mut kaupan kautta kotiin.

    (Tiistai, 6.3.)

    Rauhaisa koti-ilta. Jussi tuli käymään, selventämään Lapissa keksimäänsä pasianssia, joka osoittautui perus-Windowsin pasianssin (mikä ikinä sen oikea nimi onkaan) muunnelmaksi, fiksuksi muunnelmaksi. Idea oli se, että selattava pakka levitettiin pöydälle kuvapuoli ylöspäin kolmen joukoiksi, niin että pystyi tsekkailemaan mitä kortteja tarvitsee ja siten suunnittelemaan peliään pitemmälle. Satunnaisuutta tuomaan peliin jäivät kuitenkin pöydän korttien alla olevat peitetyt kortit. Peli on näin tietysti helpompaa, mutta huomattavasti mielenkiintoisempaa, eikä silti mikään läpihuutojuttu.

    Kävimme myös läpi meidän vanhan hellasytyttimen sisuskaluja ja toimintaa, sekä pohdiskelimme videoiden kopiosuojauksia. Huomattavan mielenkiintoisia keksintöjä, joihin netistä löytyi ihan hyviä selvityksiäkin. Veikkokin kävi jossain vaiheessa iltaa, toi takaisin lainaamansa paidan ja antoi vielä erikoislahjan, Nylon Beatin julisteen. Aika hirveä se oli, mutta oli se silti (tai ehkä juuri siitä syystä) pakko laittaa jonnekin. Lopulta päädyimme tunkemaan sen ulko-oveen (sisäpuolelle tosin;).

    (Keskiviikko, 7.3.)

    Tänään on taas rope, ihmisten pitäisi varmaan kohtapuoleen olla saapumassa paikalle (kello on jo 17:16). Aamulla tsekkailin, miten temppelin SFTP:n saisi toimimaan, kirjoitin tätä nettistä ja sain vihdoin Thunder Rebelsin luettua loppuun (Gloranthasta muuten mulla ja Nikolla on ollut monta hyvää juttusessiota joka välissä viime viikolla). Nyt pitää sysätä se joko Nikolle tai Ilonalle ja pistää kampanja vihdoin pystyyn.

    Kahdelta olin, kuten sovittu, päärakennuksella syömässä Rauhan ja Kaisan kanssa. Myös Tea sattui paikalle. Safkan jälkeen mä kävin vielä Rauhan kanssa moikkaamassa Hannaa ja Lissua Coronassa, sitten Ressun parin Titanic -vittuilun kautta kotiin hoitamaan tämä valmiiksi.

    Rope on ohi, Iiris jäi tänne nukkumaan, Ilona on suihkussa. Söimme taas vähästä aikaa toasteja ja pelikin kulki .. no, siedettävästi. Nyt kun olen saanut päiväkirjan taas ajan tasalle tulee taas heti eteen pelin matkapäiväkirjan kirjoittaminen. Ihan hyvä, että seuraava peli on vasta viikon päästä. Tungin Nikolle King of Sartarin ja Wyrms Footprintsin ja Ilonalle Thunder Rebelsin ja vanhan Player's Book: Genertelan. Taidan tosiaan ottaa Mikon neljänneksi pelaajaksi.

    Rauhaisan väsynyt olotila. Taidan vetäytyä nauttimaan siitä. =$cns and $cn<=$cne) { comment_start("Sunnuntai, 4.3.2001 klo 20:32"); ?> Ajankäyttämisen taito, eli miten elää yli seitsemän päivää 36 tunnissa =$cns and $cn<=$cne) { comment_start("Torstai, 1.3.2001 klo 11:30"); ?> Huhhuh. Ihan sikana aikaa ja tapahtumia siitä, kun viimeksi kirjotin. Aika hyvään aikaan tippu fisherman, juuri kun ympärillä tapahtuu. Yritetäänpä kelata viimeistä paria viikkoa vähän läpi:

    (Maanantai, 19.2.)

    Maanantaina oli rope, koko yön peli täällä Temppelissä. Tosi hyvä sessio, jonka pelitapahtumat voi lukea aamuyöllä väsäämästämme pelin sivustosta. Iiris piirteli hahmoistamme hienoja kuvia, jotka nekin toivottavasti saamme kohta sivuille (kunhan ToiminnanMies(TM) Niko saa ne Temppeliin asti). Pelin ulkopuolellakin oli hyvä fiilis, oli tosi hauskaa pelata taas temppelissä, vaikka sekä paikka että ihmiset noudattivat eri koostumusta kuin muistoissa vielä roikkuvassa Glorantha-RQ -pelissämme. Tarjosimme myöhäisyön ateriaksi lämpimiä patonkeja kaikenlaisilla täytteillä, ja piti siinä tehdä sitten jossain vaiheessa yksi Jamaikalainenkin Tuomaksen herättämiseksi (toimi muuten tosi yllättävän hyvin).

    Minä ja Sampo valvoimme aamuseitsemään, muut tipahtivat hieman aikaisemmin. Sampo keitti himastaan hakemista aineksista aamupuuron meille kahdelle ja lähti sitten töihin, mä tipahdin muiden jatkoksi nukkumaan.

    (Tiistai, 20.2.)

    Seuraavana päivänä oli mun synttärit, aika bileet. Tosin ne alkoi sillä, että heräsin ropen jäljiltä ihan sekasin aamulla yhdentoista maissa täysin unohtamaani kellon hälytykseen, ja raahauduin hirveällä kiireellä YTHS:lle taas heiluttelemaan niille korvaani. Se huuhdeltiin ja mä palasin himaan, jossa aloin säätämään Temppeliä ja fiksailemaan kämppää illan epävirallisia kutsuja varten.

    Ville soitti ja pyysi lounaalle Annapurnaan, jossa söimmekin sitten hyvin Villen ja Jaffan selittäessä mulle ja Ilonalle älytöntä duunitilannettaan, ne oli huomannu olevansa jonkun softan kehityksessä kilpailijaansa jotain puoli vuotta jäljessä ja posse oli painamassa ylitöitä melkein 24h asiantilan korjaamiseksi. Taas kerran olen tyytyväinen, etten ole pämppä-softa/uusmedia/konsulttiyrityksessä töissä.

    Temppeli meni down, kun otin siitä pois Matiaksen kovalevyn ja verkkokortin. Verkkokortin sain korvattua heti, mutta mitään kovalevyä mulla ei ollut heittää tilalle, eikä temppeli oikein tykännyt pyöriä /var nfs:ltä mountattuna :). [aika paha teknoläppä].

    Päivän kääntyessä illaksi jaksoimme vihdoin alkaa väsäämään niitä korvapuusteja ja marjapiirakkaa, mitä olimme vieraille suunnitelleet tarjoilevamme. Korvapuustit eivät ehtineet edes vielä aivan valmiiksi, kun ensimmäiset vieraamme saapuivat. Pirjo ja Klaus tulivat tuomaan lahjojani (Monitoimikone, kahviprässi sekä puuttuvat Kraftwerkin levyni) ja Teakin ilmestyi paikalle. Breikkasin viinakaapista Tia Mariani ja pistin kahvilaitteen Blue Mountains -testiin (huomaa snobistiset juhlatarjoomukset).

    Kun paikalla saapui seuraava satsi vieraita (joita en siis erityisemmin ollut kutsunut yhtään:), lähtivät Pirjo ja Klaus pois tehden tilaa Jennille, Sampolla, Matiakselle ja Helille. Sama kahvilikööri ja kahvikombo upposi hyvin tällekin porukalle, mitä nyt Matias suosi selvästi yhdistelmän jälkimmäistä osaa potien aika ilkeältä näyttävää krapulaa. Olivat vielä keksineet varsin oivan lahja/korttikombon: 23 donitsia, pullo viiniä ja kondomipaketti, sekä kortti tekstillä "23 -vuotiaana nautiskellaan makeaa elämää, punaviiniä ja hyvää seksiä!". Toi kortti saa yhä hymyn mun huulille kun ajattelen sen aitoutta, ja sitä, miten se onnistuukin osumaan juuri siihen, mistä pidän ja olen onnellinen nykyisessä elämässäni. (Ei, ei kirjaimellisesti, kyllä mä tiedän että te osaatte lukea sen viestin sanojen takaakin, vaikka kuinka haluaisitte piruilla)

    Äh, nyt pitää lähteä pankkiin ja töihin, jatkan myöhemmin illalla, asiaa riittää vielä varmaan moneksi sivuksikin :) =$cns and $cn<=$cne) { comment_start("Keskiviikko, 28.2.2001 klo 1:43"); ?> eksynyt musta lammas, alkuvoimien riepottelussa =$cns and $cn<=$cne) { comment_start("Sunnuntai, 18.2.2001 klo 20:59"); ?>

    Eilen ei sitten paljoa entryn jälkeen tapahtunut. Tein vähän kaikenlaista, en saanut mitään pysyvää aikaan. Katsoin nauhalla olevan Buffy -jakson ja aloin tipahdella tosi pahasti kun se kaksoisjakso telkusta alkoi. Onneksi Ilona tuli sitten viimeisellä bussilla just ennen sen tokan osan alkua, niin heräsin vielä tarpeeksi sen katsomiseksi. Eikä tarvinnut nukkua yksin =).

    Tänään oli halzamiitti, johon Samppa oli keksinyt mulla olevan tärkeää asiaa. Siis käytännössä se halusi mun pistävän vauhtia niihin suunnitelmiin, mitä meillä Halzan varalle oli. Paikalle tulikin ihan sikana jengiä, yhteensä meitä oli 13. Ja oli siinä sitten tietysti pakko selvittää, mitä oltiin funailtu. En nyt kerro siitä enempää, ensin pitää saada aikaan se hyvin muotoiltu maili kaikille jäsenille, mutta olin kuitenkin hyvin iloisesti yllättynyt ihmisten kiinnostuksesta ja myötämielisyydestä. Tiedän kyllä tosin useiden tippuvan vielä pois kelkasta, mutta on meillä ihan hyvä mahdollisuus selvitä, sittenkin.

    "Virallisen puolen" jälkeen teimme vohveleita ja jäätelöä sekä pelasimme Frendit -peliä. Se oli yllättävän hauskaa. Ei tietenkään yhtään fiksu peli, mutta mitä väliä, hyvällä porukalla ihan pirun hauskaa, ja hlz:n hyvin erilaiset ihmiset ja ihmisten tosi eritasoinen tunteminen toivat peliin vielä oman mukavan lisänsä. Osa jäi vielä katsomaan Iirikseltä löytynyttä Kenshiniä (Meiji -kauden Japanista kertova Anime). Ihan mukava sinänsä nähdä pitkästä aikaa tarinaa vähän eteenpäin, mutta hittovie että viiden jakson jälkeen alkoi olla jo tosi puutunut siihen yhä jatkuvaan megamättöön.

    Kun mättöä oli kestänyt vasta viitisen jaksoa jouduimme minä ja Ilona lähtemään jo Viiskulmaan - pitää lainata Iirikseltä se loppu ASAP. Viiskulmassa oli meidän lisäksemme tällä viikolla vain Tau. Ihan hauskaa oli kyllä taasen. Hyvää läppää taas ainakin, hassua miten se tältä perheeltä nykyään onnistuukin niin hyvin. =$cns and $cn<=$cne) { comment_start("Lauantai, 17.2.2001 klo 18:45"); ?>

    (Torstai)

    Vasen korva oli saatanan kipee. Duunissa oli ihan hauskaa, loppupäivällä pohdiskelimme Atron kanssa sitä, miksi helvetissä OSF1:n malloc palauttaa ENOMEM:iä aina jonkun 300 000:n kutsukerran jälkeen, vaikka fyysisesti muistia ois jäljellä vielä vaikka kuinka.. Se oli ihan hauskaa, yrittää debuggaa ruotsalaisten spagettikoodia.

    Tea kyseli, josko mä oisin jaksanu mennä sinne asentaa sen konetta, mutten tuntenut oloani yhtään jaksavaksi sitten duunista päästyäni ja menin vain himaan. Illalla oli vaan lamaa. Suostuttelun suosiollisella avustuksella päätin, että perjantaina olisi pakko soittaa YTHS:lle ja tehdä sille korvalle jotain, se oli välillä niin turvonnut ja kipeä ettei sillä kuullut mitään.

    (Perjantai)

    Perjantai oli aika boomipäivä.

    Aamulla heräsin ihan luonnollisesti jo joskus kahdeksan maissa. Tosin Ainokin soitti ihan kahdeksan pintaan (halusi sanelukoneen Tunisiaan), mutta olin sitä ennen ollut jo hetkiä hereillä. Soitin sinne YTHS:lle, samalle päivälle ei ollut enää lääkärinaikoja (tietenkään), ohjasivat kävelemään ennen yhtätoista toisen kerroksen terveydenhoitajapäivystykseen. Sinne siis hetimiten.

    Ei mulla kestäny yhteensä siellä kun jotain kolme tuntia, jona aikana ehdin käydä ensin terveydenhoitajalla, sitten lääkärillä, sitten taas terveydenhoitajalla. Ulkoisen korvakäytävän tulehdus. Sain reseptin korvatippoihin ja korvani huuhdeltiin. Tarkastuskäynti on mun synttäripäivänä.

    Olimme sopineet Rauhan ja Tean kanssa lounastreffit Portsun eteen puoli yhdeksi, mutta koska mulla oli vielä aikaa ja Ilona ilmoitti, ettei sillä ollut Ressussa mitään oikeaa opetusta sinä päivänä niin mä tapasin sitten sen.

    Olin ihan erilaisessa mielentilassa kun aikaisemmin viikolla kun olin saanut jotain kunnolla hoidettua - Olin siis taas vähästä aikaa oma pirteä ja hyväntuulinen itseni. Käytiin Stokkalla katsomassa, josko sieltä olisi löytynyt jotain ehdottoman tarpeellista, mitä olisin voinut pyytää synttärilahjaksi, mutta kaikki valaisimet siellä oli ihan pällejä, emmekä sitten löytäneet mitään muuta kuin pari kuppia, jotka oli ihan siedettäviä, mutta törkeän kalliita niin että samanlaisia saa taatusti jostain fiksummasta paikasta puoleen hintaan. Syömäkuppeja kyllä ehdottomasti tarvitsisin.

    Tea soitti ja tarkisti, että mä olen tulossa, kun Rauha oli sitten ilmoittanut sille olevansa kipeä eikä halunnut rasittaa itseään päivää ennen matkaa. No, me tavattiin Tea siinä Opintoputken päässä, Ilona lähti pääkirjastoon ja me päärakennukseen safkaamaan. Valkosipulihärkä olikin vaihteeksi hyvää, ja me päätettiin lähteä ilahduttaa Rauhaa Hakuninmaalle, kohan ensin poistettaisiin meiltä CD-ROM asema ja tarvittavat CD:t Tean koneen asentamiseksi.

    Uuvuttavan pitkän matkan määränpäässämme imailimme sitten Rauhan hyvää teetä ja pelasimme Trivial Pursuitia. Ainokin tuli paikalle ja liittyi mukaan. Me pelattiin yhteensä varmaan ainakin 2½ tuntia, välillä syöden, niin että kun Rauha vihdoin jotain viidettä kertaa pääsi keskustaan (meillä muilla oli vieläkin enintään kolme pylperöä) me valittiin mahdollisimman vaikean värin sijasta helppo - keltainen, tiede ja kosmos: "Mitä ovat trombit?" - "pyörteisiä ilmavirtoja" - "JEEEEEEEEE!!!EJEJEJEJEJEE!!!!!!!!!!".

    Eli päästiin vihdoin lähtemään. Piti vielä kaiken lisäksi kiertää keskustan kautta - joka tosin mahdollisti Ilonan poimimisen mukaan Sörnäisistä, jossa se oli just Aikidosta päästyään. Kiemuroiden lisäämiseksi pysähdyimme vielä Tean vanhemmilla, missä mä asensin niille Office 2000:n minkä lisäksi joimme kolmistaan pullon kotiviiniä ja otimme vielä kaksi mukaan.

    Vihdoin Tealla. Pistimme Tean vanhan koneen osiin, siirsimme kaiken vähääkään hyödyllisen uuteen ja asensin sitten ensin Windows'98:n ja sitten Office2000:n, samalla iloisesti kotiviini-iltaamme jatkaen. Siinä vaiheessa kun Tea ja Ilona olivat jo tovin istuneet hyvässä keskustelutuiskeessa keskenään lattialla päätin tarvitsevani jo luottomieheni konsultaatiota.

    Tekstarilleni en saanut vastausta, mutta sen sijaan Ville soitti ja kysyi, missä olimme, oletuksena Temppeli. Kun sijaintimme pelottavassa lähiössä selvisi, yritti Ville tehokkaasti paeta, mutta me olimme jo kaikki vakaasti päättäneet, että Ville-rakas piti ehdottomasti raahata meidän iloksemme. Parinkymmenen minsan taivuttelu (Ilona on muuten aika pirun oiva vastaväittäjä Villelle) riitti, kun lupasimme tulla pysäkille vastaan. (Ah, tässä välissä pitää mainita, että Ilonan tankkilesbomummonpotkimissteelcappeja ei todellakaan ole tehty talvikelejä silmällä pitäen, Ilona olisi ollut maassa heti vähänkin jäätä nähtyään ellen mä oisi ollu pitämässä sitä jatkuvasti pystyssä - ne kengät ei vaan pitäny YHTÄÄN)

    Olikin ihan älyttömän mukavaa nähdä Villeä, jutella kaikkea hyvässä seurassa ja sellasta. Konerintamalla taasen ei mennyt sitten lopulta niin hyvin. Kaikki oli instattu ja piti enää pistä koppa kiinni, mutta se ei suostunutkaan menemään ihan täydellisesti, jolloin koneen powerinappula ei taasen saanut oikeen tarpeeksi hyvää kontaktia vastakappaleeseensa ja kone ei suostunut käynnistymään. Siinä kun mä säädin sitä niin Ilona onnistui puolestaan sohimaan koneen jännitevalitsimen 115V asentoon, mistä oli seurauksena hyvä paukahdus ja pikkuruinen savupilvi. Ooooooooolrait, siinä meillä oli sitten kuollut virtalähde ja samalla kuollut kone, greit. Ei sille siinä enää mitään voinut, ainoa mitä pystyin tekemään oli keksiä parikin tapaa saada siitä vielä kone kuntoon, mutta sen päivän osalta hommat olivat joka tapauksessa ohi.

    Vikalla bussilla keskustaan. Ilona väitteli koko matkan Villen kanssa hyvässä kunnossa. Keskustassa kävimme vielä syömässä siinä Citykäytävän vieressä olevassa Chilli's:ssä käyden vielä illan viimeiset mielenkiintoiset keskustelut. Kotiin päästyämme mä tipahdin melkein heti, ihan pimeä väsymys iski, mutta olihan kellokin jo jotain kolme yöllä - ajankulua ei kyllä missään välissä ollut oikein ehtinyt edes tajuta.

    (Lauantai)

    Tänään oli se päivä, jolloin meidän piti mennä Ilonan äidin ja siskon kanssa ensin leffaan ja sitten syömään. Leffamme, Pieni suklaapuoti, oli kyllä aika keskinkertainen. Taino, sellaista mukavaa hömppää, mutta ei siinä mitään sisällä ollut, hyvien näyttelijöiden hukkaa ja lopulta ärsyttävän epälooginen tarina. Tai siis, mua ärsytti ihan sikana siinä tämä suklaan - maallisen nautinnon ja kirkon taistelu, mun on vaan niin vaikea kuvitella, että ihmiset, jotka on koko ikänsä eläneet pidättäytyvässä yhteisössä ja tunteneet maallisen nautinnon syntiseksi yhtäkkiä taipuisivat suklaanhimoonsa ja hylkäisivät iloisesti vanhat aatteensa, pikemminkin luulisin tuollaisen hairahtamisen johtavan itsensä häpeämiseen ja pelkoon taivaspaikan menettämisestä.

    Leffan jälkeen kävimme syömässä Fransmannissa, oli ihan mukavaa ja varsin rentoa, vaikea määritellä oikeastaan tarkemmin :).

    Nyt mä olen yksin himassa. Ilona on ropeltamassa, varmaan huomisaamuun asti. Ensimmäistä kertaa näin päin, pitää nyt katsoa miten selviän. Toisaalta on ihan mukavaakin istua iltaa ihan omassa rauhassa, ainakin vielä. =$cns and $cn<=$cne) { comment_start("Keskiviikko, 14.2.2001 klo 11:04"); ?> "Uz oli kaatunu. Aluks mä luulin et se oli vaan X mut sit se ei suostunu vaihtaa konsolia eikä vastannu ku mä kokeilin pingaa fishermanista" - Ilona

    Tuskin kenellekään on mikään yllätys, etten eilen opiskellutkaan vaikka kuinka oli tarkoitus.

    Duunin jälkeen tulin himaan, jossa Ilona oli tekemässä jo safkaa (tai siis tarkemmin: olisi ollut tekemässä, jos olisi honannut miten hella tarkalleen toimii;). Söimme ja lojuskelimme, vaikkei meillä hirveästi aikaa ollutkaan, kun Ilonan piti lähteä aikidoon - vaan ei lähtenytkään, niin en sitten mäkään opiskellut.

    Sen sijaan kokkailimme itsellemme hirveän määrän taas kaikkea hyvää, vohveleita, kermavaahtoa, hilloa, jäätelöä, pirtelöä sekä popkornia ja syvennyimme katsomaan Spaceballsia nauhalta, kun se oli jotain mitä Ilona ei ollut nähnyt (Olisimme halunneet vuokrata American Beautyn mutta Jummi Jammissa ei ollut sitä, eikä voinut jaksaa lähteä pidemmälle). Leffan lopussa olimme kummatkin jo niin väsyneitä että menimme aika pian nukkumaan.

    Tänään on illalla taas kerran rope, sitä ennen aion kyllä todellakin käyttää aikaa siihen lukemiseen. Tosin pitäisi varmaan käydä matikan laitoksella poistamassa niitä harjoitustehtävien ratkaisuja, miltä olen ollut poissa.

    ---

    Hitto kun on ollut kipeä ja että asioiden järjestelemiseen tarvitaan niin paljon energiaa. Niin paljon kaikenlaisia hyviä ideanpoikasia erilaisille happeningeille, muttei jaksamista niiden vaalimiseen ja kehittämiseen - vielä ainakaan. Synttäritkin on ihan kohta, ihan pakko pitää varmasti ainakin jotkut megeilyt, mutten halua pitää vaan normaaleja bileitä kun nyt on tulossa ne Paloheinän megakommuunin tupaantuliaisetkin ja Haagankin päässä oli jotain läksiäisbileitä suunnittelussa. Vielä kun samaan sumaan änkee ne neljä muutakin synttärisankaria, joiden kanssa pitäisi ehkä sopia jotain yhteisistä hipoista niin... lääh. Tämänhetkinen ratkaisuni on olla vielä ajattelematta koko asiaa %|. .. Vielä kun pitäisi kutsua ne hiton sukulaisetkin kahville ja EVT millon senkin nyt sais järkättyä, pitänee konsultoida Pirjolta.

    Oon miettiny myös kaikenlaista kivaa mitä teen Temppelille. Aion nyt ostaa fishermaniin sen uuden kovalevyn, jolle instaan puhtaan Debianin ja sitten vähä vähältä rakennan Temppelin uudestaan sille, tällä kertaa fiksusti, ja pistän sen sitten vanhan fishermanin tilalle kun olen siihen tarpeeksi tyytyväinen. Temppelin multimediatietopläjäys alkaa olla jo sitä luokkaa, että ajattelin koodata sille jonkun hauskan monitori-appletin, että sais sellaisen kauniin ikkunan jossa näkyy kokoajan uusin webcam -kuva, viimeisimmät sivuhaut, mitä radio.temple.brainlez.org juuri nyt soittaa, mikä on viimeisin kuvakommentti tai logientry, ketkä ovat sisällä temppelissä jne.. Saa taas vähän Java -harjoitustakin ja tehtyä vihdoin sillä jotain fiksua ja ehkä hyödyllistäkin :). Tämä on siinäkin hyödyllistä että voin tehdä jotain fiksua opettaessani Ilonalle Javaa ja PHP:tä.

    Mun pääsivu on, vaikkakin yhä taiteellinen ja merkitsevä, fiilikseltään auttamattoman vanhentunut. Pitää ensi tilassa kun on aikaa arkistoida se ja pistää siihen tilalle jotain kaunista.

    Ärsyttää, ettei Fantsussa vieläkään ole TR:ää, eikä siellä voi oikeen joka päivä käydä kyttäilemässäkään. =$cns and $cn<=$cne) { comment_start("Tiistai, 13.2.2001 klo 11:37"); ?>

    Kirjoitin Tigin vieraskirjaan. Se on jotakin, mitä mä en koskaan tee. Nyt töihin. =$cns and $cn<=$cne) { comment_start("Maanantai, 12.2.2001 klo 22:38"); ?> Hirveästi on ehtinyt tapahtua sitten viime entryn. Toivottavasti muistan kaiken tärkeimmän.

    Torstaista ei ollut hirveämmin muistikuvia, mutta webbikameran tallentamat otokset onneksi saivat muistin virkeämään. Mitään erikoista ei tapahtunut, siivoilin vain taas Temppeliä minkä kipeänä olemiseltani jaksoin, enkä tietenkään tajunnut syödä tarpeeksi, mikä johti lopulta aika pirun voimattomaan olotilaan. Kun Ilona tuli vihdoin kotiin sain jossain välissä syötyäkin ja sen jälkeen olo oli paljon parempi, mutta emme me mitään fiksua tehneet siitä huolimatta. Nollapäivä kipeänä vietettynä siis, paitsi että sain mä kyllä jonkun verran kämppää taas siistimmäksi. Illalla suunnittelimme hieman irkissä sunnuntain larppia.

    (Perjantai)

    Kävipä sitten jotenkin hassusti niin, ettei Ilona päässyt missään vaiheessa lähtemään kouluun (ensimmäinen ja ainoa kerta, eipäs aleta moralisoimaan!-), vaan jäi "hoivaamaan" minua kipeää poloista. Voimattomuus häipyi kuitenkin onneksi varsin nopeasti ja käytimme aikaamme vähän kämpän sisustamiseen ja päätimme (tai oikeastaan Ilona päätti, mä tunsin itseni vielä liian voimattomaksi) tehdä korvapuusteja.

    Tomi tuli hakemaan jotain koiranäyttelykasettia ja jäi sitten iloksemme ja seuraksemme joksikin aikaa cappucinon ja muunkin merkeissä. Tomi tuli vielä takaisinkin maistelemaan korvapuustejamme käytyään heittämässä sen kasetin. Tarkoituksemme oli käydä syömässäkin, mutta siihen emme missään välissä ehtineet.

    Tomi lähti, Niko tuli pitämään palaveria sunnuntain larpista ja Ilona lähti samantien jonnekin Hankenin NY-pämppään (jossa ITSE PERKELE heitä tulisi ilmaisella ruoalla viettelemään). Mietimme aluksi kaikenlaista larppiin liittyvää alkaen hahmoista, sushin tekemisestä ja päättyen pelin sotastrategiaan, jonka jälkeen aloimme funtsimaan Sengoku -ropemme taistelusysteemiä. Selvitin eka Nikolle HeroWarsin systeemin, jota aloimme sitten muokkaamaan sopivammaksi kokeillen kaikenlaisia variaatioita sekä päässämme teoretisoimalla että kokeilemalla.

    Tuollainen funtsiminen alkaa pitemmän päälle sattua jo päähän, joten oli ehkä ihan tervetullutta että Ilona tuli takaisin (ei ollut muuten saanut edes ruokaa) ja vaati meitä lopettamaan kryptisen jauheskelumme ja vaikka pelaamaan MTG:tä, mihin suostuimme vain lievän suostuttelun jälkeen.

    Pakkojen muodostamisessa meni ihan sikana aikaa. Ennen kuin saimme niitä läheskään valmiiksi alkoi Temppelin mystinen henki osoittaa taas heräämisen merkkejä, kun Panu ilmaantui paikalle Kanelin kanssa. Kun kohta ovikelloa soittivat vielä Jenni ja Sampokin, aloin vihdoin tajuta ympyrän sulkeutuneen.

    Keskiviikkona Aino, Rauha, Annina, Emmi, Samppa ja Ilona, nyt Panu, Kaneli, Jenni, Sampo, Niko ja Ilona - ehkä sattumaa, mutta olen silti todella iloinen että Temppeli tuntui taas siltä koko kaveripiirin olohuoneelta, mitä se oli pari vuotta sitten, ennen kuin kaikilla oli omat kämpät ja omat kuvionsa.

    Tarjottavaakin löytyi, loput korvapuusteista tekivät hyvin kauppansa, jäätelöäkin oli, sekä uunibanaaneja. Lätkimme Magicia, kävimme syömässä Roban Stadin Kebabissa, jossa merkittävintä oli menosta aivan totaalisen ulalla ollut myyjä. Tigi ja Sampo lähtivät kotiin, muuten olisin varmaan päätynyt pitämään ex-tempore Glorantha -ropea porukalle. Me jatkoimme vielä myöhään yöhön, johonkin lähemmäs kolmea, ennen kuin väsymys yllättäen kasvoi niin hirveäksi että mä olin ihan tipahtamassa ja Ilona oli sellainen kuin on väsyneenä, hassun ihmeellinen ja lievän sekava.

    (Lauantai)

    Ilona lähti pian herättyämme jo käymään kotonaan. Mulla oli YHÄ sellainen OlenKipeä tyyppinen aamuväsymys, tosi läävää. Pääsin kuin pääsinkin kuitenkin lopulta ylös ja kaupungille asioita hoitamaan, joita olikin oikein hyvä lista: Osta sakea sunnuntain peliin, osta kaukosäädin, osta lahja Myylle, osta vohvelirauta. Sain vielä kaiken tuon hoidettuakin - ah ihanaa kulutusjuhlan riemua. Njei, mutta oli se oikeasti mukavaa saada noi kaikki asiat kuntoon. Uusi kaukosäädin on paitsi lähes kopio edellisestä myös videon kanssa yhteensopiva eikä vohvelirautakaan ollut edellisen kaltainen susi vaan selvisi ensikoitoksestaan kunnialla. Ilta oli rauhaisa, siivosimme Temppelin ihan älyttömän siistiksi, oikein putipuhtaaksi sunnuntain larppia varten, kun ajattelimme sen olevan (muun hyvän ohella) lähes välttämätöntä oikean Japani-fiiliksen luomiseksi. Olen muuten erittäin tyytyväinen tähän temppelin uuteen olemukseen.

    (Sunnuntai)

    Heräsimme kymmenen maissa, ylös pääsimme ehkä yhdeltätoista :). Siinä ei sitten ehtinytkään paljoa muuta kuin syödä aamiaista ja tortilloja ennen kuin Halzamiitti ja larppi jo hengittivät niskaan. Emme edes ehtineet miittiin asti, kun viimeistelimme mestoja ja keitimme riisiä sushia varten, mutta eipä tuo haitannut, kyllähän porukka jo tänne osaa vaikka silmät ummessa.

    Itse larppi onnistui ... no, miten nyt onnistui. Mulla, Ilonalla ja ilmeisesti joillain muillakin oli hauskaa, mutta ainakin hovinaisilla oli ilmeisen kuolettavan tylsää, kun eivätpä nuo paljoa muuta tehneet kuin istuivat hiljaa. Gangstabang panttivanki -efekti siis.

    Larppi loppui juuri aika sopivasti niin, että ehdin hyvin vaihtaa vaatteet Myyn synttärijuhlia varten ilman mitään kiirettä. Ilona lähti syömään isänsä kanssa ja meillekin jäi vielä osa porukasta, Bushido Bladea pelaamaan.

    Myyn synttäreillä oli oikeastaan äldekivaa. Ruoka oli (tietysti) hyvää ja jostain syystä Mäkelöiden suvun läppä oli tavallistakin hauskempaa, mielenkiintoista ja hyväntuulista. Kaiken päälle meihin ängettiin vielä hyvä määrä mitä erilaisempia alkoholijuomia, ensin auringonkukkaviiniä, sitten pari lasia valkoviiniä, kolmisen lasia punaviiniä, lasi jälkiruokaviiniä ja päälle vielä armanjakkia erinomaisen vihreän teen kanssa. Tämän seurauksena minä ja moni muu olimme tosin aika hyvässä känissä (tosin seurustelukännissä) juhlien lopussa.

    Tästä aiheutui lievä ongelma kun kotiin päästyäni mä olin yhä aivan hirvittävässä humalassa ja Ilona toisaalta oli vesiselvä. Ainoa mahdollinen ratkaisu oli tietysti avata vielä pullo punaviiniä ja saattaa Ilona samalle tasolle mun kanssa. Loppuillasta muodostuikin varsin hupaisa. Tuli vielä välissä tosi mässytysfiiliskin ja mä kävin hakemassa kolme pussia karkkia Selectistä siinä viinilasien välissä.

    (Maanantai)

    Olin ensimmäistä kertaa yli viikkoon duunissa. Aamulla olin ihan pirun ilahtunut siitä, ettei ollut lähes yhtään sellaista nihkeää flunssaväsymystä. Ennen töihin raahautumista ehdin vielä säätää webcamia sellaiseksi, että nyt siitä voi tarpeeksi hyvällä yhteydellä saada melkein livekuvaa (tökkivää toki, mutta kuitenkin), jos laittaa max refreshiksi jotain 0.1 sekuntia tms.

    Duunissa oli ihan jees, onneksi oli lyhyt päivä ja sitäpaitsi homma oli ihan mielenkiintoistakin.

    Duunista taivalsin fantsun kautta (eivät olleet piruvie vieläkään saaneet Thunder Rebelsiä) ropettamaan. Rope oli taas ihan mukava, varsinkin saken ja teen kanssa nautittuna, vaikkemme niin hirveästi edenneetkään. Keskiviikkona jatkuu.

    Loppuilta on mennyt aika pitkälle tämän hiton entryn kirjoittamiseen, mitä nyt juttelin Mikon kanssa pitkästä aikaa fiksuja irkissä. Vielä kun olisi ehtinyt katsoa niitä vähän kipeänä olemisenkin takia rästiin jääneitä opiskelujuttuja niin kaikki olisi ollut täydellistä, mutta ne jäivät nyt huomiseen. Ei silti ole mitenkään huono omatunto kun tiedän että voin huomenna käyttää niihin hyvin aikaa ja päästä taas ajan tasalle.

    ---

    Olen kehittynyt persoksi jääteelle. Varsin mukavaa, nyt eilisillalta jääneet teejämät eivät ole enää valitettavaa tuhlausta vain suuri nautinto ;).

    Hitto miten toivon, että Ilona aloittaisi taas pitää nettistään. Olisi niin mielenkiintoista nähdä, millaisia eroja mun ja Ilonan visioissa päivän tapahtumista olisi. Tähänkin mennessä on aina ollut tosi valaisevaa lukea muiden nettiksistä niitä entryjä, jotka kohtaavat omieni kanssa.

    Muistin juuri, että joskus pitäisi varmaan muistella sitä Jamaikan matkaa ja kirjoittaa se matkakertomus. Pitää tehdä aikaa. =$cns and $cn<=$cne) { comment_start("Torstai, 8.2.2001 klo 10:51"); ?>

    (Maanantai)

    Päätettyäni jäädä himaan siivosin. Kävin Fantasiapeleissä katsomassa, joko Thunder Rebels olisi tullut, mutta tietysti no such luck, pitää ehkä tänään käydä matkalla duuniin siellä uudestaan.

    Sähköt pätkivät koko huoneistossa, diagnostisoin sen asunnon sähköpääkytkimen kosketushäiriöksi. Aina kun sitä vähän tökki, meni sähköt taas päälle joksikin aikaa.. Toisaalta mitä enemmän kamaa oli päällä, sitä todennäköisemmin sähköt tippui. Ei siinä muuten mitään, oli tosi tunnelmallista olla kynttilänvalossa ja hiljaisuudessa ilman sähköä, mutta samalla jouduin pitämään vähän väliä fishermania alhaalla kun en uskonut sen hirveästi pitävän sähkön hyppimisestä. Ja tunnen kuitenkin velvollisuutta pitää sitä päällä 24/7 sen useiden käyttäjien vuoksi.

    Illalla oli rope. Minä ja Sampo tosin ei päästy pelaamaan ollenkaan vaikka olin odotellut sellaisen viisi tuntia, mikä oli aika läävää. Ei siitä silti oikeastaan huonoa makua jäänyt, tutkiskelin Gon taktiikoita ja kuuntelin muiden seikkailua kirotussa metsässä. Siinä vaiheessa kun Iiris ja Aura lähtivät olisi voinut vielä olla mahdollisuus päästä pelaamaan, mutta oli jo liian väsynyt ja muutenkin kotijoukot kutsuivat jo kovasti himaan kun täällä ei taaskaan ollut sähköjä päällä.

    (Tiistai)

    Tiistaina en mennyt töihin kun vaihteeksi Jorma oli kipeänä. Siispä siivosin taas :). Pirjo tuli auttamaan siivoamisessa, kävin Panun ja Tean kanssa syömässä, hyppimässä Joharin jäällä ja laskemassa Joharin sen pienen kukkulan päältä laskevaa jäämäkeä. Sitten tarjosin Tealle cappuccinoa. Illalla kutsuimme Mikon kahville. Pimeän tullessa istuimme taas kynttilävalaistuksessa.

    Raivasin vielä ihan lopuksi toisen huoneen sellaiseen kuntoon, että siirsimme sängyn sinne ja nojatuolit sisään asuntoon. Säädin vielä toiselle niistä työpöydistä (toinen lähtee kävelemään) spaceshipin pystyyn.

    Emme kuitenkaan nukkuneet vielä toisessa huoneessa vaan vanhalle sängyn paikalle raahatulla patjalla, kun Ilonalla oli hyviä kuukautismielialanailahteluja siitä miten toinen huone ei ole vielä yhtään hyvä paikka nukkua ja miten se pöytä ja nojatuolit jotka heitin sängyn vanhalle paikalle olivat ihan outoja ja hirveitä.

    (Keskiviikko)

    Keskiviikkona mun ei pitänytkään olla duunissa. Siispä ... ylläri - siivosin. Huoltomies kävi katsomassa meidän sähkötaulua ja soitti sähkömiehelle, joka tulikin sitten myöhemmin päivällä toteamaan sähköpääkytkimen olevan hyvällä tavalla käristynyt ja ohitti sen (meidän sähkötaulu tullaan vaihtamaan jossain vaiheessa niin saa sitten taas sen kytkimen käyttöön)

    Aino ja Rauha soittivat mulle, että mun ois taas pitäny lähteä toimittaan niille pizzaa, mutta mä kutsuinkin ne tänne, kun halusin vielä pistää huoneistoa vähän järjestykseen. Haimme pizzaa Night Expressistä, jolla matkalla törmäsimme ifreq-Mikkoon ja saimme vihdoin tämän uuden puhelinnumeron.

    Mikko oli taas onnistunut saamaan itsensä johonkin tosi ihme-duuniin, jossa sen olisi pitänyt olla muttei halunnut kun siellä kuulemme kusetettiin asiakkaita. Aika hurjalta se kyllä kuulostikin, ensin aamulla soitetaan toisen firman nimellä ja kysytään jotain tyyppiä, sitten myöhemmin soitetaan, lahjotaan sitä ja sit myydään sille jotain puhdistusvälineitä tms.

    Tulimme Temppeliin syömään niitä pizzoja, jonka jälkeen päätimme alkaa pelata Trivial Pursuitia. Tietysti sitä vuoden 1986 Junior -painosta. Tietysti lähettäen siitä live-äänistreamia nettiin. Aika hirveää hörötystähän siitä tietysti tuli. Kulttuuri ja Taide: Mistä tietää että banaani on uimassa? - Kuoret on rannalla. Mikä on vihreä ja roikkuu puusta? - Raaka Tarzan. Mä voitin.

    Pirjo tuli maalaamaan pöytiä, Ilona, Samppa ja Emmi tulivat pohtimaan sunnuntain minilarppia - mutta emme me heitä siihen hommaan päästäneet vaan pakotimme pelaamaan kanssamme Tuttu Juttu -peliä (h0h0h0h00h0h). Anninakin tuli paikalle, jolloin Temppelissä alkoi olla jo varsin hyvä ja erittäin sekalainen porukka.

    Hajosimme kuitenkin aika nopeasti, kun mun piti lähteä syömään Misokeittoa, sushia ja ropettamaan taas, Ilona lähti serkkunsa synttäreille ja Emmi ja Samppa omille teilleen. Rauha, Annina ja Aino jäivät olemaan kuin kotonaan =).

    Tällä kertaa rope-sessio oli varsin hyvä. Misokeitto oli hyvää ja kiinnostavaa uutta, makirullat olivat ihan hyviä (vaikken niitä paljon yhtään syönytkään, kun oli välillä vähän kipeä olo) ja se yksi riisipallokin, minkä söin, oli loistava. Kaiken lisäksi pääsin jopa pelaamaan - Minä (Hoji) ja Takada vietimme rauhaisan päivän Hosokawan provinssin itärajan lähettyvillä olevan kylän parhaassa majatalossa paikallisen poliisimestarin laskuun odottaessamme ystäviämme. Niin, tämä siis siksi, että meillä oli viereisen maakunnan edesmenneen daimyon pentu raahaamassa messissä.

    Yö uudessa huoneessa oli hyvä.

    (Torstai)

    Jaaha, Jorma on vieläkin kipeänä, ei tartte mennä duuniin. Hyvä, tämä lepääminen tekee hyvää munkin taustaflunssalle.

    ---

    Keksin/muistin pari synttärilahjatoivetta itselleni: kahvimylly, sellainen mäntä-tyyppinen kahvinkeitin, hellan sytytysvempain, loput CMX:n levyt (tähän mennessä on Dinosaurus Stereophonicus, Discopolis, Rautakantele ja Vainajala), toinen webbikamera.. Sitten sisustuspuolella pitäisi hankkia ainakin yksi lukulamppu lisää, ehkä yksi lattiavalaisin ja ainakin vaihtaa toi toisen huoneen hirveä kattolamppu. Niitä ei kyllä voi oikein pyytää lahjaksi, ellei käy ensin tarkasti katsomassa jotain sopivaa. =$cns and $cn<=$cne) { comment_start("Maanantai, 5.2.2001 klo 10:59"); ?>

    Lähetin duuniin tekstiviestin, että olen liian kipeän oloinen lähteäkseni sinne.

    (Lauantai)

    Lauantaipäivä oli aika työntäytteinen. Lähdimme bout kahdeksitoista Espooseen aseistettuna Debian GNU/Linux 2.2r2:lla, tarkoituksena säätää Ilonan koneeseen Linux ISDN-tuella ja IP-Masqueradingilla. Kyllä se homma ihan normaalisti meni, mutta kuitenkin siihen kesti se hyvä kuusi tuntia saada se toimimaan. Sinä aikana Ilonan mutsi ehti syöttää meille kalaa ja porkkanaperunamuusia, pannukakkua, hilloa ja jäätelöä sekä pullaa ja pirtelöä. Mukavan rentoa oli tunnelma kylläkin.

    Jotta mässäily ei vielä siihen loppuisi oli meidät kutsuttu vielä välittömästi tämän jälkeen Tigille ja Sampolle Mikon ohella, jossa söimme vielä lettuja, hilloa ja jäätelöä kruunaamaan laihispäivämme (tämä Ilonan kanssa seurustelu kyllä läväyttää mun naiselliset muotoni ellen ala pitää varojani). Mitään hirveän erikoista ei sattunut, päivän neronleimaus oli alkaa cut'n'pasteamaan kamaa #demi.fi:ltä #irtielle. Vitsin perverssiyden ymmärtää vain jos tuntee kummatkin kanavat... %|.

    Kotiin tullessa iski ensimmäistä kertaa kunnolla se, ettei Matias enää asu täällä. Tuli lievän haikea olo kävellessä sisään hiljaiseen asuntoon ja huomata Matiaksen huoneen olevan pientä sotkua, isoja rakenteita ja satunnaisia tavaroita lukuunottamatta tyhjä. Siis siitä huolimatta, että olen ollut aika innoissani mahdollisuudesta asua yksin ilman että kukaan muu on sotkemassa paikkoja paitsi minä itse (ja Ilona).

    Tässä suuressa vallan hurmiossa vietimme iltaa kuuraten keittiötä hohtavaksi. Nyt pitää vielä tyhjentää Matiaksen huone ja pestä se oikein kunnolla. Mulla on päässä jo valtavasti ideoita siitä, miten tästä kämpästä saa huomattavasti viihtyisämmän ja kotoisamman.

    (Sunnuntai)

    Halzan mäenlasku. Ihan possun hauskaa, niin kuin aina, vaikka moni luuskasikin muka kylmän sään vuoksi (ei siellä tullut edes yhtään kylmä). Jyrättiin jopa se edellisvuoden enkka viidestä ihmisestä samassa pulkassa. Ensi vuonna tavoite on siis seitsemän.

    Illalla Ilonakin tuli Viiskulmaan ja me rakensimme yhdessä Kallen kanssa legoja, sekä otimme digikameralla kuvia Pyörnistä. =$cns and $cn<=$cne) { comment_start("Perjantai, 2.2.2001 klo 21:00"); ?> Heräämisen hetki, katsellen alla aukeavaa kuivaa tasankoa. Uusi aika koittaa. Toivon, että tulette mukaan
    (edellinen on tarkoituksella kirjoitettu niin, että eräät yhdistäisivät sen tiettyyn asiaan. Tästä asiasta ei kuitenkaan ole kysymys. Se, joka osaa yhdistää edellisen kahteen asiaan, tietää.)

    Taas on aikaa vierähtänyt melkoisesti viime päivityksestä, mutta eipä tällä viikolla mitään niin ihmeellistä ole sattunutkaan, olen viettänyt aikaa rauhaisasti, lukenut tämänpäiväiseen Rakenteisten Dokumenttien Käsittelyn loppukokeeseeni. Tiistaina ja keskiviikkona kävin vielä töissä, torstaina nukuin vain pitkään.

    Keskiviikkona oli rope. Mä pidän siitä Japani-settingistä ihan älyttömästi, mutta muuten pelikerta oli ainakin edellistä hieman nihkeämpi, ensinnäkin siksi, että koko ajan piti pelauttaa eri ihmisiä erikseen ja joutui istuskelemaan, sekä siksi, että pelihahmot ajautuivat taas sellaiseen tyypilliseen(?) sanaharkkaan joka pirun pikkuasiasta kun piti tehdä päätöksiä.

    Vielä enemmän se ärsytti kun tajusin sen olevan oikeastaan pelimaailman todellisuudenkin vastaista, sillä eiväthän missään samurai -leffassa (jollaiseen 'fantasia'-maailmaan peli siis sijoittuu, ei täysin oikeaan feodaali-ajan Japaniin) henkilöt ikinä väittele asioista useita minuutteja, vaan kohtaaminen olisi paljon enemmän tyyliä 'korkeintaan kaksikymmentä sekuntia kiivasta sanailua, jonka jälkeen on selvää kumpi asiasta päättää'. Jostain syystä olisin vielä hirvittävästi halunnut päästä mittelemään miekkailutaitojanikin jonkun kanssa, mutta siihen ei tarjoutunut mahdollisuutta (mikä oli kyllä musta sinänsä hyvä, ei perkele joka huonossa paikassa voi tulla vihollispartion yllättämäksi).

    Mahtui iltaan vielä ihan hetkonen fiksua jutustelua Jennin kanssa (se sitten tajuaa jotkin useimmille etäiset asiat hämmästyttävän hyvin) ja myöhemmin Iiriksen kanssa.

    Torstaina lojuskelimme melkein koko päivän kotona, teimme korvapuusteja ja testasimme Pokemon -kylpyvaahtoa (tänään muuten aamulla kun istuin vessanpöntöllä aamupöhnässä [yeah, right, kello oli jotaa 11] katselin sitä hiton purkkia siinä kylpyammeen reunalla ja mietin vain miten Jussi osaisi sanoa siitä: "Se vainoo sua, se tulee sun uniis, sä et pääse sitä pakoon" ja sit kamera vaan heiluis siinä silleen häiriösti..). Opetin myös Ilonalle Javaa. Hyvinkin nopea tyttö oppimaan, mutta kun koko ajan tahtoo tietää kaikki yksityiskohdat sellaisistakin asioista, jotka olisin muuten jättänyt myöhemmälle niin välillä eksyttiin vähän tieltä ja lopulta asioista taisi jäädä vähän sekava kuva.

    Tänään perjantaina loppui RDK:n elämäni hallinta. Koe meni niin hyvin kun voi toivoa, eli luultavasti ihan hyvin. Sen jälkeen (kuten olin odottanutkin) alkoikin aika nopeasti se 'nyt nähdään ihmisiä' -osio, joka oli viikolla jäänyt vähän väliin. Ensin Seita ja Tea Coronassa, sitten Etolasta kolme pulkkaa sunnuntaiksi ja tapaamaan Ainoa Scalaan niiden kanssa. Pulkat kävivät tutustumassa vielä Chapliniinkin, ennen kuin Ilona tuli pelastamaan mut yhden tuopin ja yhden 0,33l:n tumman oluen humalastani, joka oli oikeasti aika huima, kun en ollut koko päivänä syönyt mitään. Ruoka tasoitti, jonka jälkeen kävimme vielä hieman shoppailemassa, ostin Airin Moon Safarin ja Pan Sonicin uuden, Aaltopiirin. Aaltopiiri on ainakin hyvä, ihan oikeasti kuunneltava. Suuresti ihailemaani päänsärkyraitoja ei ole vielä tullut yhtään vastaan.

    Tein muuten tänään myös eräänlaisen utopistisen ostoslistan:

    .. et sillee ;) =$cns and $cn<=$cne) { comment_start("Maanantai, 29.1.2001 klo 00:02"); ?> "viisi miestä nimeltä mo"
    "mitä tehdä pikkujouluissa"
    "miten rakennan pommin"
    "hauska vitsi tukihenkilö"
    "nahkabyysat"
    "nahkahousut"
    "kuinka opin ottamaan muut ihmiset paremmin huomioon"
    "kiimaiset poliisit"

    (temppeliin kohdistuneet haut)

    Lievän raskasta.

    (Sunnuntai)

    Halzan hiusiltamat muodostui erinomaiseksi menestykseksi, vaikka paikalle saapuivatkin kovista lupailuista huolimatta vain Mikko ja Jenni (Ilona tietysti oli jo paikalla;). Pelasimme korttia, juttelimme, söimme hyvää marjapiirakkaa, joimme teetä ja aloimme lopulta säätämään niitä hiuksiakin.

    Kuin vanhojen Temppelin spontaanien tapahtumien muistoksi paikalle päätyivät vielä niin Panu, Martta ja Kaneli kuin Aino ja Makkekin (ja piirakkaa ja vaniljakastiketta riitti vielä heillekin, nih halzaluuskat). Mun piti tosin lähteä jo aika nopeasti viimeisten saapumisen jälkeen Viiskulmaan, jossa olinkin sitten jo vähän väsyneen oloinen. Yöllä meni taas pitkään ennen kuin päästiin siihen varsinaiseen nukkumisosuuteen. Ihan hyviä jutteluita kyllä, mm. luultavasti edessä olevista drastisista toimista koskien Halzan tulevaisuutta.

    (Maanantai)

    Tänään oli illan leffaan asti väsymyksen päivä. Aamulla olin väsynyt, duunissaolo menetteli, duunin jälkeen jäin vielä polttamaan Ilonalle Debian GNU/Linux Potaton kaksi ensimmäistä CD:tä (binary-cd:itä siinä on yhteensä kolme) ja lueskelemaan Rakenteisten Dokumenttien Käsittelyä, josta on perjantaina taas loppukoe. Nii-in, mun piti mennä siihen loppukokeeseen jo syksyllä, mutta silloin jänistin. Nyt tunnen olevani paremmin valmistautunut (ja varsinkin jos saan huijattua vielä Villen seuraksi niin ei kuumota niin paljoa).

    Duunin jälkeen kävin Tean kanssa kahvilla ja Tea sai vittuilla mulle ihan kylläkseen, tällä kertaa vielä pessen mua aika hyvin, vasta ihan loppumetreillä pääsin edes mukaan kisaan käännettyäni Symposionin suklaakerhon tankkilesboanarkofeministien juonitteluhipoiksi.

    Sitten menikin taas aikamoiseksi juoksuksi kun olimme varanneet liput klo 20.45 Kimpassa -näytökseen ja piti vielä ehtiä etsiä himasta veroilmoituspaperit ja juosta hakemassa Viiskulmasta matkalaukku ja kylpytakki (en mä piruvie osaa käyttää kylpytakkia.. Taino, ehkä siitä tulee sellanen hyvä Beck -fiilis ja voi baanistella kämpässä pelkkä aamutakki päällä ja konjakkilasi kädessä).

    Ratikassa matkalla leffaan olin ihan kuollut. Piti käydä ostamassa vielä purkki batterya tuomaan lisäenergiaa juomani ananasmehulitran lisäksi. Onneksi ne alkoivatkin kiksiä juuri sopivasti leffan alussa. Ei sinänsä, leffa itsessäänkin oli todella kelpo piristäjä. LOISTAVA elokuva. Älyttömän hauska, ei yhtään syvällinen ja hahmot aika ääripäihin vedettyjä stereotyyppejä, mutta mitä väliä, kun leffa on samalla niin äärettömän hyväntuulinen ja myönteinen että vähän väliä puolet salia röhötti aitoa hyväntahtoista naurua ja leffan lopuksi jengi alkoi spontaanisti taputtamaan.

    Leffan jälkeen oli niin hyvä fiilis ja pirteä olo, että kävelimme himaan koukaten vielä Tähtitorninmäen kautta. Tylsän, uuvuttavan päivän illasta tulikin siis aivan ykkösluokkainen.

    ---

    Tämän entryn kirjallinen taso on muuten jo ihan toista luokkaa kuin aloittaessani tämän päiväkirjan kirjoittamisen, mistä olen erityisen tyytyväinen. Kannattaa selvästi harjoittaa kirjoittamisen taitoaan. =$cns and $cn<=$cne) { comment_start("Lauantai, 27.1.2001 klo 21:17"); ?>

    Oho, se puoli viikkoa venähti taas ohi ihan huomaamatta. Eihän se ole kuin pari päivää. Torstai oli varsin erinomainen päivä, alkaen heti erinomaisesta aamiaisesta. Ilona luki kemiankokeisiinsa, mä luin todennäköisyyslaskentaa ja logiikkaa (jotka muuten vaikuttavat kummatkin aika helpoilta kursseilta). Sen jälkeen juoksimme kaupungilla kaupoissa, ostimme mulle vuoan, sellasen taikinatikun (ei nyt voi muistaa mikä se nyt olikaan) ja ne luistimet. 295mk+25mk teroitus oli ihan kohtuullinen hinta niistä, ne tukivat jalkaa vielä IMO aika hyvin.

    Luistimien kunto tuli todettua käytössäkin, sillä ehdimme päivällä vielä Joharin kentälle ennen iltalounastamme Ilonan isän kanssa. Koska koko päivän oli satanut ihanaa valkeaa lunta, oli kenttä kokonaan valkoisen peitossa (mitä nyt paikalliset nuoret lätkätoivot kokoajan uutterasti siivoilivat itselleen pelialuetta), mutta se ei luistelemista haitannut. Luistimilla pääsee sitten niin ihanan nopeasti kun haluaa. (Luisteleminen on muuten vielä ältsin romanttistakin, ehdoton bonus).

    Kävimme vielä nopeasti Rikhardinkadun kirjastossa ennen syömään menoa. Ilonan isästä sai tosi rennon kuvan, aika hyvin sellaisen, mitä olin odottanutkin - taitaa elää jotain vapautumiskautta. Söimme ihan keskustassa, Soupin tilalle tulleessa 'latin kitchen' -lafkassa; oikein hyvää ruokaa. Positiivinen kokemus kokonaisuudessaan. Tosin emme ehtineet laskemaan Miljan, Rauhan ja Ismon kanssa muoviammeella mäkeä.

    (Perjantai)

    Torstai-iltana olimme päättäneet, että tänään pitää pitää perinteiset Temppeli -pusari-imailut, ehkä viimeiset lajiaan ihan sellaisina, sillä Matias ja Helihän nyt ovat muuttamassa sinne Paloheinään kommuuniin (mitä mä pidän erittäin nerokkaana päättömänä ideana, vaikka järkikannalta pelkään pahoja ongelmia toisiaan tuntemattomien ihmisten yrittäessä suhtautua uuteen tilanteeseen.)

    Olin myös sopinut, että käyn mahdollisesti Tean kanssa syömässä ja ainakin Hakuninmaalla Rauhaa tapaamassa "jotta voidaan ottaa vähän erää lumipalloilla tuolla takapihalla".

    Torstai -yönä meillä oli mennyt ihan sikapitkään ennen kuin suostuimme vaipumaan uneen, olimme vain keskustelleet sängyssä ihan loputtomasti. Tämä aiheutti sen, etten todellakaan päässyt ylös samaan aikaan kun Ilona lähti kemiankokeeseensa. Sen sijaan heräsin kahdentoista maissa, juuri ennen kuin Tea soitti. Söimme metsätalossa, kävimme hakemassa Tealle valokuvienkehityslitkuja ja kävimme sitten Ressussa. Tea lähti luennolle, mä lähdin Ilonan kanssa meillä käymään, tarkoitus oli ostaa Viiskulmaan verkkokortti, vaihtaa vaatteet lumenkestäviksi ja suunnata sitten Hakuninmaalle.

    Ilona osoitti kuitenkin kipeäksi tulemisen oireita ja jäi sitten lopulta meille lepäämään mun varautuessani sille pirun piiiiitkälle bussimatkalle, mikä Kannelmäen suburbiaan on.

    Olin aika väsynyt, kun saavuin perille, mutta oli silti tosi mukavaa. Ainokin oli paikalla, piti halata oikein kunnolla kun ei olla oikeastaan Jamaikan jälkeen kunnolla nähty. Lähdimme metsään, heittelimme ja söimme jonkin verran lunta, teimme omituisen ja jonkin verran pervon lumiukon, kävelimme yleensäkin ympäri skuttaa ja tulimme sitten vielä sisälle lämmittelemään ennen illan bilekoitosta. Vanhaa hyvää kunnon paskaläppää lensi aika paljon.

    Keskustaan ehdimme vasta bout seitsemäksi. Alkosta matskua illan bC!-strippokeriin, valintatalosta pussikaljaa päälle, sitten Temppeliin. Paikalla olivat jo lähes kaikki muut. Ilta sujui varsin mukavasti. Olimme hirveässä kännissä, pelasimme bC!-strippokeria, yhteisöhoivasimme, sotkimme, kävimme nostalgian merkeissä Kasarmintorin Carrolssissa aiheuttamassa pahennusta ja tietysti vanhaan hyvään malliin kuuntelimme vielä Naikkareita ja katottiin vanhoja bC!-demoja. Nukkumaan päästiin lopulta vasta perinteen kautta (eli vasta kun kaikki olivat ainakin käyneet nakuna) joskus melkein viiden maissa aamulla.

    Neronleimauksena lähetimme tämän kaiken vielä livenä nettiin webbikameran ja äänistreamauksen kautta. Oli aika hupaisaa seuraavana päivänä kuunnella nauhoituksesta kännisiä tyhmiä juttujaan. Muutenkin taas kerrankin perinteisen hyvä darrapäivä, kun kaikki olivat olleet niin kännissä etteivät olleet päässeet täältä yöllä minnekään luikkimaan pakoon. Rauha lähti hyvässä kännissä duuniin, me muut jäimme katsomaan Ritariässiä ja kaikkea sitä muuta hyvää, mitä televisio voi vain krapulaiselle tarjota. Oikeasta darrasta ei ollut hajuakaan.

    Sauna Suokissa oli myös hieno, ainoastaan minä ja Ville olimme paikalla, oli hyvä chilli tunnelma. Sieltä kotiin päästyäni olin vain niin naatti, että oli pakko kräshätä sänkyyn nukkumaan. Heräsin joskus kahdeksan maissa, kun viimeisetkin muut olivat häipyneet jonnekin. Nyt odottelen Ilonan saapumista. Taidan mennä tekemään jotain ruokaa. =$cns and $cn<=$cne) { comment_start("Keskiviikko, 24.1.2001 klo 22:55"); ?>

    Hmm.. nyt kului puoli viikkoa päivitysten välissä. Toivottavasti tuo päivitysväli on tihenemään eikä harvenemaan päin.

    (Sunnuntai)

    Sunnuntai.. No, sunnuntaina oli halzamiitti, vaikkei siellä oikeastaan ketään ollutkaan. Sinänsä sääli, kun mä olin toivonut saavani siihen heti potkittua vähän vauhtia. No - ensi viikonloppuna sitten on hiusiltamat korvaamassa. Halzamiitin jälkeen kävimme Ilonan kanssa Chicosissa syömässä (mä söin strutsia appelsiini-suklaa -kastikkeessa) ja tulimme sitten Temppeliin lojumaan. EVM tehtiinkö mitään fiksua, kunnes illalla sitten kymmenen minuutin varoitusajalla päätettiin juosta Forumiin katsomaan The Celliä. Se oli visuaalisesti tosi kaunis mutta juonellisesti ennalta-arvattava ja epäuskottava. Silti ihan niiden unimaailmojen takia suositeltava.

    Maanantaista ei ole hirveästi muistikuvia, olin duunissa. Taisimme pelata MAME:lla Bubble Bobblen läpi. Ai mutta, sillonhan oli rope. Taas kerran oli hauskaa, saimme kampanjan kunnolla alkuun, Daimyomme linnaan hyökättiin ja me pakenimme taistelua raukkamaisesti daimyon kakara mukanamme. Tosin onhan lordimme verisuvun jatkuminen toki tärkeämpää kuin kunniakas mutta turha kuolema hävityksi tuomitussa taistelussa.

    Tiistaina olin myös duunissa, mutta silloin tapahtui jo muutakin :). Ensin säädin päivällä temppelin pääsivua, lisäsin sinne ältsin kätevän informaatioblokin alkuun, joka kertoo lähes kaiken hyödyllisen tiedon temppelin päivityksistä ja tämänhetkisestä tilasta kerralla. Juoksimme illalla Ilonan kanssa ympäri kaupunkia kaupoissa, ostimme akryyli/kontaktipallot (pilailupuoti ei ole muuttunut kymmenessä vuodessa yhtään), katselimme hameita ja mekkoja ja keskustelimme mm. siitä millainen mekko mulle voisi sopia. Normaaleissa kirjakaupoissa ei ollut mun kurssikirjojani, mikä kasasi vielä lisää sitä painetta, jonka olin itselleni onnistunut luomaan opintojen aloittamisesta.

    Ostimme myös marjapiirakka-ainekset, mutta mulla ei Ilonan muistikuvista huolimatta ollutkaan piirakkavuokaa, niin emme sitten jaksaneet Viiskulmastakaan hakea (huomenna sitten. Huomisen muistilista: opiskele, osta piirakkavuoka, osta luistimet, osta lamppuja, siivoa).

    Sillä välin kun Ilona oli Aikidossa säädin temppelin nettiradiota. Tein kaksi eri kanavaa, toinen on Live, joka voi soittaa oikeastaan mitä tahansa mitä temppelissä soitetaan tai jopa nauhoittaa mikillä temppelistä liveääniä (en vain oikein tiedä tämänhetkisen mikrofonini herkkyydestä), toinen on Request, johon väsäsin metkan webbi-interfacen, jolla voi esittää toiveita seuraavaksi soitettavasta MP3:sta.

    Se perhana vain ei ottanut oikein helposti toimiakseen, sekä icecast, shout että liveice tuntuvat vähän purkkavirityksiltä kun eivät toimi dokumentaationsa mukaan tai edes mitenkään järkevästi. liveice ei suostu olemaan tarpeeksi yksinkertainen, shout on ensinnäkin liian yksinkertainen ja toiseksi vielä kusee ja siihen päälle vielä icecast-serveri kaatuilee välillä ihan sattumanvaraisesti. Jouduin myöntämään tappioni ja jättämään tekeleen kesken siltä päivältä. Sain sentään laskut maksettua ja yhden koneen pyykkiä pestyä.

    (Keskiviikko)

    Tänään oli hyvä työpäivä. Sain olla aivan omassa rauhassani, printtailin vaan julkaisukuvia ja dioja. Onnistuin näin ollen myös käyttämään jopa tavallista suuremman osan työpäivästä omiin juttuihini, lähinnä temppelin Request-radion vääntämiseen. Luulin jo saaneeni sen toimimaan ihan hyvin, mutta nyt illalla oikeissa kokeiluissa on käynyt ilmi, ettei siitä shoutista ole yhtään mihinkään. Aagh. Pitää alkaa tehdä jotain ihmeväsäyksiä liveicen kanssa, tailaa sen logia ja tappaa koko paska sopivalla hetkellä. Ainoo vaan että sitten kaatuu varmaan icecast-serveri, veikkaan ettei se tykkää siitä että enkooderi joka biisin lopussa 'häviää' hetkeksi. Jos vaan se helvetin playlistin uudelleenluku SIGUSR1:llä toimisi.

    Duunin jälkeen onnistuin vielä poistamaan Yliopiston Kirjakaupasta kaksi kurssikirjaa itselleni, mikä helpotti oloa huomattavasti. Sitten illan kuumottava osuus: käynti Ilonalla esittäytymässä sen mutsille ja niiden linuxin ISDN:n, netin ja IPMasqin fiksaaminen. Ei kyllä ees kuumottanut liikaa. Ensikuva Ilonan mutsista on.. huolehtivainen ja Ilonan siskosta Kaisasta.. suorasukainen. <g>. Ja sitä Linuxiakaan mä en sitten saanut vielä kuntoon, prkleen RedHat ja kuseva Windows ja vanha kerneli ja plääplää.

    Mutta näin mä sentään Ilonan ja Kaisan tämänpäiväisen esiintymisen Iineksessä nauhalta, joka muuten olisi jäänyt väliin (h0h0h0;).

    Huomenna on 'vapaapäivä'. Ilonan pitää lukea kokeeseen ja mäkin olen vakaasti päättänyt aloittaa opiskeluni lukemalla matikkaa. Pitää muistaa päivittää, ärsyttää jostain syystä ihan jumalattomasti tämän tänpäivän entryn hätäisyys, epäselvyys ja epäyhtenäisyys. Enkä edes piruvie jaksa kirjoittaa niitä paria ajatusta, jotka mulla taas pitkästä aikaa olisi jakaa (mikä tietysti tarkoittaa sitä, etteivät ne nyt niin merkityksekkäitä ole). =$cns and $cn<=$cne) { comment_start("Lauantai, 20.1.2001 klo 21:44"); ?>

    Siitä on kuukausi, kun viimeksi kirjoitin tänne. Kolme ja puoli viikkoa siitä meni Jamaikalla, josta täytyy varmasti kirjoittaa vielä kyllä jonkinlainen matkakertomus, mutta siihen voi mennä vielä aikaa, on niin paljon muitakin, tärkeämpiä asioita (vieläkin) matkan jäljiltä hoidettavana alta pois.

    Matka oli kokonaisuudessaan erinomainen ja onnistunut. Mikään ei mennyt pahemmin pieleen, meiltä huijattiin lopulta aika vähän rahaa yhteensä, kulttuuri oli mitä mielenkiintoisin emmekä edes onnistuneet oikeasti kilahtamaan toisiimme. Matskua matkalta on muutenkin ihan hyvin, parikymmentä tuntia videonauhaa, viisi rullaa filmiä ja viisi-kuusi tuntia ääniselityksiä. Jossain välissä pitää tehdä niistäkin jonkinlainen editoitu esitys.

    Avainsanoja:

    Blue Mountain Coffee
    maailman paras kahvi addiktoi ensikulauksella (650mk/kilo suomessa, vain 200mk/kilo Jamaikalla. Kaksi kiloa sitä piti Suomeen asti raahata.
    Soon Come
    Oikea asenne. Ei todellakaan tarkoita sitä, että jokin tapahtuisi kohta, vaan sitä, ettei kannata hätäillä. Wen de boss com? - Im Soon Come. Wen im come? Im com maybe today, maybe tomorrow. Soon Come. Yksi ylivertainen puoli Soon Come -asenteessa on yli pelkän laiskuuden: asiat todella jossain välissä sitten tulevat tehdyksi - siihen vain voi mennä letkeä aika. (Tämä ei kyllä pidä paikkaansa yhteisöbyrokratian kanssa, kaikki lehdet ovat täynnä ihmisten valitusta teiden kunnossapitolautakuntien epäkelpoudesta)
    Ragga/Dancehall
    Tämänhetken Jamaikalainen jokapäivänmusiikki, jonka nouseva tähti on DJ Merciless, joka tämän vuoden Stingissä (jossa olimme) voitti DJ-sotansa tunnettua crack-huora Ninjamania vastaan, samalla ohimennen pesten myös Raggan ulkomailla tunnetuimmat nimet Beenie Manin ja Bounty Killan, jotka yrittivät tulla puolustamaan häviölle jäänyttä kaveriaan. Musiikkia, josta oppi pitämään, mutta jota emme voi ikinä selittää teille.
    Babylon! Bumbaklaat!
    Rastat vs. Systeemi. Ei sitä ole olemassa. Rastat elää systeemin ulkopuolella, eikä systeemi koske heihin koska he eivät haittaa muita. Silloin kun poliisi on ystävä, se on Polizei, silloin kun se on establishmentti, se on Babylon. Oleellista on se, ettei se ole pelkästään Babylon.

    Matka myös avasi taas vähän silmiä, tuuletti pääkoppaa ja sai näkemään monia asioita ihan uudelta näkökannalta, sekä omassa elämässä että koko yhteiskunnassa. Pelkkää hyvää.

    Maanantaina Pirjo ja Ainon vanhemmat olivat meitä kentällä vastassa. Taksissa meille päin alkoi se paluueuforia, selitin vain solkenaan sattumanvaraisia juttuja matkastamme. Temppelissäkin odotti iloinen yllätys. Paikalla oli vaikka kuinka monta ihanaa ihmistä halaamassa ja toivottamassa tervetulleeksi. Ei siinä tosin sitten enää voinut tajuta mistään mitään, soljui vaan adrenaliinieuforiassa ja hyvässä olossa.

    Hieman rauhoituttuani kävimme sitten Ilonan kanssa Viiskulmassa visiitillä, tarjosin Blue Mountain -kahvit (jotka onnistuivat ensimmäisellä kerralla jo aivan loistavasti [tämänhetken onnistumissaldo 3/4]), kuuntelimme ostamaani musaa ja söimme leipiä.

    Viimeiseksi piti sitten käydä vielä tuopilla Veikon ja Jussin kanssa, jotka olivat viimeisenä jäljellä meillä juhlineesta kansasta. Joimme vielä lopulta hieman lisää Blue Mountain -kahvia, Tia Maria -kahvilikööriä (tehty Blue Mountain -kahvista tietysti;) sekä jotakin Veikon hyvää konjakkia, jonka jälkeen Veikko ja Jussi lähtivät vaeltamaan yöhön.

    Kaksin jäätyämme minä ja Ilona pysyttiin hereillä vielä vaikka kuinka pitkään, vaikka mulla oli takana jo 28 tunnin matkustaminen josta vain kolme-neljä tuntia nukkumista. Kahvi ja riemukas paluufiilis pitivät hereillä. Aika hyvin onnistuin kyllä pogoamaan kaikkien kanssa jo ensimmäisen illan aikana.

    Loppuviikko on ollut asettumista, ihmisten näkemistä ja asioiden hoitoa, sekä duunissa käyntiä (huu, jo heti ensimmäisellä viikolla;). Ostin uuden kännykän (6210), kun vihdoin viimein kyllästyin siihen, että se mun 5110 ei pysynyt päällä ja ne rikkinäiset akkupinnit esti akun lataamisen. Toissapäivänä kävin Tean kanssa katsomassa Snatchia (oli hyvä), eilen oli Sengoku (hauskaa, tosin olisin halunnut pelata vielä enemmänkin). Koko viikon tähän mennessä olen ollut enemmän tai vähemmän aktiivisesti Ilonan seurassa. Nyt Ilona sitten meni ensimmäistä kertaa mun paluuni jälkeen himaan nukkumaan.

    No, ainakin on sitten aikaa kirjoittaa tämäkin entry sekä finalisoida mun kurssivalintani. Niin, tosiaan, yliopistohan siis alkoi jo samana päivänä kun palasin :). Aion lukea varmaankin 10 opintoviikkoa matematiikkaa, Diskreetti Matematiikka 1:n ja Todennäköisyyslaskenta 1:n, jonka lisäksi olen tiiraillut Tietoturvaa ja Tiedonhakumenetelmiä TKTL:n Laudatur-puolelta. Pitää vielä katsoa, olisiko TKTL:llä mitään sopivia loppukokeita tulossa, voisi jo tässä vaiheessa ehkä opetella sen kaikista helpoimman tavan (ainakin mulle luultavasti) saada ovareita. Pitää myös muistaa katsoa, milloin Psykologian tasokokeet ovat ja mitä niihin vaaditaan. Luultavasti ne ovat vasta normaalien pääsykokeiden yhteydessä. =$cns and $cn<=$cne) { comment_start("21.12.2000-15.1.2001"); ?>

    bC! Jamaika-kru oli reissussa. Kello Jamaikalla on muuten

    We had 25 days total of Iriie Times.

    =$cns and $cn<=$cne) { comment_start("Keskiviikko, 20.12.2000 klo 12:27"); ?>

    Eilen viitisentoista ystävääni oli nähnyt tarpeeksi tärkeäksi tulla toivottamaan meille hyvää matkaa. Kiitos. Se merkitsi mulle tosi paljon.

    Tänään on lähtöhösläyspäivä, kone lähtee huomenaamulla klo 07:15. Vielä on paljon pakattavaa, sekä joululahjoja että rinkka, kaikkea tarvittavaa kamaa ei edes vielä ole vaan joudun taatusti juoksemaan kaupoissa vielä tänään. Olen jättänyt pakkaamiseni vähän sen varaan, että katson mitä muilla on ja kopioin heiltä ;/.

    Tulee ikävä kaikkia teitä, varsinkin eräitä. Mutta emme me nyt loputtoman pitkäksi aikaa poistu, näemme taas tammikuun viidennentoista päivän jälkeen ja siitä ei olekaan enää pitkää aikaa perinteisiin quad-synttäreihin tai paljon odotettuun ja hypetettyyn Nostalgiaan.

    Soon come, mon! =$cns and $cn<=$cne) { comment_start("Sunnuntai, 16.12.2000 klo 22:46"); ?>

    Mietin, kirjoittaisinko tämän entryn nyt vai jättäisinkö väliin. Taas vähästä aikaa himassa ja yksin ja siten aikaa, mutta toisaalta olen niin väsynyt, että viimeistään tämän jälkeen menen heti nukkumaan.

    (Lauantai)

    Niin, eilen kävin todella hakemassa sen rinkan ja sitten oli se larppi. Siitä muodostui erittäin positiivinen kokemus huolimatta siitä, ettei mulla ollut sinne mentäessä ollut liiemmin peli- kuin joulufiiliskään. Peli oli kuitenkin hyvä, aito ja sen verran joulumielinen, että ensimmäisen kerran tänä vuonna muisti taas, että kyllä siellä joulun kaiken kaupallisuuden alla silti on jotain - naiivi hyvä mieli ja onnellisuus. Mutta mitä väliä sillä on, että se on naiivia, jos se luo harmittomasti oikeita tunteita?

    Erityisen hyvän mun pelistä teki mun hahmoni Joosepin ja Merin tonttumuorin välinen ystävyys. Se tilanne oli jotenkin geneeristä larppisuhdetta tosimaailmaisempi, vanhat ystävykset, joilla voisi olla välillään jotakin muutakin, mutta jotka kummatkin sisällään päättävät olla järkyttämättä nykyistä hyvää ystävyyttä ja tilannetta. Nyt vasta kirjoitettuani tuon tähän tajuan, miksi koin sen niin voimakkaasti.

    Larpin jälkeen tulimme, minä, Tuomas ja Ilona, tänne Temppeliin, jossa tarkoitus oli pitää yöllinen aloitussessio Sengokua, Nikon vetämää feodaaliseen Japaniin sijoittuvaa ropea. Sampokin saapui paikalle. Määrittelimme hahmoja, pelasimme MTG:tä ja Bushido Blade 2:sta. Viiden aikaan aamulla kun Ilona oli jo mennyt nukkumaan ja Samponkin piti lähteä himaan päin jatkoimme me vielä pienellä preludipelillä. Ei siinä hirveästi ehtinyt tapahtua, mutta sain kuitenkin jonkinlaisen tuntuman peliin ja hyvän ennakkotunteen siitä, että tulen todella pitämään tästä ropesta, feodaalinen Japani ympäristönä on mulle niin kiinnostava ja hieno. Pitäisi ehkä pyytää Nikolta niitä kirjoja lainaan sitten Jamaikanmatkan jälkeen tai ostaa omat, että saisi ahmittua vielä lisää taustatietoa kyseisestä maasta ja aikakaudesta.

    Tuomas ja Niko lähtivät bout kuudelta ja mä tipahdin Ilonan viereen.

    (Sunnuntai)

    Ensimmäistä kertaa heräsin ehkä kymmenen maissa kun Klaus soitti (kuten oli edellisenä päivänä sovittu) ja kysyi, jaksanko lähteä futuristisen antiikin messuille (tai jotain sinnepäin). Mietin puoli minuuttia ja totesin, etten kyllä millään saa sitä itsestäni irti.

    Seuraavan kerran heräsin yhdeltätoista, kun kahdeltatoista piti olla Pitäjänmäessä syömässä Ainon vanhempien luona Tomin ja Lumin kanssa. Paitsi ettei pitänyt. Puhelimessa Aino, joka oli selvästi yhtä pihalla kuin mäkin, sanoi safkan olevan vasta yhdeltä. Emme kuitenkaan menneet enää heti takaisin nukkumaan. Tosin sitten kun Aino soitti ja siirsi safkaa vielä kahteen niin päädyimme vähän ajan kuluttua taas takaisin torkkumaan.

    Pitskussa sitten kesti hyvän aikaa, ennen kuin safka saatiin esiin, ehdimme katsoa kaiken Simpsoneista Futuraman kautta Cluelessiin ja johonkin muuhun vielä. Tosin safkan viimein materialisoituessa se olikin sitten erittäin hyvää pastaa. Puhuimme kaikenlaisista järjestelyistä, asioista jotka pitää vielä muistaa, siitä milloin kokoonnumme tänne korkean paikan leirille ja sen sellasita.

    Katselimme vielä jonkun englantilaisen komediadraamasarjan neloselta ja lähdimme sitten. Kaikki olivat aika uupuneita. Mulla oli edessä tietysti vielä lisää syömistä Viiskulmassa :). Hyviä nuudeleita itse asiassa, sekä samoin ihan hyviä hedelmiä, chilijauhoa ja kermaa.

    Lähdin suht nopeasti ruoan jälkeen kotiin, ja nyt olen lähinnä tutustunut rinkkaani (piru että niissä on nauhoja ja lokeroja ja toimintoja ja .. ja .. <g>) sekä koonnut joitakin paitoja ja muita mukaanotettavia kamoja.

    Huomenna pitää olla jo kymmeneltä duunissa, ehtiä tehdä paljon töitä, polttaa Tealle yksi levy (Lissulle en kyllä taida valitettavasti millään ehtiä :[) ja sitten juosta jo puoli neljäksi Kaartin poliisitaloon hakemaan sitä passia. Sen jälkeen kaupungille ostamaan lahjoja ja matkavarustuksesta puuttuvia kamoja, jossain välissä Ilona, sitten vielä yöllä varmaan lisää Sengokua. Onneksi kunnon ei tarvitse kestää kuin keskiviikkoon, jolloin maailma kääntyy joka tapauksessa aivan päälaelleen.

    Minä olen minä. Hän on hän. Universumi on paha. =$cns and $cn<=$cne) { comment_start("Lauantai, 16.12.2000 klo 12:10"); ?> Viattomuus loppuu kello puoli kahteen

    (Keskiviikko)

    Niin, illalla tänne todella sitten tulivat paitsi Milja ja Rauha, myös Juha. Milja ja Rauha kuumottelivat mua, varmasti ihan hyvältä pohjalta, mutta jäi kyllä se lopullinen logiikka vähän uupumaan vielä.

    (Torstai)

    Torstai oli tehokas ja hyvä lukemispäivä. Aamulla Milja ja Juha heräsivät joskus kahdeksalta ja häipyivät, minä ja Rauha herättiin puoli kahdentoista aikoihin ja mentiin Lissun kanssa syömään, ei yliopistolle, kun Rauhalla ei nyt ole taas sitä opiskelijakorttia, vaan lopulta Bamboo Centeriin, jossa oli hyvä kiire, ylivilkas tarjoilija ja ihan hyvät safkat, jotka olivat ihan sairaan täyttäviä.

    Poistuin Ressuun pitämään ruokalepoa ja tapaamaan Ilonaa. Kaikenlaisen vehkaamisen jälkeen tulimme Temppeliin Nikon ja Tuomaksen kanssa miettimään, miten saisimme ujutettua bb-aseita illan bileisiin. Ensin mietittiin vaan sinne menemistä aseiden kanssa, sitten erilaisia asekauppalarppeja, joita siellä voisi pitää ja sitoa Gangstaan, lopulta hylkäsimme ideat siksi, että bileet maksoivat niin paljon ja siksi, ettemme halunneet aiheuttaa yleistä paniikkia niissä :).

    Aloin lukemaan oikein toden teolla sitä algebraa. Ilona tuli jossain välissä, oli vähän aikaa ja lähti sitten sinne puurojuhlaan, mä jatkoin lukemista. Matias, Jani ja Heli tulivat, mutta pysyivät kiltisti toisella puolella, Tigi ja Sampo kävivät, tosin Sampoa en edes nähnyt. Ilona tuli illalla kun olin jo lukenut tarpeekseni (Tuli muuten illan käyttämisestä lukemiseen tosi hyvä olo, kun vihdoin tuli sellanen olo, että on lukenut tarpeeksi). South Park oli aivan sairaan nerokas, älytön ja hyvä. Pitää liiskiä netistä välittömästi, se oli niin hyvä että haluaa nähdä uudelleenkin.

    Ainoa muu juttu, mitä tein, oli lisäillä temppelin mültimedia-ominaisuuksia säätämällä icecast-serveriä. Nyt http://radio.temple.brainlez.org/ soittaa kaiken mitä mun huoneessa yleensä soitetaan ja vähän muutakin, ja jopa kertoo mitä soittaa (ja myös onko päällä vai ei).

    (Perjantai)

    Vaikka koe olikin vain päivällä, määräsi se silti koko päivän suunnan. Aamulla heräsin Ilonan kanssa samaan aikaan, tarkoitus oli lukea vielä jonkin verran. Olin kuitenkin saanut sen verran pahan yliannostuksen siitä algebrasta, että rupesi ällöttämään heti kun kirjan avasikin. Niinpä, kun Seita soitti, päätin lähteä tämän kanssa kiertelemään joulukauppoja.

    Löysin parikin asiaa, jotka oli pakko saada <g>: Iso pyöreä Pikachu ja pehmo-Snorlax. Löysin myös Villelle joululahjan. Kaupungilla näimme myös pariinkin kertaan Martan, Tean, Panun ja Ainon.

    Koe meni oikeastaan ihan hyvin, yhdestä tehtävästä ei mitään hajua, mutta muut voivat olla melkein täysin oikein. Oli myös mukavaa, että ainakin viis ihmistä toivotti mulle onnea kokeeseen.

    Kokeen jälkeen menin hakemaan Ilonaa Ressusta, Niko tuli mukaan, kävimme ostelemassa haluamani Pokemonit ja kahvilassa näyttämässä Ilonalle hieman MTG:tä. Sitten tulimme tänne, teimme mun jämäkorteista pari pakkaa ja pelailimme, kunnes lähdimme lopulta Subwayn kautta Labyrinthiin istumaan, juomaan drinkkejä ja pelaamaan shakkia Nikon kaverin Tuomaksen kanssa (eri Tuomas). Mut oltais haluttu Kallion Kulmaan, mutta mä en jaksanut lähteä niin pitkälle.

    Yritin keksiä jotain hienoa outoa tekemistä illaksi, mutten oikein onnistunut. Käveleskelimme ympäriinsä ja istuskelimme Tähtitorninmäen puistossa. Lopulta haimme Nikolta aivan sumona pullaa ja tulimme tänne pelaamaan MTG:tä ja juomaan teetä. Ilta sujui siis suht rauhallisesti, mutta erittäin hauskaa oli kuitenkin. Vaikka päivässä olikin syytä juhlaan (lukukauden viimeinen tentti), ei mulla kuitenkaan missään välissä ollut oikein himoa alkoholiin tai vauhtiin. Varmaan johtui siitä, että oli niin väsynyt ja muutenkin vielä rauhaisassa fiiliksessä sen lukemisen jälkeen.

    (Lauantai)

    Tänään ollaan vain istuttu, Ilona lähti leffaan, olen pelannut Nikon kanssa Gota, viideltä on larppi. Tässä välissä pitäis vielä käydä ostamassa se rinkka. =$cns and $cn<=$cne) { comment_start("Keskiviikko, 13.12.2000 klo 18:53"); ?>

    Voi paska. Nyt pitääkin kelata oikeen kunnolla, että muistais mitä hittoa maanantaina ja tiistaina oikeen on tapahtunu. Hmm. Ainiinjoo.

    (Maanantai)

    Ensimmäisen kerran heräsin, kun Tea soitti ja vahvisti meidän deitin. Sillä oli tentti ja olimme sopineet alustavasti, että mennään sen jälkeen (kahdelta) syömään. En kuitenkaan päässyt vielä silloin ylös, eihän kello ollut edes puolipäivä vielä :). Ylös piti sitten nousta, kun Pirjo soitti tulevansa kahville, niin kuin oli sovittu. Pirjo siivosi sitten viimein sen hiton hellan, nyt vain pitää pitää kaikkai siistinä jatkossa.

    (Moi Seita)

    Tarjosin cappuccinoa vastineeksi. En kyllä enää edes muista, mistä puhuttiin. Etsittiin passia ja sitä yhtä taulua/taideteosta, mutta turhaan.

    Tapasin Tean sitten Portsun aulassa, kävimme katsomassa tuloksia, jotka eivät olleet tulleet ja menimme sitten tosi kuumottavaan UniCafeen johonkin antiikkihometieteiden laitokselle. Tosin se oli mukava ja rauhaisa mesta. Alan kyllä epäillä, että Symposion on oikeasti vallankaappausta suunnitteleva salaliitto, jonka tarkoitus on tehdä vähintään yliopistosta, ehkä sitten Helsingistä ja koko lopulta maailmasta uusi Rooman valtakunta. Tähän päästään siitä, että Tea tietää aivan liian kuumottavan paljon erilaisia omituisia, sokkeloisia ja piilotettuja reittejä ympäri yliopistokeskustaa.

    Tea lähti himaan lukemaan tenttiin, mä oisin voinut tehdä saman. Sen sijaan soitin Ilonalle ja me tavattiin kaupungilla. Tomi soitti ja sanoi, että sillä ois mulle se webcami. Tavattiin Forumin takana Partioaitassa, kateltiin rinkkoja, sain sen kameran.

    Kävimme Ilonan kanssa katsomassa sanelukoneita ja Ilona yritti sopeuttaa mua ulos mun myyjäfobiastani. Kävimme syömässä riisto-McDonaldsissa varsin hyvät hampurilaiset ja tulimme Temppeliin. Nyt sitten Ilonalla oli se kurkkukipu ja Ilona oli muutenkin kipeän oloinen. *hoiv*hoiv*. Katsoimme videolta Konttorirotat.

    Siinä jossain välissä kun Ilona otti torkut säädin sitten sitä webcamiakin, mutten saanut toimimaan. Vasta myöhään yöllä huomasin, että sehän käyttää eri piiriä kuin ne kameran uudemmat versiot, joiden ajuri oli mainittu, enkä sitten ehtinyt kokeilla sitä, kun piti mennä jo nukkumaan. Kaiken lisäksi sen ajurit oli ängetty ihan eri paikkaan, ei sinne normaalien USB-laitteiden kategoriaan vaan paljon kummallisempaan paikkaan. Muuten olisin varmaan löytänyt sen aikaisemmin.

    (Tiistai)

    Ilona päätti olevansa liian kipeä mennäkseen kouluun. Toipilaspäivä siis. Mä fiksailin sitä kameraa ja etsin passia.

    (beep: pitää lähtä ulos miittaa Seitaa, bbl)

    Takaisin kotona. Niin:

    Sain kuin sainkin sen kameran sitten konffattua: http://webcam.temple.brainlez.org/ palkitsee.

    Ilona lähti sitten ihan ihmisten aikaan vaihteeksi kotiin, sen jälkeen kun olimme ensin syöneet ja istuskelleet Koffin puistossa katselemassa ensimmäistä aurinkoista päivää iäisyyksiin.

    Tulin himaan, enkä löytänyt sitä passia sitten vieläkään. Pirjo tuli auttamaan etsimisessä ja me käännettiin oikeastaan koko kämppä ylösalasin ja silti ei mitään. Ei sitä tauluakaan ees. Rauhakin tuli sitten jossain välissä, tarjosin vieraille taas perinteisesti cappuccinoa, etsintä oli tulokseton, ei voinut mitään muuta kuin alistua siihen, että se passi nyt on _JOSSAIN_. Pirjo lähti, katselimme Rauhan kanssa vielä telkun tiistaisarjoja, kunnes Rauha sitten lähti jonnekin baarihelvettiin, tosin tällä kertaa ainakin vakaa tarkoitus oli mennä vain yhdelle.

    Loppuillasta väsäilin icecast-serverin ja liveicen kanssa, nyt voin halutessani lähettää temppelistä mp3-streamia, jossa on miksattuna 2 mp3:sta ja vielä kolmas äänikortin input (cd/line-in/mic/what'u'hear) päälle. Voi jippii ja hurraa. No, voi ainakin soittaa kavereille mitä tahansa biisejä mistä tahansa jos tulee joskus tarve. Koodasin lisäksi siitä webcam-jutskasta oikeen kauniin, lisäsin mm. mahdollisuuden ottaa mikä tahansa kuva talteen, kommentoitavaksi muiden temppelin normaalien kuvien joukkoon.

    Luin vielä jonkin verran algebraakin ja yöllä koodasin Tomin ideasta irkki-galleriaa, siis galleriaa, johon kaikki irkkaajat voivat laittaa oman kuvansa ja sitä voi sitten kommentoida. Temppelin kuvaenginen pohjalle siis. Nukkumaan tipahdin kolmen jälkeen.

    (Keskiviikko)

    Heräsin bout yhdentoista jälkeen: PASKAMAAILMA. Päivältä odotettavissa pelkkää kokeisiinlukemista ja sitä ennen pitäisi vielä raahautua jonnekin ottaa passikuva ja viemään hakemus siitä passista. Fiksasin sitä irkkigalleriaskriptaa hieman, ennen kuin lähdin.

    Lähdin Ressuun etsimään lohtua, soitin Rauhalle, että lähtisikö se mukaan, mutta se vasta heräili ja oli menossa duuniin. Ressussa Ilona lupasi tulla OPKH:n kokouksen jälkeen. Piristyin ainakin hieman. Lähdin kaupunkiin, nostin rahaa ja menin ottamaan ne kuvat, sitten Aino soitti (kun olin soittanut sillekin) ja tapasin sen hetikohta keskustassa.

    Kävimme ostamassa mikrokasettinauhurin (Jamaikaa varten) ja haimme ainolle rinkan Rikhardinkadun kirjastosta. Ilona tuli paikalle ja mä lähdin sen kanssa Kaartin poliisitaloon, jossa yllättäen törmäsimme Panuun ja Kaneliin (aika ihme yhteensattuma). Puolen tunnin odottelun jälkeen sain jätettyä sen passihakemuksen, enkä saanut edes osakseni hirveän pahaa kuumottelua sen edellisen häviämisestä.

    Tulin himaan ja aloin ahkerasti lukemaan. Hitto että on vaikeaa. Toivottavasti se koe nyt menee hyvin. Ville kävi hakemassa Twin Peaks -kasetin, jatkoin lukemista. Aina välillä fiksailin vielä taas sitä irkkigalleria-skriptiä.

    Seita soitti kun olin pitämässä taukoa ja päivittämässä tätä nettistä (sitä ennen se oli lähettänyt postia ja huomasin sen lukevan tätä samalla kun kirjoitin, siitä tuo edellinen moikkaus). Päätin pidentää taukoa vähän ja lähdin ulos. Oli todella mukavaa nähdä Seitaa taas pitkästä aikaa. Olihan Seita siellä Hannan bileissäkin, mutta siellä meidän ainoa kommunikaatiomme oli sellainen poliittisen korrektiuden säilyttävä parin sanan vaihto. Päivitimme toisiamme viime aikojen tapahtumista, puhuimme Pokemoneista ja kävimme syömässä Metro-kebabissa. Kompassin Pick'n'Mixissä törmäsimme vielä ohimennen Samppaan ja Emmiin, joiden kanssa pohdin parisen sekuntia sitä, että mitä hittoa halza nyt tekee pikkujoulujen kanssa kun Mikko ja Sampo luuseroivat niin pahasti (DISDIS).

    Kun tulin himaan, niin piti alkaa taas lukemaan. Yeah right. Menin irkkiin, juttelin, fiksasin skriptiä, säädin veppikameraa, puhuin puhelimessa, tesmailin musiikin streamaamista. Kello on nyt 00:01 ja mä olen viimein saamassa tätä nettisentryä loppuun. Koko ajan on jokin ollut keskeyttämässä, sen takia nämä viimeiset kappaleet eivät välttämättä ole ihan täysin koherentteja tai kauniita.

    Nyt sitten vielä lukemaan. Rauha ja Milja ovat tulossa tänne yöksi. Huomenna olisi lukiolaisbileet ja #demi.fi -miitti, saas nyt nähdä pitääkö sinne mennä rentoutumaan lukemisen jälkeen. http://temple.brainlez.org:8000/live soittaa Beckin Stereo Pathetic Soul Manurea. =$cns and $cn<=$cne) { comment_start("Sunnuntai, 10.12.2000 klo 20:51"); ?>

    (Perjantai)

    Rauhaisa koti-ilta. Olin duunissa hurjat bout kolme tuntia, jonka jälkeen jäin istuskelemaan rauhaisasti irkkiin, vaihteeksi se oli ihan hauskaa. Lähdin töistä Ressuun, jossa olivat Ilona ja Mikko. Tulimme Ilonan kanssa Temppeliin, väsäsimme safkaa ja söpöilimme. Saatoin Ilonan hyvissä ajoin bussille, lueskelin algebraa ja olin tyytyväinen rauhaani. Sitten Matias tuli himaan Labyrinthista, sopivassa känisä, ja oli ehdottomasti sitä mieltä, että on perseestä, ettei me nykyään puhuta toisillemme paljon mitään ja että nyt pitäisi lähteä Skippersiin yhdelle jauhamaan.

    Mä olin kyllä aivan samaa mieltä, ja siellä me sitten kohta oltiinkin. Oli tosi jees jutella. Tuopin loppupuolella paikalle tulivat myös Tigi ja Sampo, jotka halusivat lainata multa tuolia, mustaa kasvomaalia ja heittää meille vara-avaimensa. Nyt on sitten ihan hyvä varasto noita, Viiskulman, Miljan ja Tigin+Sampon.

    Jotenkin siinä kävi sitten niin, että kaikki muut on hirveessä kännissä paitsi minä, vaikkei kukaan niistä muistakaan enää paljon mitään juonu. Piti sitten kestää niitä johonkin puol viiteen asti aamulla, mentiin Perämiehenkadulle, jossa kaikki (muut) tipahtivat lähes unitilaan. Paitsi että me bondattiin Matiaksen kanssa oikein kunnolla, vielä pitkään aamullakin takaisin himassa.

    (Lauantai)

    Heräsin kahdeksalta aamulla siihen, että kurkku oli tosi karhea ja kipeä ja nenä vuosi ihan sumona, eikä voinut enää nukkua. Katsoin puolet teletapeista, istuin koneella, luin algebraa ja sarjiksia, katsoin tyhmiä lauantaisarjoja telkusta ja kummatkin osat Raidista. Puoli yhden maissa olin niin tööt, että menin takaisin nukkumaan vähän yli tunniksi. Kun joskus parikymmentä minuuttia vailla kolme heräsin, oli olo taas aika hirveä. Päätin kuitenkin suoriutua saunaan, mikä osoittautuikin varsin hyväksi valinnaksi, sauna virkisti tosi paljon ja kurkkukipukin häipyi.

    Saunan jälkeen kaupunkiin, jossa olimme sopineet menevämme katsomaan Tabua (minä, Ilona ja Ville). Tabu oli aika .. päyrä leffa, ei hirveän koherenttia juonta ja sekin mitä oli pyöri lähinnä sen 'normaalin homoseksuaalisuuden' ympärillä. Pirun kaunista kuvaa kuitenkin ja tietty pelkkä sen kuvaama miljöö ja aikakausi riitti antamaan mulle tarpeeksi.

    Olin kokonaan unohtanut Hannan pikkujoulut, mutta se ei tietenkään oikeuttanut mua luuskaamaan sieltä. Sitä ennen kuitenkin kävimme vielä (Giffe, Ville, minä ja Ilona) siinä keskustan kiinalaisessa safkalla, kun emme muutakaan suht nopeaa mestaa keksineet. Musta se oli aika mautonta ja tietysti hieman kallista, mutta sitä mä nyt odotinkin paikalta, joka on niin keskustassa, ettei sen tarvitse ylläpitää mitään tasoa menestyäkseen. Ihan jees mättöä silti.

    En olisi kyllä muuten edes raahautunut sinne Hannalle, mutta Rauha oli vannottanut ja siksi oli murtamaton velvollisuus. Saavuimme paikalle Ilonan kanssa sellaisessa vaiheessa, että muut olivat juuri tulossa hirvittävään känniin ja ainoa selvä ihminen, Tea, oli juuri lähdössä. jEE! No, kyllä se siitä sitten, kun kuumotukset vähitellen laskivat ja humalatila puolestaan nousi. Lopuksi oli jo ihan hauskaakin. Meistä tosin tehtiin illan virallinen Öklöpari(TM).

    (Sunnuntai)

    Aamulla heräsimme joskus yhdentoista maissa siivoamaan Temppeliä iltapäivän halzamiittiä varten. Nyt täällä on kaikki aivan putipuhtoista (paitsi se hella). JEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEE! Halzamiitissä pidettiin mun ja Ilonan aikaisemmin ideoima ja aamulla puhtaaksi kirjoittama Kirgistanin prinsessa 3-minilarppi, joka oli ihan hauskakin lopulta, alun mä lähinnä kuumottelin keittiössä palvelijana että meneepäs kaikki pieleen ja huonosti :). Se tekeminen kyllä löytyikin ihan muista paikoista ja asiat tapahtui ihan eri tavalla, kuin mitä olin funaillut. Loppu miitistä pelailtiin Bushido Blade kakkosta ja söpöiltiin itse kukin.

    Halzamiitin jälkeen erittäin hyvää safkaa Viiskulmassa, jossa paikalla olivat tällä kertaa ihan kaikki. Kerrankin mulla oli vielä ihan hyvin aikaa rakentaa Kallen kanssa niitä legoja enkä ollut liian väsynytkään.

    Nyt illalla kotona on ollu myös varsin mukavaa ja chilliä, hyviä irkkikeskusteluja kolmella kanavalla niin paljon, että joutuu seuraamaan osaa ainakin puolen minsan lagilla.

    [22:12:41] <najin^3> multa on tulossa markkinoille eetu&ilona-tietokonepeli, työpöytäteema, keraaminen muki, vaippa, pullonetiketti, nenäliina ja fluffy-käsiraudat. =$cns and $cn<=$cne) { comment_start("Lauantai, 9.12.2000 klo 07:52"); ?> päivä jolloin viattomuus kuoli

    Jos on jotain, mitä mä haluaisin muuttaa, se on se päivä, jolloin viattomuus kuoli. Paitsi ettei se kuollut päivässä, vaan pitkän ajan kuluessa, nakertui hiljaa pois, tuhoutui viipeellä kaikkien rakojen vähitellen yhdistyessä illuusion keskellä.

    Uskon kuitenkin voivani vielä olla turvallisesti turvassa, turvallisen ihmisen kanssa, onnellisesti uskoen ja luottaen.

    Telkusta tulee teletapit. =$cns and $cn<=$cne) { comment_start("Torstai, 7.12.2000 klo 23:01"); ?>

    (Keskiviikko)

    Ihmisillä kesti ja Villekin oli pääsemässä kaupunkiin vasta joskus illalla, niinpä me vain lojuskelimme - kunnes Rauha ja Hanna saapuivat paikalle. Tyttöjen into riitti mullekin ja joimme siinä yhdessä sitten eilisen Eeron juhlista jäänyttä boolia ja kissanminttu-likööriä, joka maistui ihan After Eight-karkeille. Pakkasimme Auran lahjan leivinpaperiin ja suljimme paketin sokerikuorrutteella (kun emme jaksaneet nousta pöydästä hakemaan parempia tarveaineita;).

    Bout puoli kuudelta lähdimme taivaltamaan Auralle päin. Paikalla oli jo vaikka kuinka paljon jengiä, meno oli hienoa ja kultivoitunutta, mutta hauskaa oli silti. Soitin presidentille ja sovin, että tämä tulisi kaupunkiin joskus puoli kymmenen-kymmenen välissä. Haimme keskustasta pusaria ja tulimme odottamaan. Meno ei ollut mitenkään hillitön Villeä odotellessa, mutta heti kun presidentti saapui paikalle ja päästiin kättelemään, oli tunnelma lähes välittömästi katossa.

    Ville piti hyvän puheen ja siirryimme kuohuviinimaljan jälkeen tanssimaan. Valssia ei tietenkään ollut saatavilla, niin piti vähän improvisoida. Levyhyllyn "näitä en kuuntele koskaan" pääty osoittautui hyödylliseksi, vaikka sieltäkin kyllä löytyi vaikka miten ihmeellistä matskua. Jengi tanssi innokkaasti läpi biisejä läpi Raptorista saksalaisen kondominkäyttöteknon kautta tulipunaruusuihin vaihdellen tanssikumppania aina sopivin väliajoin välittämättä paljoakaan edes kumppanin sukupuolesta.

    Juomisen loputtua jatkoimme iloista iltaamme Skippersissä, jossa mm. puhuimme pariinkin otteeseen tuntemattomille ja lauloimme, kun kerran parin pöydän päässä istuva seuruekin lauloi. Olimme ehtineet jo himaan ja mä olin ehtinyt jo vaihtaa pyjamankin päälle, kun alkoi tehdä mieli vähän hiukopalaa. Mitään ongelmaa ei tietenkään asiasta kannattanut tehdä, ilma oli ihan tarpeeksi lämmin sille, että snagarille pääsi ihan hyvin siinäkin asusteessa. Heli ja Matias hakivat ilmeisesti Selectistä vielä jotain ihme yrttipastaa, jota otin pienen annoksen ennen pehkuihin painumista.

    Oletettu nukkumisaika: viitisen tuntia. Paitsi että neljältä yöllä piti vielä herätä kun Aki ja Rauha tuli ihan hirveessä kännissä kaatuilemaan ja säätämään levottomia. Laittoivat ruojat vielä ikkunan kiinni, niin että piti raahautua luksusasennosta aukaisemaan se kun huoneen lämpötila alkoi lähennellä helvetin esikartanoita. No, kyllä sellainen hyvä syliasento löytyi uudestaankin.

    (Torstai)

    Aamulla yritettiin herätä yhteensä kolme kertaa, bout tunnin välein. Viimein kun päästiin ylös niin lähdin Ilonan kanssa Annapurnaan syömään lounasta, puvut päällä tietty. Rauha olisi halunnut Mehmet-pizzaa, mutta kun sen hiton Mehmettilän numero on kadoksissa. Jäivät sitten Akin kanssa meille ja lopulta päätyivät yllättäen baariin (oli se sitten kiva illalla yrittää puhua Rauhalle kun tämä oli koko päivän imaillut, heh).

    Saatoin Ilonan bussiin ja tulin himaan, onnistuin jopa lukemaan sitä hiton algebraa jonkin verran. Tea soitti ja mä kävin sen kanssa kahvilla, sain samalla jopa eksyttyä matikan laitokselle ja valokopioitua vastauksia algebran tehtäviin, sekä haettua sen ensimmäisen välikokeen. Kolme tehtävää neljästä täysin oikein, siitä yhdestä nolla pistettä. No, ihan hyvin kuitenkin. Voinee odottaa kakkosta jos toka koe menee putkeen.

    17:16:45 <^sanna> rocky, perkeleen naiset, "mee nyt kouluun" - " ääh nukutaan viel vähän *pus*pus*" - "{voi perkele} no ääääh, okei"..

    ---

    www.nuoriyrittajyys.com:n sivut on ihan paskat ja hitto että ärsytti sen ohjelehdykän äänensävy, se oli tehty sellaseen tosi alentuvaan sävyyn, "te ootte lapsii ja setä nyt vähän kertoo kaikkii jänskii juttui jotka on tosi hauskoi". Muutenkin jäi vähän laiha kuva koko proggiksesta, kaikkien pakollisten NY-tunnusten, logojen ja tyhmien rajoitteiden (max 200mk:lla osuuksia per hyyppä) kanssa. Ei noi kyllä hirveesti alkupääomaa tolla mitenkään saa ja mitäs hittoa sitten, aika leluyritys siitä silloin tulee. =$cns and $cn<=$cne) { comment_start("Keskiviikko, 6.12.2000 klo 16:22"); ?> Itsenäisyyspäivä. Pakko repii nyt aikaa kesken kaiken päivittämiseen, muuten unohtaa jo kaiken.

    (Maanantai)

    Heräsin aamulla kymmenen maissa, olin ihan siedettävän hereilläkin. Sitten tuli kuitenkin tekstari, että duunin SGI oli yhä tiltissä eikä tarviskaan raahautua sinne. Olin kahden vaiheilla, pitäiskö herätä kun kerran oli ihan hyvä olo jo, vai mennä takaisin nukkumaan ja nukkua kerrankin oikeen kunnolla pitkään. Valitsin jälkimmäisen vaihtoehdon.

    Kun viimein joskus kolmen jälkeen heräsin, olo oli mitä mainioin. Kävin aamusuihkussa ja tein niistä SuoLin sämpylöistä aamiaista ja nautin puhtaasta ja energisestä olostani viereisestä huoneesta heränneen Juhan kanssa.

    Joskus neljältä, juuri kun ajattelin taas kerran alkaa paneutumaan algebraan, soitti Rauha ja pyysi seuraksi kaupungille shoppailemaan ja olemaan makutuomari optikolla. Luin jonkun yhden kappaleen sitä algebraa ja lähdin sitten. Tapasin Rauhan ja Hannan, myöhemmin Teakin tuli. Siitä eteenpäin päivän sisältö hyvin pitkälle oli raahautumista paikasta toiseen SHOPPAAVIEN NAISTEN SEURASSA (hrr).

    Saivat vielä raahattua yhdelle tuopille Tubeen, mikä oli kyllä ihan siedettävää, vaikka väsyttikin. No, sain mä ainakin ostettua ne kaksi ekaa Viivi & Wagner -kirjaa jota mulla ei ollut ja impulssiostoksena yhen Usagi Yojimbon (Grasscutter).

    Yöllä sitten todettiin Ilonan kanssa, että olisi korkea aika puhua, ja niin Ilona tuli sitten viimeisellä bussilla stadiin, käveltiin hieman, katsottiin Johanneksenkirkon torneja usvan läpi ja tultiin lopulta tänne. It was good.

    (Tiistai)

    8:20 ei ollut hyvä aika herätä, 9:20 oli paljon parempi. Syötiin hyvä aamiainen, Ilona lähti kouluun, mä jäin istuksimaan, lukemaan ja odottelemaan, että olisi aika lähteä duuniin. Duunissa mä olin väsynyt. Se SGI (suma), se oli ruvennu mystisesti toimii, mut siinä vaiheessa kun me päästiin siihen niin se oli taas jumissa. Ilmeisesti joku yks komponentti ylikuumenee system controllerilla. Torstaina tulee mestoille SGI:n käyttötukea, hulppealla bout tonnin tuntitaksalla ja sit jos siihen voidaan vaihtaa varaosa, niin se maksaa VAAN 12000mk. hrr.

    Duunin jälkeen sitten näin Ainon pikaisesti ja menin syömään. Himaan päästyäni luuskasin pari tuntia, vaikka piti lähteä kiertämään ylppäreitä. Vasta joskus kuuden jälkeen miittasin Ainon Sörnäisissä ja lähdimme metrolla Herttoniemeen päin. Olin vähän ihmetellyt, miksi metro oli mennyt tosta vaan Hakaniemen ohi, mutta sitten snadisti ennen Kulosaarta metro hidasti, pysähtyi ja tuli ilmoitus, että Hakaniemen asemalla on joku tulipalo ja metroliikenne on pysähdyksissä. Piti ottaa prinssieversti esiin.

    Ei siinä onneksi hirveän paljon aikaa enää tuhlaantunut. Sampolla oli ihan hauskaa, vaikka olinkin aika ihme mielentilassa, jota oli vaikea sovittaa kaikkien muiden menoon. En mä Veikollakaan aluksi ollut samassa menossa muiden kanssa, mutta ei kyllä tarvinnut panostaakaan yhtään, istui vain pöydässä ja imaili glögiä. Kyllä se fiilis siitä sitten tasaantui ja nousi.

    Aika nerokas tempaus oli se, kun viisi minuuttia vailla yhdeksän lähti iskuryhmä hakemaan hyvää satsia pusaria ja sitten myöhemmin illalla lähettiin Hertsikan kaltseille miittaamaan Sampon seuruetta ja imailemaan sitä ulkokaljaa piitkästä aikaa.

    Aika jees oli. Sitten tuli aika Veikon lähteä sinne Goalle, ja me, hyvän sekoilun jälkeen, lähettiin keskustaan, Temppeliin. Kaikenlaista sattui, käytiin katsomassa josko Roba sattuisi olemaan auki (mitä se yllättäen olikin), mutta siinä vaiheessa kun tultiin takaisin Tuomasgrilliltä, siihen ovelle oli ilmaantunut sellanen kiva loppuunmyyty-lappu. Ja kun Ainokin oli tyylikkäästi laattaamassa meillä ja tarvitsi hoivaa, niin siihen loppui se ilta. Henk.koht. saldo oli kyllä eri hyvä, lähes kokonaan sen juttuhetken takia, mikä mulla oli Jennin kanssa ratikkapysäkillä, kun me oltiin tulossa meille.

    (Keskiviikko)

    Tänään oli Iloinen Krapulapäivä, pahaa oloa ei ollut. Joskus aamulla kahdeksan aikaan heräiltiin Ainon kanssa, ja yhteismielin kehitimme hirvittävän mehu-himon. Niin kovan, että piti lähteä keskustaan sitä hakemaan. Keskustassa vaan ei mikään ollut auki, kun kaikki tunnelin kaupat ja safkamestat aukeaa sunnuntaisin vasta kymmeneltä. Saimme vihdoin mehumme sitten Selectistä. Voi sitä autuutta, kun oli kolme purkkia taivaallista mehua, omenamehua, appelsiinimehua JA ananasmehua. Nautintohetken jälkeen menimme takaisin nukkumaan.

    Uudelleen herättyämme suuntasimme RAXiin mussuttamaan. Nyt pitäisi saada kaikki paikalle Presidentin kättelyä varten ja sitten pitäisi käydä vielä huitaisemassa siellä Auralla. =$cns and $cn<=$cne) { comment_start("Tiistai, 5.12.2000 klo 18:05"); ?>

    php päätti taas vaihteeksi kusauttaa jotakin päivityksessään, tällä kertaa posix-tyyppiset regexpit sekottaa sen jotenki tosi stylesti. Noh, vaihdoin tämän käyttämään perl-tyyppisiä regexpejä :).

    Nyt pitäisi jo olla juoksemassa ylppärijuhlissa, päivitän myöhemmin eilisen ja tän päivän varsinaiset tapahtumat. =$cns and $cn<=$cne) { comment_start("Sunnuntai, 3.12.2000 klo 01:29"); ?> Screw your stupid universe

    Tänään heräsin ihan zombina SuoLin alueyhteistyökokoukseen, jonne lähtivät mun lisäkseni Ilona, Ville ja Riina. Kokouksessa ei sitten meidän neljän hengen iskuryhmämme lisäksi ollutkaan kuin viisi muuta ihmistä, kuulemma edellisessä kokouksessa oli ollut kolmisenkymmentäkin. Ja safkaa sinne oli ostettu neljälläsadalla.

    Kyllä me kokousta silti pidettiin, todettiin lopulta että ainoat toteuttamisen arvoiset yhteistyöideat olivat kotisivujen teko pääkaupunkiseudun larp-jutuille ja erilaisten seminaarien järjestäminen. Jos Halzagurk jaksaa hoitaa sen larpinkirjoitusseminaarin julkisesti niin saadaan siihen hyvät rahat SuoLilta ja mainetta ja kunniaa. Puolinakittauduin vielä tarvittaessa ainakin harkitsemaan niiden sivujenkin ylläpitämistä. Lisäksi todettiin, että jos pääkaupunkiseudun kaikenkarvaiset eri ryhmät ensin saataisiin samaan tilaan keskenään, voisivat näiden väliset ennakkoluulot laueta ja yhteistyötä ilmaantua enemmänkin.

    Vaikka kuinka yritimme änkeä itsemme niin täyteen kuin mahdollista keksejä, mehua, teetä, karkkia ja juustosämpylöitä, emme päässeet lähellekään kaiken sen ruokamäärän tuhoamista. Niinpä löysin lopulta kädestäni kaksi pussia leipää, joista toiselle tosin kävi hieman huonosti. Ilonan sanoin: "Sissiryhmämme onnistui kuitenkin hajauttamaan toisen leipäpussin ympäristöön paettuamme vuorille :)"

    Miitin jälkeen valahdin taas syvään väsymystilaan. Tapasin Rauhan ja puhuin tämän kanssa vakavasti. Istuin parikymmentä minuuttia Rauhan ja Ainon kanssa vielä Chaplinissa ennen kuin tulin himaan. Sitten olikin jo aika lähteä Viiskulmaan. Taas piti rakentaa legoja.

    Viiskulman jälkeen meillä oli Jamaika-miitti, guest house on nyt varmistettu ensimmäiseksi 12 päiväksi ja kävimme ostamassa kotinarkkarin perusvarustuksemme matkalle, yhteensä 400mk:lla tabuja, desinfiointiaineita, kyypakkauksia jne. Sen jälkeen lähdimme vielä Pitskuun, kun Ainon piti esitellä meitä kaikkia äidilleen. Mut se oli kyllä nähnyt jo aikaisemminkin. Ihan hyvää sanailua, Ainon äiti oli aika vauhdikas ja mä hengailin siinä mukana läpässä.. :).

    Kotona olin yhdentoista maissa. =$cns && $cn<=$cne) { comment_start("Lauantai, 2.12.2000 klo 23:50"); ?> päässä soi: It's friday, I'm in love

    Niin, eilen oli aivan loistava päivä. Aamulla alkoi nousta jo sellainen ihan sika hyvä fiilis. Matkalla kokeeseen oli pakko käydä Ressussa halaamassa ensimmäistä vastaantulevaa tuttua, joka oli sitten kopissa istunut Mikko. Siitä juoksemaan sinne kokeeseen. Se oli vielä vaikea, saan siitä varmaan vaan kakkosen, mutta se ei haitannut mun päivääni yhtään. Istuin Vallilassa irkkaamassa ja lueskelemassa päivän nettijuttuja, kunnes oli aika lähteä Kompassille, jossa oli kokoontuminen illan larppiin tulijoille.

    Mulla oli vielä tosi hyvä pelikin, niin kuin ilmeisesti muillakin. Loppubriiffien ja siivoamisen jälkeen kävimme vielä perinteitä noudattamassa City-käytävän Rolssissa, josta hajaannuimme. Ilona tuli tänne yöksi.

    Heräsimme kunnolla vasta joskus yhden maissa, eikä mitään toivoakaan että olisimme nousseet sängystä. Lojuskelimme vain monta tuntia ja katsoimme neljä jaksoa Raidia. Pystyssä olimme ensi kertaa vasta joskus neljän jälkeen. Tiskasin koko tiskipöydän tyhjäksi, tosin likaisia astioita on vielä toinen mokoma ja hella näyttää Matiaksen ruoanlaittojen jälkeen vielä aivan hirveältä.

    Minä ja Ilona kävimme vielä kävelemässä Etelärannassa ja Kaivopuistossa, ennen kuin vihdoin saatoin tämän bussille ja pääsin vihdoin työntämään jotain ravintopitoista suuhuni. Mua heikotti jo ihan oikeasti.

    Lopun illan olen ollut väsähtänyt, kirjoittanut debriefiä ja sen sellaista. Tigi, Heli, Mikko ja Sampo kävivät täällä, mutta mä olin vähän väsynyt ja lievästi huonolla tuulella. =$cns && $cn<=$cne) { comment_start("Torstai, 30.11.2000 klo 00:08"); ?> Tiedän, ettei elämä ole helppoa, mutta mä olen vaan päättänyt suhtautua siihen niin kuin se olisi.

    Aika hyvä tuo eilinen entry. Olen tainnut olla AIVAN totaalisen tunnelissa sitä kirjoittaessani. Ei hajuakaan, mistä se on lyhennös. Niin, eilen oli siis ne Symposionin 40-vuotisjuhlat, joissa olin Tean avecina. Niitä ennen hengasin vielä Tean ja Rauhan kanssa Tealla, kun Tea lähinnä valmistautui iltaa varten ja minä ja Rauha lokoilimme ja piruilimme. Juhliin päästyämme mulla oli todella hauskaa. Kaikki kuumotus hävisi ensimmäisen parinkymmenen minuutin aikana kun totesi, että läpänheitto pöytäseurueen kanssa onnistui ja oli rento olo.

    Illan kohokohta oli kyllä ehdottomasti se, kun laitoksen professorismiehet esittivät tiernapoikia latinaksi, kreikaksi ja arabiaksi. Näiden poikien murjaanien kuningas todella puhui oikeaa ählämiä. Myös puheet olivat yllättävän hyviä, tunteikkaita ja aitoja. Ruoka oli hyvää ja kun vielä viinitarjoilukin toimi niin, että aina pullon tyhjentyessä tarjoilija kävi vaihtamassa sen uuteen, oltiin selvästi liikkumassa hyvää iltaa kohti.

    Olin vielä suht täyspäinen siihen asti kunnes ihan viimeiseksi ohjelmanumeroksi alkoi bändi soittaa Suomihittejä. Ehkä se tanssiminen kiihdytti aineenvaihduntaa niin paljon, että kaikki loppu alkoholi humahti välittömästi päähän, mutta sen jälkeen olin aivan hirvittävässä kännissä. Olivat tosin kaikki muutkin. Tanssin mm. Symposionin tulevan puheenjohtajan kanssa siten, että tämä tanssi pöydällä ja mä siinä vieressä lattialla.

    Loppuillasta muistan hämärästi, kun päästyämme himaan jossain vaiheessa Matias tuli firman pikkujouluista varmaankin aivan samanlaisessa kondiksessa kuin missä me oltiin ja sitten kuin sumun läpi halailtiin ja oltiin ystäviä :).

    Tänään oli hyvä darrapäivä, ei sattunut päähän, kuin ehkä ihan vähän aamulla, mutta oli sellainen raukea, väsynyt olotila ihan iltaan asti. Aamulla alettiin katsoa Raidia, ajateltiin katsoa huviksemme yksi jakso, mutta sitten naulauduimmekin koko ensimmäisen kasetin ajaksi videoiden ääreen, koko kolme tuntia meni kun se oli niin kiinnostava. Sitten Matias ja Veikko saapuivat jostain himaan ja alkoivat viettää omaa darrapäiväänsä, mä lähdin Tean kanssa syömään.

    Saatettuani Tean bussille olin juuri tulossa himaan lukemaan kun törmäsin keskustassa Ilonaan. Krapulapäivä oli niin hyvä, ettei mulla ollut mitään omaa kykyä päättää mistään ja niinpä Ilona sitten otti luontevasti ohjat käsiinsä ja päätti mun puolestani mitä tapahtuman piti, raahasi mut eka ostamaan joulukalenterin (jota aion kyllä availla käänteisessä järjestyksessä ja käyttää Jamaika-laskurina;) ja sen jälkeen kahville. Kahvilla istuksiessamme Aino soitti ja sanoi haluavansa meille kylpyyn. Me tavattiin se sitten Forumissa, annoin sille 20mk pita-falafeliin Stadin Kebabissa. Porukka oli kuitenkin kerääntynyt Chapliniin ja Aino suuntasikin sitten sinne eikä meille.

    Ilona taas keksi jostain että meidän pitää tehdä piparitaikinaa. Emme kuitenkaan löytäneet mistään ohjetta ja päädyimme lopulta ostamaan valmistaikinaa ja tulemaan Temppeliin tekemään niitä. Piparimuotit piti vielä hakea Viiskulmasta, mikä oli aika hyvä tilanne.

    Niin sitten vietettiin mukavaa kommuunillista iltaa, minä ja Ilona leivoimme pipareita Veikon ja Matiaksen jatkaessa darrapäiväänsä pleikkarin ja Raidin parissa. Paikalla piipahtivat myös Ismo, Juha ja TheCube-Jari.

    Ehdin mä nyt kuitenkin sitten illalla lukemaan sen koealueen yhden kerran läpi. Se kyllä riittääkin, se homma on mulla niin hyvin hallussa muutenkin.

    Irkissä oli hyvät metakeskustelut kuumotuksesta. On oikeastaan tosi imartelevaa olla osa jo yli kahden viikon Viikon Juorua(TM).

    South Park oli muuten ihan älytön. Ja nerokas.

    Huomenna koe ja sitten melkeen heti perään se larppi. Hitto, pitääpä lukea hahmo uudelleen läpi ja miettiä vähän, mitä kuteita laittaa päällensä. EVH. Tajusin juuri, että mun hahmollani on yhen mun duunikaverin nimi.

    Irvailin itselleni peilistä. Kelmeä valo tekee minusta pelottavan. Helsinki: 8°C, kevyttä sadetta. Kingston: 26°C, ukkosta. =$cns && $cn<=$cne) { comment_start("Keskiviikko, 29.11.2000 klo ??:??"); ?>

    EVHSM.UOK.MRI.EVHKM.MRI.TKM.SPKM.TOD.KUI =$cns && $cn<=$cne) { comment_start("Tiistai, 28.11.2000 klo 02:19"); ?> maailmankaikkeuden väri tänään: sekoitus keltaista ja hyvin tummanliilaa

    En jaksa nyt kertoa tästä päivästä, ehkä myöhemmin. Ainoa oikea sisältö oli se, kun Kallion lukiolla oli valotaideteoksia Töölönlahden rannassa ja siellä oli kylmä. Illan elin ehkä enemmän pääni sisällä. =$cns && $cn<=$cne) { comment_start("Maanantai, 27.11.2000 klo 18:19"); ?> Yöperhonen

    Tein vähän säätöjä tähän, siten, että tämä näyttää defaulttina enää vain kolmekymmentä viimeistä entryä. Toivottavasti mitään ei mennyt pahasti rikki. temple.brainlez.org on osoittanut jo puoli viikkoa väärään paikkaan, mikä on IHAN perseestä. temppeli.dhs.org sentään toimii ja hoidin sen päivittymäänkin nyt samalla tapaa automaattisesti.

    Niin siis, Ilona tuli meille sitten 04.15, kun sillä bussilla sieltä Oulusta oli vähän kestänyt. Piinasi mua vielä ainakin viiteen asti hyvässä väsymyseuforiassa jutuilla matkasta ja muusta, ennen kuin vihdoin pääsimme nukkumaan asti. Väänsin kellon soimaan vasta yhdeltätoista.

    Aamulla mun onnistui yllättävän hyvinkin päästä ylös, vaikka pieneksi murahteluksi se silti meni. Istuessani hyvässä koomassa raitiovaunussa soitti Kaisa yllättäen, oli ollut tentissä ja halusi seuraa päärakennukselle syömään. Päätin, ettei mulla nyt vielä niin kiire duuniin ollut ja otin kutsun vastaan :). Oli mukavaa, Kaisa kyseli kaikenlaisten ihmisten tilanteista ja mä vastaavasti Kaisan 'keskiluokkaelämästä'.

    Duunissa heti aluksi piti tapella yhden SGI:n kanssa, joka oli kauniisti panikoinut, eikä suostunut boottaamaan kiltisti. Boottiavaimen jälkeen se oli vielä onnistunut hukkaamaan AFS-tietoisuutensa ja kesti hyvän aikaa, ennen kuin se oli käyttökunnossa. Muuten aika normaali päivä.

    Lähdin töistä neljältä, harhailin ehkä viisitoista minuuttia kaupungilla, ostin Pelit-lehden ihan mielenkiinnosta ja suuntasin kotiin. Nyt väsyttää ihan sumona, en tiedä kuinka pitkään pysyn enää pystyssä.

    Mun elämäni on sekavaa, mutta mukavaa.

    Sää Jamaikalla (klo 11:00 paikallista aikaa): Kingston 28°C, pilvenhattaroita. Lähtöön aikaa 3 viikkoa, 2 päivää. =$cns && $cn<=$cne) { comment_start("Sunnuntai, 26.11.2000 klo 01:46"); ?> Ihmiset on huonoja unileluja, kun niissä on niin paljon mielenkiintosia toimintoja

    Aino soitti mulle noin klo 9.15 ilmoittaakseen, että telkusta tulee Tohtori Sykerö. Sääli, että ehdin nähdä vain lopun. Jatkoin tietenkin nukkumista, seuraavan kerran heräsin kun Tea soitti joskus ehkä yhdentoista maissa, kun mun piti mennä sinne rääppiäisiin syömään eilen Terhin ylppäreistä ylijääneitä safkoja. Lupasin Tealle herätä ja lähteä heti kohta, mutta nukuinkin onnistuneesti vielä puolisen tuntia, ennen kuin sain haparoiden könyttyä ylös ja ulos.

    Tealla söimme hyvää sieni-liha-piirasta sekä kakkua, ja joimme teetä. Jostain syystä päätimme siirtyä kotiviiniin, joka oli yllättävän hyvää :). Ehdimme olla ihan hyvässä tuiterissakin keskellä sunnuntaipäivää. Lojuskelimme ja pelasimme korttia. Iltaa kohden kun mun piti lähteä Viiskulmaan syömään kävi ilmi, että siellä oli ruokaa enemmän kuin tarpeen, ja niin Tea tulikin mukaan. Ihan hauskaa oli. Ruoan jälkeen lähdin vielä takaisin Tealle, niinkuin olimme sopineet. Ollessamme junassa soitti Rauha, joka oli Juholla ja halusi syömään, ja sovimme, että tapaisimme Puistolan asemalla ja Rauha voisi imailla niin paljon kuin halusi sitä voileipäkakkua, mihin mä en ollut koskenut.

    Rauha ei hirveän kauan jaksanut hengata, vaan lähti suht nopeasti. Kävin saattamassa bussipysäkille asti ja sitten takaisin Tealle lojumaan. Lähdin itse himaan vasta joskus puoli kahdentoista maissa, jolloin mulle sopikin paremmin Puistolaan mennyt bussi. Seuraava juna meni kuitenkin vasta jonkun neljänkymmenen minuutin kuluttua, joten päätin kävellä seuraavalle asemalle. Oli mukava kävellä Puistolassa ja Tapanilassa, se matka alkaa olla jopa tuttu jo. =$cns && $cn<=$cne) { comment_start("Lauantai, 25.11.2000 klo 02:34"); ?>

    Nukuin pitkälle iltapäivään, tosin Tiltin ajan olin hereillä. Vasta siinä vaiheessa, kun Matias, Heli ja Veikko, sekä hiukan myöhemmin Milja tulivat paikalle tekemään ruokaa, pääsin ylös ja suihkuun. Pelasimme Gota, ensin minä ja Milja, sitten Milja ja Veikko. Go tuntuu sopivan aika monelle.

    Ainoa aikaisempi suunnitelmani illalle oli lähteä Pohjannaulan keikalle Nosturille Rauhan ja muiden kanssa, mutta sitten tuntuikin paremmalta idealta lähteä Veikolle ja Miljalle saunaan. Keskustasta mukaan tulivat vielä Hautis ja Ismo. Kävimme saunassa, jumitimme pahasti, katsoimme telkusta Highlander kakkosen ja lähdimme kotiin. Rauhaisan mukava ilta. =$cns && $cn<=$cne) { comment_start("Perjantai/Lauantai, 24.11.2000 klo 07:11"); ?>

    Joskus kauan sitten mä olin töissä. Siis lähdin sinne 19 tuntia sitten ja sieltä pois 15 tuntia sitten. Matkalla keskustaan soitti Lauri, joka käänsi mun kulkuni Kallion Kulmaan päin. Hetkeä myöhemmin soitti Tea ja mä sovin näkeväni sen myöhemmin kuuden maissa kahvin merkeissä.

    Parin tuopin jälkeen ja puhuttuamme jollekin Ami tai Ahmed nimiselle heebolle lähdimme keskustaan, minä Teaa tapaamaan ja Lauri ja Ismo Chapliniin. Ehdin vielä nopeasti käydä moikkaamassa Rauhaa, Hannaa ja Akia Tubessa, ennen kuin Tea soitti päässeensä luennolta. Rauhalla oli ****** ****.

    Törmäsimme Tean kanssa tunnelissa Hare-Krisna -tyyppiin joka kaupitteli jotakin itse kääntämäänsä ohuehkoa vihkosta. Hyvällä mielellä kun olimme niin annoimme kahdesta lopulta viisitoista markkaa, jonka jälkeen suuntasimme Metrokebabiin aterialle. Päätimme tulla Temppeliin, jotta Tea voisi sanoa mielipiteensä siitä, kumman kahdesta puvustani laitan päälle keskiviikkona, jolloin olen Tean kavaljeerina Klassisen Filologian opiskelijajärjestön Symposionin 40-vuotisjuhlissa. Oh boy, that'll be a laugh.

    Juotuamme Capuccinot lähdimme kävelylle, alunperin tarkoitus oli mennä Etelärantaan, mutta mereltä puhaltanut kylmä tuuli käänsi meidät pohjoiseen päin ja kävelimme sitten lopulta Hietaniemen hautausmaan läpi ja sen jälkeen sen viertä Hietsun rannalle ja sieltä takaisin kaupunkiin. Vittuilimme taas hyvässä hengessä toisillemme, puhuimme merkittävistä asioista ja vittuilimme taas lisää.

    Olin juuri saattamassa Teaa bussipysäkillä ja harkitsemassa seuraksi lähtöä kun Ville soitti ja kertoi porukan Chaplinissa jo innokkaasti odottavan mua ja että myös ensilumi-hali odotti tapahtumistaan. Sinne siis. Paikalla olivat Mikko, Ville ja Jaffa. Heitimme jonkin verran kooderiläppää, pikkujoululäppää ja duuniläppää. Jaffa, joka oli aika hyvässä seilissä, tuli jossain välissä niin huonovointiseksi, että halusi ulos haukkaamaan raitista ilmaa. Mikko meni mukaan. Sen jälkeen parista ei kuulunutkaan mitään pitkään aikaan, yritimme soitella toisillemme, kuitenkaan missään välissä onnistumatta kuulemaan toistemme soittoja. Vasta hyvän aikaa myöhemmin tekstiviesti kertoi Jaffan lähteneen Etelä-Haagaan päin ja Mikon olevan matkalla Josafatiin.

    Jäin siis paikalle Villen kanssa kaksistaan. Oli sellainen hyvä raukea olo ja raukean läpän ja ohimenevien naisten katselun lisäksi meille muodostui varsin hupaisa ajanviete Chaplinin naistenvessasta, sillä sen edessä lattialla oli jatkuvasti n. 2-6 vessapaperirullan pätkää, joiden liikkeitä innolla seurasimme. Yksi pirun rullakin pääsi esimerkiksi ensin ainakin kolmen metrin päähän vessasta, sitten jotenkin koko matkan takaisin vessaan ja vielä lopuksi sieltä uudestaan ulos. Ja voi sitä riemua, kun joku onneton toi oikein pitkän, vieläpä valkoisen (muut olivat keltaisia) vessapaperinpätkän monen monta metriä vessasta ulos. Pöytäämme istunut Meri oli varsin huvittunut elämämme mielenkiintoisuudesta, mutta toisaalta pelasi ja esitteli sitten varsin innokkaasti taitojaan 3310:n Galagaa muistuttavassa avaruusräiskinnässä.

    Ehkä joskus yhden maissa Ville suuntasi kotiin ja mä kävin imailemassa Iso Dino -aterian McDonaldsissa. Oli muuten ihan hyvä hampurilainen, oikeastaan sellainen isonnettu versio McFeastista, joka on muutenkin mun feivi. Sain myös eräänlaisen valaistuksen, joka selvensi mieltäni jonkin verran. Mahdollisuus sen tajuamiseen avautui mun ja Tean keskusteluissa, vaikkei suoranaisesti, mutta kauan kesti, ennen kuin sen lopulta ymmärsin.

    Kotona sitten vain jotenkin jäin pystyyn valvomaan Matiaksen kanssa, jonka piti valvoa koko yö mennäkseen sitten aamulla töihin. Katsoimme demoja, pelasimme Gota ja puhuimme Extreme Programmingista sekä hieman yleisestikin koodauksesta. Puoli kuudelta viereisestä huoneesta herännyt Ismokin liittyi hetkeksi seuraamme.

    Nyt menen vihdoin nukkumaan. =$cns && $cn<=$cne) { comment_start("Torstai, 23.11.2000 klo 04:22"); ?> lääppiä (v): Koskettaa rakastavanomaisesti, halia, helliä, paijata, kiusoitella, hieroa, olla lähellä, pitää sylissä. Useimmiten toisiinsa viehtyneillä ihmisillä, mutta mahdollista myös hyvien ystävien kesken, joskin lievemmällä positiivisella vaikutuksella. : "Nyt pitäs olla se joku mies jota lääppiä"

    Nyt kaikki kriittinen on kunnossa Jamaican-matkaa varten. Sain tänään sen rokotuksen. Ei edes tuntunut missään, eikä ole ainakaan vielä tullut mitään mahdollisista sivuoireista. Ennen rokotusta näin Rauhaa ja Riikkaa noin minuutin Beer Cafessa, rokotuksen jälkeen kävin Viiskulmassa syömässä hyvää miilunpolttajan spagettia ja rakentamassa Kallelle yhden legolaivan.

    -> Himaan. Pelasin yhden Go-pelin Sampon kanssa ennen kuin muut Mahjongg-seurueestamme (Tigi ja Mikko sitten lopulta) saapuivat. Itse Mahjonggia emme ehtineet pelata kuin yhden kierroksen, mutta sekin oli hauskaa. Ilona tuli. Mikko ja Sampo pelasivat sitten vielä Go:ta ja me teimme kalapuikkoja ja riisiä. Mahjongg -porukat lähtivät. Katsoimme televisiosta Ilonan ja Helin kanssa kaiken kiinnostavan ja vähän vähemmänkin kiinnostavan. Matias tuli ja se ja Heli vetäytyivät omalle puolelleen. Meillä oli vielä monen monta tuntia, ennen kuin Ilonan bussin SLL:n Oulun liittokokoukseen (lue: SLL:n ja OPKH:n sponssaamat dokausfestarit) oli tarkoitus lähteä.

    Joskus kahdentoista maissa nukuimme tunnin, loppuajan enimmäkseen lojuskelimme. Kymmentä vaille kolme lähdin saattamaan Ilonaa bussille. Bussi tuli joskus puoli neljältä. Takaisin himassa olin vähän vaille neljä. Nyt kello on 04:40. Huomenna pitää herätä 10:30, että ehtii duuniin. lääH.

    Jossain kauempana merellä on laivoja tulessa. Niiden liekit valaisevat horisontin =$cns && $cn<=$cne) { comment_start("Keskiviikko, 22.11.2000 klo 01:32"); ?>

    Yliopiston pämppäbileet. Niin, niihin mä eilen sitten menin kuin meninkin. Kyllähän sen tietää, että mut saa aina raahattua ulos halutessaan. Kun tulimme paikalle joskus puoli kymmeneltä, paikalla ei ollut vielä oikeastaan ketään. Istuimme pöytään ja muut hakivat juotavaa, minä päätin olla käyttämättä rahaa.

    Aivan tavallinen Robailta, mitä nyt kaikki asiakkaat olivat opiskelijoita. Ylhäällä oli ihan hyvää musiikkia, paitsi silloin kun bändi soitti. Jos kerran ollaan raflassa jossa on asiansa osaavat deejiit ja meno on tanssiminen, niin ei pitäisi väkisin änkeä sinne jotaa kaverikavereita soittamaan 2x45 minsan settejä samanlaista musaa keskinkertaisesti. Pöydässä istumiseen ehti tylsistyä pahasti, muttei alakerrankaan hittipöttimeno oikeen huvittanut. Sinne Roban yläkertaan pitää kyllä mennä joskus, ja raahata Mikko mukaan, kun siellä soitetaan Raptoriakin ;).

    Lähdimme viimeisten joukossa joskus kolmen maissa ja etsittyämme itsellemme hieman ruokaa (oli pakko käydä Selectissä kun mikään muu ei ollut auki) tulimme tänne. Minä, Aino ja Rauha, siis. Aino meni nukkumaan lähes välittömästi, Rauhan kanssa me vielä puhuimme vähän aikaa, kunnes uni sitten saavutti. Soitin Rauhalle sen Rauhan ja Tean Päivänsäde ja Menninkäinen vedätyksen oikeinpäin. Aika kuumottavaa kuulla jotakin, joka on äänitetty joskus kauan sitten Italiassa ja joka on sen jälkeen ollut olemassa vain väärinpäin käännettynä ja muuteltuna.

    Aamulla joskus Ainon kello soi vaikka kuinka pirun monta kertaa, mutta eihän kukaan tietenkään ylös päässyt. Aino kai pääsi lähtemään joskus ehkä puoli kahdeltatoista, kun mun kello soi toista kertaa, minä ja Rauha päästiin ylös vasta joskus yhden maissa. Ehdin siinä vielä sitten nopeasti hutaista päivän tehtäväntarkistuksien tehtävät valmiiksi ennen kuin lähdimme lounaalle Tean kanssa. Olin taas fiksuna miehenä "ei sillä niin väliä" -periaatteella sopinut näkeväni Tean viittätoista vailla kaksi, kun mun piti viittätoista yli kaksi jo olla Vallilassa siellä tehtävientarkastuksessa. Ihan kuin sillä mitään väliä toisaalta olisi.

    Myös Anna oli syömässä kanssamme. Olin mystisen hiljainen, söin nopeasti ja lähdin sitten kiiruhtamaan Vallilaan päin. Vielä Sörnäisten bussipysäkillä, juuri kun olin nousemassa bussiin, törmäsin Miljaan ja Veikkoon, jotka olivat viemässä pulloja kauppaan. Tottakai mä nyt mieluummin jäin juttelemaan niille, enhän mä ollut vasta kun sen parikymmentä minuuttia myöhässä. Ei siinä seuraavan sopivan bussin tulemisessakaan kyllä kauaa kestänyt. Olin kai lopulta vähän yli puoli tuntia vain myöhässä, joka ei tietenkään haitannut mitään, tehtävien läpikäyntiä ei oltu vielä aloitettu ja eipä ainakaan joutunut esittämään mitään tehtäviä, kun ne oli jo jaettu :).

    Palasi kyllä taas kerran hyvin muistiin, miksen mä yleensä käy mielelläni luennoilla tai tehtäväntarkistuksissa. Joka pirun kysymyksestä löytyy joku kohta, jota joku ei tajua ja sitten sitä vatvotaan monta kymmentä minuuttia, useimmiten laskarinpitäjä vielä ymmärtää kysymyksen väärin ja sitten sitä väärää asiaa selittäessään tekee jotain virheitä todistuksissaan ja on epäselvä ja kukaan ei vieläkään tajua ja sitten sama juttu sanotaan uudestaan vähän toisilla sanoin, jonka jälkeen mitä luultavimmin kysyjä ei vieläkään tajua mitään, muttei vain enää kehtaa kysyä uudestaan. hrr.

    Onneksi tehtävien tarkistuksien jälkeen oli tarjolla paljon mukavampaa tekemistä. Olimme nimittäin siirtäneet sitä ensilumen tulopäiväksi sovittua kahvillakäymistä yhdellä päivällä, koska Tigi oli tuntenut olonsa vielä eilen liian kipeäksi. Menimme Cafe Esplanadiin, ja meillä oli hauskaa, oli todella mukavaa päästä juttelemaan Jennin kanssa kahdestaan, rauhallisesti, järkevästi. Ei me nyt mistään maailmojajärisyttävistä asioista puhuttu, ihan samanlainen keskustelu se oli kuin mitä mulla on viime aikoina ollut useiden muidenkin kanssa, mutta kun se oli Tigin kanssa, jonka kanssa keskusteleminen on nykyään niin harvinaista herkkua.

    Päästimme Helin jossain välissä liittymään seuraamme, kun tämä oli jo hetken ollut kaupungilla ilman tekemistä tai seuraa, ja jatkoimme puhelua. Litkittyämme tarpeeksi monta tuntia kahvia ja teetä sekä syötyämme tarpeeksemme viinereitä ja korvapuusteja kävimme hakemassa Hautikselta Tigille lisää B5sia, jonka jälkeen saatoimme sitten Helin kanssa Tigin keskustaan metrolle. Ostin samalla Tunnelin levystä käytettynä (40mk) The Brand New Heaviesin levyn, jota onkin sitten soitettu koko ilta ahkerasti. Tosi jees happojazzfunkkigroovia. (Kiitokset Miljalle siitä muinaisesta suosituksesta)

    Ostimme sitten Helin kanssa kahdet siiderit mieheen ja tulimme Temppeliin, jossa heti alkajaiseksi hyvän siivousvimman vallassa putsasimme sekä keittiön, mun huoneen, kylppärin että eteisen. Arvioisin, että noin kaksi jätesäkillistä roskia ja muuta kamaa siinä lensi ulos. Nyt pitää vielä päästä eroon niistä viidestä eteisessä makaavasta normaalista pullokassista ja kahdesta alko-pullo -kassista. Mun huone tuntui tajuttoman isolta pitkästä aikaa siistinä :).

    Hyvän työn jälkeen oli sitten aika laatuviihteelle(tm) ja katsoimme telkusta Roswellin imaillen samalla rauhaisasti siideriä. Kun en ollut aikaisemmin mainittua korkeakulttuuria seurannut, Heli sai selvittää mulle aina välillä tilannetta. Aika totaalinen soppa X-Filesiä, intiaanimystikkaa ja teinisarjaa tuo jakso ainakin oli.

    Roswellin jälkeen pelailimme pitkän aikaa Bombermania, jossa mä määräsin kyllä vielä aika kybällä. Siinä pelatessa ehdin löpistä pitkät pätkät Pirjonkin kanssa puhelimessa. Oli tosi hyvä fiilis, sellainen maailmojahalaava. Siitä saivat osansa myös ihmiset irkissä, kun siirryimme sinne Bombermaniin kyllästyttyämme.

    Matias ja Veikko saapuivat sitten paikalle juuri Twin Peaksin alkuun. Se ei kyllä ole menettänyt yhtään imustaan vuosien saatossa. Yhä se on vaan niin nerokkaan älytön ja sen ihmiskarikatyyrit niin onnistuneita.

    Taas hyvä ilta siis.

    Pirjo ja Klaus olivat pitäneet nettiksestäni, runoistani, mietelauseistani ja kirjoitustyylistäni. Vaikea kyllä ottaa vanhempien kehuja vakavasti, vaikka kuinka väittäisivät olevansa objektiivisia.

    Kuten välkyimmät ovat saattaneet arvata, eilen ei sitten ollut Mahjonggia, kun tarpeeksi monelle ei käynyt. Huomenna on. =$cns && $cn<=$cne) { comment_start("Tiistai, 21.11.2000 klo 18:39"); ?>

    Tänään satoi ensilumi kaupunkiin. Siitä tuli tosi haikea olo. Syysmetsän ja syyssateiden kauneus, ulkoilman maaginen, uudistavakin romanttisuus on nyt takana. Jos syksy on otollista aikaa sekä uusille suhteille että vanhoille, talvella pitäisi olla jo vakaa suhde, toinen puolisko, jonka kanssa käperrytään vuoristomökin taljoihin katselemaan takan loimua ja kuuntelemaan ulkona riehuvan lumimyrskyn ääniä.

    Myös ystävyydelle talvi on yhteisen lämpimän aikaa, sillä talvea voi aivan yhtä hyvin tarkastella lämpimästä myös heidän kanssaan. Tämä on tärkeää. Tärkeät ystävät ovat talvella vielä tärkeämpiä. Heidän olemassaolonsoa pitää poissa talviviiman. Siksi ehdotankin myös sinulle, rakas lukija, että seuraavan kerran törmätessäsi hyvään ystävääsi halaat tätä sydämellisesti, ensilumen ja hyvän talven kunniaksi.

    Minä olen muutenkin taas viime aikoina saanut suurta iloa hyvistä ystävistäni. Oli uskomattoman ihanaa huomata, että mun läheisimmät ystäväni eivät ainoastaan ymmärrä mua ennen kuin edes pyydän ymmärrystä, vaan sen lisäksi ymmärtävät mua samalla tasolla kuin minä, ilman että mitään tarvitsee selittää. Kiitos Rauha ja Tea.

    Tänään oli taas työpäivä, ihan normaali sellainen, sopivan pitkäkin. Tulin töiden jälkeen heti Viiskulmaan tutkiskelemaan DVD-asemaa ja yrittämään saada sitä näyttämään DVD-leffoja. Että voi sekin olla vaikeaa. Kahdeksan maissa ovat Rauha ja Aino jo kaupungissa, tänään on Roballa jotkut yliopiston pämppäbileet, joihin pitää ehkä käydä tutustumassa. Meni taas vähän pieleen se päivällä elänyt ajatus, että tekisin tänään ensin opiskeluhommia alta pois ja mahdollisesti siivoiaisin huonettani ennen mitään muuta. Mut EVT vielä tarkalleen loppuillan suunnitelmista. Kerroin vanhemmilleni tämän sivun osoitteen. =$cns && $cn<=$cne) { comment_start("Maanantai, 20.11.2000 klo 11:02"); ?> 21. päivä lähetään sitten Hankoon

    Sain varattua terveydenhoitaja-ajan torstaiksi. Yippee. Homma toimii.

    Tämä aivan uskomaton huhumylly alkaa häiritä tervehenkistä kyräilyä.

    Tein aamulla vielä jotain tosi hyödyllistä. Tyhjensin nimittäin noin 450 viestiä inboxistani erilaisiin kansioihin.

    Menin duuniin vasta yhdeksi. Sopivan pituinen päivä, lopetettiin snadisti viiden jälkeen, juuri kun alkoi tympiä. Tunsin itseni velvoitetuksi nähdä (ifreq)Mikko Chaplinissa. Paikalle tuli myös Ville ja istuimme sitten yhden tuopin ajan juttelemassa. Mikko oli ostanut nerokkaan sateentekoputken Marmorikujalta, jossa oli sisällä jotain jyviä ja jota hiljaa kääntelemällä saattoi tuntea kädessään .. vähän samanlaisen tuntemuksen kuin ehkä kuiva tihkusade aiheuttaisi.

    Olin kyllä väsynyt, kun en ollut syönyt. Niinpä lähdimme tuopin jälkeen suunnistamaan Namaskaar Fast-Foodiin. Se pirulainen vain oli mennyt 20 minuuttia aikaisemmin kiinni (klo 19:00 siis). Aleksanterinkadun Carrols toimi vaihtoehtona.

    Juuri lopetellessamme ateriaamme Hautis soitti ja tiedusteli, minne olimme Chaplinista hävinneet. Seurueestamme löytyi kannatusta vielä yhden tuopin nautiskelulle ja kohta olimmekin jo takaisin Chaplinissa, jossa oli Hautiksen lisäksi myös Jussi. Istuimme siinä vielä sitten toisen tuopin verran, jutellen niitä näitä, minä lähinnä väsyneesti hymähdellen, kun olin yhä aika uupunut. Työväsymystä varmaan :). Mikon sadeputki osoitti kyllä ylivertaisen näpelöitävyytensä. Kävi ärsyttämään, kun Chaplinista ei saanut oikeastaan mitään hyvää alkoholitonta, kun ei kuitenkaan ollut dokaamassa, eli olisi ihan yhtä hyvin voinut juoda limskaa ja siideri/oluttuopit ovat kuitenkin niin kalliita.

    Kotiin tultuani olen viettänyt taas suurimman osan iltaa irkissä ja netissä. Illan suuri projekti oli pystyttää kanava #CAPS, jolta potkitaan pois jos ei puhu CAPSEILLA, jolla varmistetaan, että topic on aina CAPSEILLA, ja jonne pääsee vain jos kirjoittaa kanavannimen CAPSEILLA ja omaa ALLCAPS-nickin. Lisäsin myös #gootti-skriptaan poispotkimisen jos joku käyttää hymyilevää smileytä. Ihan turha läppä tietysti, mutta tulipahan taas vähän muisteltua Tcl:ää. Seuraavaksi vuorossa on tietysti #haiku ;).

    Huomenna on sitten Mahjonggia halukkaille, kyselkää multa.

    ---

    Anonymiteetti tuntuu olevan kovin tärkeä tietyntyyppisille kommenteille. Tosin tiedän silti kaikkien paitsi yhden kommentin lähettäjän. =$cns && $cn<=$cne) { comment_start("Sunnuntai, 19.11.2000 klo 02:00"); ?> Kaunis maailma

    I fear not the army of Crimson Assassins, for they hold no power over me

    Nukuin pitkään. Useampikin ihminen soitti mulle aamulla ja keskeytti uneni hetkeksi, mutta ei se haitannut. Oli vain jostain syystä hienoinen päänsärky, mutta se meni ohi kun nukuin pitempään. Ajattelin herätä vasta 13:40 ja hipsiä nopeasti Halzamiittiin, mutta sitten Seita soittikin joskus yhden maissa ja tapasin sen sitten joskus puolen maissa keskustassa, kun se tahtoi tukea joutuessaan ostamaan kuumottavasta kukkakaupasta Gerberan, synttärilahjaksi.

    Saatoin Seitan jonnekin Espooseen menevään bussiin ja palasin miittiin, jossa paikalla olikin jo ihan hyvin ihmisiä. Niin paljon, että oli ainesta jo minilarppiinkin. Mietin pitkään, minkälaisen larpin voisi pitää ja sain parikin ideaa, mutta mikään niistä ei tuntunut tarpeeksi hyvältä. Ja siinä vaiheessa kun päästiin meille asti, niin lojuminen tuntuikin aivan liian hyvältä ja telkkarista tuli Futuramaa. Siihen jäi sitten se larppaaminen. Futuraman jälkeen pelasimme Trivial Pursuitia kolmen hengen tiimeissä. Meidän tiimimme oli koko ajan voitolla, mutta hävisimme sitten lopulta muiden kirittyä.

    Trivialin jälkeen lähes kaikki lähtivät kotio päin, ja mäkin huomasin, että mun piti olla juuri sillä hetkellä Viiskulmassa. Sovin kuitenkin, että pelaisimme vielä myöhemmin illalla Mahjonggia, niin, että Mikko kävisi jossain syömässä, Ilona jäisi lukemaan matikkaa ja Rauha tulisi isänsä luota pesemästä pyykkiä, toivottavasti mahdollisimman hyvin synkassa sen kanssa, kun pääsisin Viiskulmasta.

    En kuitenkaan ollut tietenkään ottanut huomioon sitä, että Kalle, veljenpoikani, on nykyään aivan ihastunut muhun, kun mä oon niin kova rakentamaan legoja. Enkä mä sitten voinut lähteä rakentamatta sille yhtä avaruuskävelijää.

    Ehdimme kuitenkin pelata sitten lopulta yhden kierroksen Mahjonggia, tosin se oli tietysti hirveää säheltämistä, kun säännöt eivät olleet kauhean selkeitä kenellekään. Mutta nyt seuraavalla kerralla kaikki sitten varmaan sujuukin jo paljon paremmin.

    Rauha jäi vielä tänne sitten lojumaan, tilasimme pizzaa ja katsoimme telkusta Air Force Onea. Tosi Amerikka-uho -leffa, mutta ihan stylet teknopäyräilyt. Rauha lähti kesken leffan niin, että ehti sen loppua ennen himaan lähettämään mulle hienon "jippii! Amerikan presidentti on turvassa!" -tekstarin ;). Lopun iltaa olen viettänyt irkissä, on ollut ihan mukavaa. Taidan vielä yrittää lukea vähän algebraa ennen nukkumaanmenoa, että saisin sen edes aloitettua. Huomenna pitää varata aika ton rokotuksen pistämiselle.

    Pitääpä muuten miettiä, miten hoidan tämän sivun pitämisen suht samanpituisena, renametanko tämän vain kuukausien mukaan niin kuin muutkin, vai teenkö jonkun hienon dynaamisen systeemin joka näyttää defaulttina vaan 30 uusinta entryä tms.. Lisäsin nyt myös sellaisen ominaisuuden, että entryihin voi linkittää suoraan entryn numeron kautta tälle sivullekin. (numeron näkee browserin osoite-kentässä kun painaa kommentoi-linkkiä). Se tosin pitää sitten ottaa huomioon riippumatta siitä, mitä arkistointisysteemiä alan näissä käyttää.

    Katsoessaan ulos ikkunasta hän ei enää tiennyt, mitä tarkalleen näki. Hänen turvanaan oli vain se tuttu perustavanlaatuinen tunne, että yön takana oli valoa, odottamassa häntä. =$cns && $cn<=$cne) { comment_start("Lauantai, 18.11.2000 klo 12:33"); ?> Tsiisus, mä oon luuskannu jo puoli viikkoa ilman nettisentryä. EVH mua. Mut kyllä ne päivitykset varmaan jossain välissä tulee, jos ehkä mahdollisesti ehtii :/. Määrittelemättömyys on kaunista

    Jaaha, kirjoitin jo tunti sitten ensimmäisen kerran tuon uuden ajan tuohon, mutta sitten pitikin alkaa säätämään kaikenlaista muuta :). Hmm.. Aloitetaanpas torstaista asti:

    (Torstai)

    Heräsin torstaina myöhään, vasta joskus puoli yhden aikoihin. Menin Ressuun, kun piti säätää Ilonan kanssa sitä Mahjongg-settiä. Olin taas kerran aika koomassa, päädyin auttamaan oppilaskunnan automaattikassan raahaamisessa pankkiin, saimme sovittua Mahjongg-setin hakemisen perjantaiksi klo seitsemäksi. Istuin vielä hetken lamassa Ressussa, olin aikaisemmin puoliunessa sopinut vieväni Pohjannaulan Kiven Ainolle joskus kello kahden jälkeen kaupunkiin ja yritin saada Ainoa kiinni.

    Aino oli kuitenkin tietysti vielä koulussa ja Rauha sattui sitten soittamaan mulle sitä ennen, selitti hyvät läpät siitä, miten se oli herännyt Mikolta ja ne oli lähteny panttaa sen kitaraa jotta ois saanu safkaa ja rahaa treffeihin. Kävimme Aktiassa siirtämässä mun tilille vähän rahaa, törmäsimme ohimenne Veikkoon, kävimme ostamassa mulle sen A-Hepatiitti -rokotteen ja sitten miittasimme vielä Ainon Rautatieaseman portailla. Mikko päättikin mennä suoraan #demi.fi -miittiin ja niin lähdimme kolmistaan katsastamaan Aleksanterinkadun Namaskaar Indian Fast-Food&TakeAwayta. Kasvisateria 33mk, Vaihtuva liha-ateria 37mk, Bater-kana taisi olla 36mk. Hiton isot annokset, hiton hyvää ruokaa, suosittelen.

    Tytöt saivat sitten mut lähtemään Hakuninmaalle hengaamaan kanssaan. Fiksasin Mies(tm) -kyvyilläni Rauhan ilmoitustaulun seinään, sitten Annina päätti poistaa sängystään jalat ja kutsui meidät "testaamaan" sitä. Kävimme ostamassa ranskalaisia ja trio-jäätelöä kioskilta (jotka minä tietysti jouduin maksamaan, sellaista se aina on kun joutuu tollaiseen naisansaan) ja lojuimme sitten Anninan "divaanilla". Sitten sain tietyisti vielä lainata rahaa tupakkaankin. huoh <g>. Ainokin, joka oli välissä käynyt vanhemmillaan, tuli sitten vielä lojumaan.

    Lähdin vielä ihan inhimilliseen aikaan himaan, kaikki olivat aika väsyneitä ja perjantaina oli se viikon ainoa työpäiväkin.

    (Perjantai)

    Duunissa oli taas ihan kivaa, vertailin eri irkkiklienttejä Javalle, puhuin fiksuja Tean kanssa irkissä ja siinä välissä yritin tehdä sen verran duuniakin, etten nyt ihan turha luuska olisi ollut. Neljältä lähdin Ressuun, missä mun piti tavata Ilona. Ressussa oli Mikkokin, ja me lähdimme Rikhardinkadun kirjaston kautta taas Namaskaar TakeAwayhyn syömään. Ei siinä videossa ollutkaan kun vasta 28mk myöhästymismaksua, olin unohtanut sen viikon laina-ajan :).

    Ruoka oli taas hyvää, Mikko kuumotteli. Sitten, kun meillä vielä oli aikaa ja Tea oli kutsunut, niin lähdimme Ilonan kanssa sinne juomaan teetä ja viettämään aikaa ennen kello seitsemän tapaamistamme. Tea oli aikaisemmin päivällä ollut jo ihan sekasin irkissä ja nyt pelkäsi olevansa tulossa kipeäksi. Oli kuitenkin hauskaa, kiitokset vain Tea teestä ja niistä eeerittäin hienoista suklaaleivistä ;).

    Joskus puoli yhdeksältä olimme hyvissä kuumotuksissa taas siellä Puistolan takametsissä, mutta homma, tottakai, hoituikin varsin mallikkaasti. Nyt mulla sitten on Mahjongg, jee!-). Ainoa vain, että sääntökirjat on hollanniksi ja setissä on yksi ympyrä-vitonen liian vähän ja yksi ympyrä-nelonen liikaa. Mutta se on suht helppo fiksata, lisää vaan yhden ympyrän. Enemmän ongelmaa on siinä, että pitää yrittää selvittää, mitä niistä hiton monesta eri maiden sääntöversioista käyttää.

    Kävimme hakemaan post-kuumotus-voitonriemussamme jäätelöä, lakua ja limua ja hyppäsimme keskustaan menevään K-junaan. En tiennyt vielä tarkkaan, mitä aioin tehdä, mutta sitten Kim Weiss soitti ja iski taas välitön pakko mennä #demi.fi -miittiin (toinen päivä putkeen niillä, heh), jonne olin kyllä alunperin suunnitellutkin meneväni. Harmi vaan, että Lauri ja Tomi ja Ismo oli meidän saapuessamme paikalle jo luuseroinu ja poistunu Chapliniin (jota ei voi enää hyväksyä, kun ne nosti taas hintoja).

    Mestoilla oli kuitenkin vielä hyvä porukka, neljä penkkiä ringissä ja hyvä läppä. Olin ostanut sattumanvaraisen määrän siideriä ja lonkeroa ja jaoin niitä iloisesti ympäriinsä. Illan ehdoton ykkösläppä oli kyllä ehdottomasti se, kun Matias nielaisi Emmin SIM-kortin pitkäksi aikaa ja sitten lopulta oksus sen kurkustaan ulos (ja se toimi vielä!). Kävin poistamassa Makasiinien jostain roskiksesta myös hyvän määrän oranssisia rautalankatuoleja, jotka mahtuu just hyvin päähän. Lopulta illan kylmetessä vetäydyimme Temppeliin, minä, Ilona, Ville ja Jussi. Paitsi tietysti että Ilona oli Emmillä Länsi-Pasilassa laskemassa matikkaa koko illan.

    Jussi johdatti meidät paheiden teille ja piti kaivaa se viimeinen litran siideri ja punkkupullo esiin. Minä ja Ilona joinattiin vasta siihen punkkuun. Pelasimme Lunch Moneyta ja kuuntelimme musaa. Ville ja Jussi lähtivät vielä Skippersiin, minä ja Ilona jäätiin tänne. Kun Ville ja Jussi tulivat vihdoin takaisin, me oltin kummatkin oltu jo varmaan hyvän aikaa puoliunessa.

    (Lauantai)

    Ei ollut edes krapulaa ja maailma hymyili. Villellä ja Jussilla taasen oli hyvä krapula ja siten vietettiinkin hyvää darra-aamua, katseltiin piirrettyjä ja muita hyviä lastensarjoja, Ilona luki minimaalisesti matikkaa, enemmän Viiviä ja Wagneria (sairaan hupaisa) ja mä yritin ottaa selvää Mahjonggin eri sääntömuunnelmista. Kolmelta saunaan, minä, Ville, Jussi ja Ismo. Sen jälkeen olikin niin väsynyt, ettei jaksanut tehdä enää mitään.

    Nyt ois vielä mahis lähtää sinne psy-bileisiin dommalle, tai lähtä varmaan Tigin ja Helin kaa dokaamaan (ne ilmesty tänne), tai sitten Ismo ja Rauha on kai jotaa rauhassa chillailemassa leffoja. EVT vielä sitä mitää.

    "ei me olla pari!"

    Sain vihdoin luettua ja suht omaksuttua Mahjonggin "perinteisen kiinalaisen variaation" säännöt. Mmm.. nyt vain neljä ihmistä kokoon ja pelaamaan.

    Valitsin sitten noista aikaisemmista vaihtoehdoista sen Helin ja Tigin kanssa baariin lähtemisen. Mukaan tulivat vielä Teemu, Diana ja Jussi.

    Istuimme Tennispalatsin Manna -siideribaarissa, join Tigin kuivan siiderin ja tarjosin sille makean kun se väitti sen kuivan olleen nakkisiideriä (mitä se ei ollut, ainoastaan Apple Mister on tähän mennessä ollut nakkisiideriä [kannattaa kokeilla:]). En juonut illan aikana muuta. Keskustelin lähinnä Tigin kanssa, vaihdoimme pieniä salaisuuksia.

    Lähdimme parin tuopin jälkeen kadun yli Arkkuun, kun halusimme tanssia. Ei kyllä kannata suunnata sinne lauantaisin.. Tilaa kyllä oli, mutta kaiken musiikin päälle oli ängetty sellanen saatanan ärsyttävä monotoninen "bum-bum-bum" -basso, joka teki kaikista kappaleista samanlaisia ja resonoi ilkeästi mun vatsalaukkuni kanssa niin että jo parista biisistä tuli huono olo. Tanssin vielä Bomfunk MC'sin Tigin kanssa ennen kuin päätin lähteä himaan, jolloin Tigikin lähti sitten Sampon kyydissä ja Jussi kotiinsa. Puhuin Tigin kanssa siitä, että sille pitää soittaa, jos me ollaan lähössä Mikon kanssa taas tanssimaan. Ja meillä on nyt sitten kivenkova deitti, että mennään kahville sinä päivänä kun ensilumi sataa kaupunkiin (niin että tiedä vaan JenniJenni, ettet feilaa tai tulee sitä Fiskars Handy 1400:sta)

    Himaan päästyäni Seita soitteli mulle pari kertaa humalassa, olisi halunnut että mä lähden jonnekin vielä. Pitää nähdä sitä joku päivä. =$cns && $cn<=$cne) { comment_start("Keskiviikko, 15.11.2000 klo 01:25"); ?> Aikana, kun ihmiset ja maailma eivät olleet vielä näin eriytyneitä, eli eräässä korkeiden, lumipeitteisten vuorten ympäröimässä, vehreän metsän peittämässä laaksossa ystävämme. Hän oli suurehko sekä pysty- että vaakasuunnassa ja hänen pyöreää muotoaan peitti sininen, tuuhea ja pehmeä karvapeite. Hänen tuntui aina hymyilevän ystävällisesti ja ymmärtäväisesti, ei vain kasvojensa perusteella, vaan myös jollakin syvemmällä tasolla, minkä kuka tahansa pystyi välittömästi aistimaan.

    Ystävämme vietti suurimman osan ajastaan laakson kirkkaansinisen järven rannoilla, kalastaen käsillään ahvenia raikkaan viileästä vedestä, katsellen kaislojen keinuntaa tuulessa, seuraillen järveen laskevia kirkkaita vuoristopuroja ja pohtien maailman eri värejä ja tuntemuksia.

    Kauniina kevätpäivänä, nousevan auringon valon kimmeltäessä sulavan lumen pinnalla, ystävämme huomasi haluavansa tietää vielä lisää maailmasta. Hän halusi kuulla muidenkin mielipiteitä siitä, kuulla, minkä värinen maailmankaikkeus muiden mielestä oli. Niinpä ystävämme työnsikin päivän kalansaaliinsa turkkinsa sisään suojaan ja lähti kävelemään laakson läpi kulkevaa tietä pohjoiseen, hymyillen jäähyväisiksi lähikylän leikkiville lapsille ja vankkureita vetäville peltotyöntekijöille.

    Ostin eilen Go-pelin, joka oli korkeasta hinnastaan huolimatta erittäin hyvä ostos, olen nyt pelannut sitä sekä Ilonan, että Villen kanssa. Niin yksinkertainen, niin äärettömän kiinnostava ja vaikea taktisesti. Toimiikin vielä missä mielentilassa tahansa, ainoa vaatimus on se, että kummatkin ovat samassa mielentilassa, ts. jaksavat ajatella yhtä paljon.

    Ennen tuota hankintaa päivä ei ollut erityisen hyvä, en mennyt siihen kokeeseen, huomasin, että mulla on yhä outoleffa -allnighterista se Zoo palauttamatta kirjastoon (vain 44mk myöhästymismaksuja tällä hetkellä) enkä onnistunut saada ketään kolmen hengen ydinporukasta lähtemään kahville. Soitin sitten lopulta Ilonalle, joka olikin vielä Ressussa, yrityskokouksessa.

    Menin Ressun ATK-luokkaan, missä Mikkokin istui, odottelemaan ja tutkimaan Go-hankintaani. En kyllä ehtinyt paneutua siihen paljoa yhtään, ennen kuin Ilona jo saapuikin. Päätimme mennä Sokoksen Coffee Houseen, ajattelimme pelata siellä. Matkalla Mikko kuitenkin mystisesti droppasi seurasta. Kaiken lisäksi, siellä jonkin aikaa istuttuamme (yhden jäätelön ja yhden kahvin ajan) huomasi Ilona äitinsä istuvan lähes viereisessä pöydässä, selkä meihin päin. Luikimme pakoon.

    Pienen sompailun jälkeen päätimme sitten tulla Temppeliin tekemään ruokaa, juomaan capuccinoa, pelaamaan Gota ja katsomaan tiistain tv-sarjaputkea. Ilona onnistui vielä pesemään mua aika hyvin Gossa, tosin jätimme pelin kesken sellaiseen tilanteeseen, jossa mullakin alkoi jo sujua.

    Illan tv-sarjaputken loputtua kello oli jo niin paljon, ettei Ilona juuri ja juuri olisi ehtinyt enää viimeiseen bussiinsa, ja jäi siis yöksi. Menimme nukkumaan ehkä joskus kahden maissa ja heräsimme kymmeneltä, kumpaankin päähän yötä mahtuivat hyvät keskustelut. Ilona lähti Ressuun. Joskus yhdentoista jälkeen Ville tuli käymään pikaisesti ennen työhaastatteluaan. Oli koodannut koko yön. Kerroin Villelle suunnitelmasta mennä Tean kanssa syömään kello kahden paikkeilla, jonka jälkeen mun piti mennä klo 14.15 tehtäväntarkistuksiin. Ville tuli takaisin onnistuneen työhaastattelun jälkeen (onnea!).

    Mä en ollut nukkunut hirvittävän hyvin yöllä ja olin koko päivän aika väsynyt, niinpä pelasinkin paljon mieluummin Gota Villen kanssa kuin tein Laskennan Teorian tehtäviäni. Kyllä mä sitten olen luuska, en mennyt niihinkään tehtävientarkastuksiin, sen sijaan ruokailun jälkeen menimme minä, Tea, Anna, Ville ja trancer-Mikko Tubeen juomaan kahvia/tuopin.

    Vähän ennen neljää lähdin Ressuun, sillä meillä oli sovittu taasen A4-miitti. Väsytti vaan niin perkuleesti, että päätimme sitten mieluummin lähteä Puistolaan metsästämään mulle Mahjongg -settiä, siellä oli joku kuumottava Gaimport KY, joka toi niitä maahan. Juttelimme junamatkan ajan Agentti4:n taistelusäännöistä ja keksimme lopulta ihan hyvän parannuksen, joka mahdollistaa eritasoiset ampujat ja vähemmän kaoottiset taistelut.

    Harhailtuamme ympäri Puistolaa hyvän aikaa soitin Villelle tarkistaakseni mestan tiedot. Eihän KY:llä nyt mitään aukioloaikoja tietenkään ollut, saatika sitten mitään oikeaa liikettä. Lopulta Ilona sitten soitti lafkan puhelimeen ja kävi ilmi, että heebo ei ollut sinä iltana himassa ja meidän pitää nyt sitten sopia joku hyvä aika, jolloin voidaan käydä tuo peli hakemassa.

    Loppuilta onkin kulunut rattoisasti Laskennan Teorian, irkkaamisen ja Twin Peaksin parissa. Alkuperäisenä suunnitelmana oli mennä vielä illalla ravintola Poreen avajaisiin, siellä olisi ollut Nylon Beat heittämässä ilmaisen keikan, mutta löhö-olo voitti, kerrankin.

    Hittovie, nyt ei enää mun viikotkaan noudata mitään järkevää kaavaa, päivät sulautuu toisiinsa ja järjestystä antavat elementit tulee sivuutettua vähän turhan helposti. =$cns && $cn<=$cne) { comment_start("Tiistai, 14.11.2000 klo 11:44"); ?> Terve päivänsäde, minä pidän sinusta
    Öisen sateen ääni, minä pidän sinusta
    Viilentävä tuuli, minä pidän sinusta
    Ja sinä, sinusta minä pidän aivan valtavasti.

    Unohdin eilen kokonaan huomauttaa siitä, että nettikseni täytti kuukauden.

    One of the maxims on lord Naoshige's walls read: "Matters of great concern should be treated lightly". "Matters of small concern should be treated seriously", master Ittei commented. =$cns && $cn<=$cne) { comment_start("Maanantai, 13.11.2000 klo 01:23"); ?> Joskus kuumottelun kohteeksi joutuminen on juuri sitä, mitä on kaivannut

    Mun ei sitten tarvinnut tänään mennä duuniin, mikä oli tosi bonusta, sain sen todella tarpeeseen tulleen 'sunnuntain'. Heräsin vasta yhdeltä kun Aino soitti. Kävimme hoitamassa Jamaica-asioita: ostimme Ainolle rokotteen (mun resepti ei ollutkaan mukana), tsiigailimme rinkkoja, kyselimme VISA-kortista ja kävimme hakemassa mulle ISIC-kortin ja matkavakuutuksen sekä meidän lentolippumme. Sitten piti mennä Chapliniin haistelemaan niitä lippuja. Ne haisivat paperille, tosin varsinainen lippuosa erilaiselle kuin sen lehdykän muut lehdet.

    Oli tietysti pakko soittaa Tomille ja kertoa, mitä olimme tekemässä :). (piti meidän muutenkin soittaa, varmistaa, että kaikki rokotusasiat ovat hoidossa, pari viikkoa aikaa hoitaa ne) Tomi olikin keskustassa ja tuli ottamaan pari tuoppia kanssamme. Hetken pohdimme lähtemistä William K:n pelaamaan pelejä, mutta päädyimme kuitenkin hajaantumiseen. Mun piti tulla lukemaan kolmen opintoviikon kokonaisuus yhdessä illassa nääs :).

    Myöhemmin illalla sovin kuitenkin vielä lähteväni Rauhan kanssa Aikatalon RAXiin syömään, ja Tomi päätti tulla mukaan. Hyvien kännykkäsekoilujen jälkeen (akut loppu/unohtu himaan/ei voi löytää perille) pääsimme vasta varsinaiseen asiaan, Hannakin saapui paikalle ja pisti meidät kirjoittamaan Barbie- ystävävihkoonsa. Ruoan jälkeen vielä Tubeen yksille, hyvät kuumottelut ja himaan lukemaan.

    En kyllä taida mennä huomenna siihen kokeeseen, vaikka pohja onkin hallussa, niin on tuo sen verran spesifiä, ettei siitä taida mitään tulla. En ole kyllä vielä täysin päättänyt, ärsyttää jos mun tän lukukauden opintoviikkosaldo jää siihen kahdentoista ovarin minimiin. =$cns && $cn<=$cne) { comment_start("Sunnuntai, 12.11.2000 klo 16:10"); ?> Ei näin hauskaa olekaan. Kaikki on vaan rakentanut toistensa päälle. Viimeksi heräsin joskus keskipäivällä lauantaina.

    Sauna -> Vohvelikestit -> Yöpiknikki Suokissa (safkaa, juttuja, fikkarisotaa, vallin päällä lojoilua, RULEZ!) -> Tohtori Sykerö (taivaskameli Untamo, etsintäkone, avaruusoliot, saastutuskoneet jotka voi pistää pakille, RULEZ!) -> Pokemon1 (Sipoon viikingit, sota on pahasta, koskaan ei ole liian myöhäistä muuttua, Snorlax määrää, RULEZ!) -> Pokemon2 (Äiti on kiva, Snorlax määrää, rulez) -> piipahdus halzamiitissä -> kofeiinihuuruvuori (päypäypäyrämmrämmhiuhiu Futurama, rulez!).

    Älkää luulkokaan, että mä pystyisin kirjottamaan mitään koherenttia, ehkä yritän selvittää myöhemmin.

    Pitäisi kirjoitella tänne fiiliksiä kuvaavia runoja, sillä pelkät normaalit lauseet eivät millään riitä selvittämään niitä ihania hyviä tuntemuksia, mitä kaikkiin tämänkin viikonlopun tapahtumiin liittyy. Aluksi ei tietenkään voi tulla hirvittävän hyvää matskua kun ei ole harjaantunut, mutta kyllä siinäkin varmasti harjoituksen myötä kehittyy.

    Runot tosin sopii vain tietyntyyppisten fiilisten kertomiseen, tota uskomattoman nerokasta väsymys/kofeiini/kuoharihysteria+Pokemon -kokemusta on paljon vaikeampi välittää, ehkä pitäisi sepittää se jonkun stoorin muotoon, jossa ei olisi päätä eikä häntää ja jossa käytettäisiin paljon päyrä-sanaa :).

    En kuitenkaan aio aloittaa nyt, sillä väsymystasoni varmasti vääntää tekstin tason aika heiveröiseksi. =$cns && $cn<=$cne) { comment_start("Perjantai, 10.11.2000 klo 02:04"); ?> Täydellinen luottamus, tai sitten ulkopuolisuus

    Ärsyttää kun eilinen entry jäi tekemättä. No, ei silloin niin paljon tapahtunutkaan. Olin sen pari tuntia aamulla duunissa enkä sitten jaksanut jäädä sinne pitemmäksi aikaa, vaan tulin keskustaan tarkoituksenani syödä Rauhan ja Lissun kanssa. Ainoa vaan, että tytöt (+Riikka, Riina ja jotkut muut) olivat jo ehtineet hakea safkaa mun saapuessa ja jonot olivat aivan hirveät. Niinpä mä päätin mieluummin vaan istuskella ja käydä syömässä sitten joskus myöhemmin. Olin enihau jo alustavasti keskustellut safkaamisesta myös Tean kanssa.

    Syömisen jälkeen metsästimme Rauhan ja Lissun kanssa elokuvateattereiden ohjelmistoja, josko jokin päiväleffa olisi ollut sopiva. Lopulta tarvittava informaatio löytyi upouuden City-lehden muodosta. Jahkailun ja ravaamisen päätteeksi tytöt päättivät mennä katsomaan "Voi veljet, missä lienet", jonka mä tietysti olin jo nähnyt. Niinpä varmistin ruokailun Tean kanssa viittätoista vaille kahdeksi (joka sitten tosin muuttui puoli kahdeksi) ja menin väliajaksi Ressuun lukemaan Citya ja katsomaan, löytyisikö sieltä ketään.

    Enpä sitten törmännyt keheenkään, jonka kanssa olisin jaksanut enempää jutella, ennen kuin oli aika lähteä sinne syömään. Me olimme kummatkin vähän väsyneen oloisia, minä siksi, koska olin väsynyt, Tea luentojen takia.

    Himaan päästyäni sammahdin aika nopeasti sängylle. Nukuin koko iltapäivän ja hyvän osan iltaakin. Lopun käytin katsomalla telkkua ja irkkaamalla. Vielä joskus myöhään tuli idea, että oltaisiin lähdetty Suokkiin yöpiknikille. Valitettavasti oli jo vähän liian myöhäistä joillekin ja siten hommaa piti siirtää (nyt se tehdään huomenna). Olin ajatellut vielä käydä yksin ulkona kävelyllä yöllä, mutta olinkin lopulta niin väsynyt, että menin vain nukkumaan. Enkä saanut kirjoitettua tätä pirun entryä.

    Tänään vietin aluksi ihan antoisan päivän duunissa, tosin ihan loppuvaiheissa kun olin jäänyt istuskelemaan duuni-irkkiin varsinaisen työajan jälkeen ja Kolumbuksen DNS-tulkkaus kusi tosi ärsyttävästi (kusee muuten edelleen) tuli jostakin sellainen oikea paskamaailma-olo, ensimmäinen aikoihin. Ei se kestänyt kyllä oikeastaan kuin jotain puoli tuntia. Minä, Ismo, Ville, Matias ja Giffe kävimme syömässä Dick Tracy's:ssä kunnon mätöt (mikä tekikin taas terää, kun en ollut aikaisemmin päivällä syönyt mitään). Paikalle saapuivat myös Tea ja Jussi.

    Ruokailun jälkeen (Tea lähti kaupan kautta kotiin, Matias vodkaquakeilemaan töihin) pohdittiin, minne menisi sille yhdelle tuopille, mikä oli suunnitelmissa. Chaplinin edessä päädyimme dissaamaan korotettuja hintoja ja narikkaa ja keksimme Temppelin ja pussikaljan. Mutta sivistyneesti tällä kertaa. Saavuimme paikalle, kuuntelimme musaa, koodasimme hieman ja sen sellaista.

    Jonkin ajan kuluttua paikalle pöllähtivät myös Heli ja Tigi, jotka olivat ajatelleet imailla tyttökännit kaksistaan. Tyttöjen kanssa oli tosi mukavaa puhua, sekä ihan yleisesti muun possen kanssa että sitten kun nämä olivat vetäytyneet Matiaksen huoneeseen omaan rauhaansa ja mä kävin aina välillä siellä.

    Samalla sovin irkissä/livenä huomisen ohjelmasta. Illalla vohvelikestit, yöllä sinne Suokkiin. It'll be fun.

    Sampon saavuttua paikalle synttäreiltä ja juomisen alkaessa loppua päätimme lähteä vielä jatkamaan (sivistyneesti) johonkin baariin. Skippers oli turhan täynnä (Sampo ja Tigi lähtivät), samoin Punavuoren Ahven. Lopulta keksimme Annankadun William K:n, jossa pääsimme jopa aika nopeasti pöytään. Ihmisten humala pysyi koko ajan tosi hyvissä rajoissa, mä en tuolla baarissa juonut enää mitään ja koko illan saldonikin jäi sitten yhteen litran lonkeroon. Tosi jees, että pystyy yhä useampien kanssa juomaan sellaisia säädyllisiä määriä alkoholia.

    Huomenna on vielä bC!-saunakin. Tulee luges päivä.

    ---

    Viime aikoina ei ole liiemmin näitä entryjä tullut. Ei ole tullut niitä tärkeitä ajatuksiakaan. Elämä on soljunut takaisin hyville urille, edennyt kuin itsestään, ei ole tarvinnut ajatella niin paljon. Toisaalta musta on aina parempi jos ajattelee, pitää aina tietää missä on elämässään menossa ja mitä mahdolliset tulevat valinnat ja tilanteet tuovat mukanaan, siten selviää lopulta paljon vähemmällä tuskalla. =$cns && $cn<=$cne) { comment_start("Keskiviikko, 08.11.2000 klo 01:18"); ?> Tuli sitten eilen vielä puoli yhdeltä yöllä se fiilis, että nyt se käni. Erittäin pelottavaa on se, että tämähän onnistui :). Tomi ja Juha olivat megessä ja niin sitten lähdettiin viimeisillä kulkuvälineillä ja rommilla ja muilla viinaksilla varustettuina Hotelli Bohemiaan. Seurasi hyvää menoa ja hirveä käni. Sammahdin ihan liian nopeasti ja pojat väänsivät ihan stylet 'tribaalitatskat' mun käsiin. Parempi jotain kaunista kuin kirkkoveneitä :). Odotan 'innolla' sitä kertaa kun katson eilen kuvattua videomatskua.

    Heräsin joskus kahdentoista/yhden maissa, ei ollut paha olo, mutta tosi heikko (olin oksunnut yöllä, eikä ruoasta ollut puhettakaan). En päässyt liikkeelle ennen kuin piti joskus puoli neljältä jo kiiruhtaa Ressuun hakemaan Ilona a4-miittiin. Kävimme syömässä Subwayssa, käteni melkein jo tärisivät heikotuksesta, mutta syöminen auttoi välittömästi, oikein tuntui miten energia virtasi takaisin ruumiiseen. Ehdin vielä saada ohitse kulkevalta Jaffalta cdromillisen Transformers-jaksoja kun Veikkokin saapui paikalle, jolle sitten selvitimme tämänhetkisen materiaalin. Oli tosi virkistävää saada uutta verta mukaan projektiin, uusia näkökulmia ja ideoita. Jos jaksamme tehdä vähääkään siitä kikkailusta mitä Agenttineloseen on nyt suunniteltu niin se tulee olemaan tosi huba peli.

    Miitin jälkeen jäimme Ilonan kanssa lojuskelemaan patjoille, kuuntelemaan musiikkia ja puhumaan. Melkein nukahdimme molemmat. Saatoin Ilonan puoli kahdentoista dösään ja ehdin himaan katsomaan Veikon ja Matiaksen kanssa suurimman osan Twin Peaksista. Nerokas sarja. Nerokas.

    Huomenna pitää herätä jo puoli yhdeksältä, täysin infernaalista ja epäinhimillistä :). Olen nytkin todella väsähtäneessä tilassa, en jaksanut panostaa opiskelujuttuihin, ainoa mitä olen jaksanut tehdä, on ollut katsoa pari jaksoa Transformersseja ja tsägällä säätää tämän entryn. =$cns && $cn<=$cne) { comment_start("Tiistai, 07.11.2000 klo 21:20"); ?> Päivä alkoi yliopistolounaalla, aluksi Rauhan kanssa, mutta sitten paikalle saapuivat myös Tea sekä Panu ja Kaneli. Tea lähti luennolle, me muut Kaisaniemenpuistoon. Päivän juttu Kanelille oli selvästi hiekka. Muistelimme myös lapsuuden tärkeitä leikkejä, kuten Persistä. Sitä pitäisi joskus taas pelata. Ja keinupersistä, ei mitään lamoa Itä-Helsingin gettojen penkkipersistä ;).

    Tapasimme Lissun Opintoputken päässä, kävimme opiskelijakirjastossa, missä WWW-Helka kusi ja pääsi käyttämään jotain yliopiston VAXien aikaista järjestelmää. Istuimme kahvilla La Lunassa, kävimme katsomassa hiusvärejä ja levyjä, lupauduin kopioimaan Lissulle viitisen CD:tä, sitten lähdin istumaan Kommuuniseurueen kanssa Sokoksen Coffee Houseen.

    Oli ihan hauskaa, vaikken ollutkaan ihan täysin siinä fiiliksessä. Ihan siedot kuumottelut, tosin olisin halunnut että ne olisi edes yrittäneet kuumotella mua, kaipasin sellaista haastetta ;). Kun lähdimme etsimään ruokaa olin jotenkin samalla ylienergisessä sekä väsyneessä tilassa. Istahdimme Kompassitasanteen Carrolsiin, mistä Tigi ja Sampo sitten lähtivät katsomaan jotain asuntoa Eirassa päin.

    Minä, Iiris ja Mikko jäimme vielä juttelemaan. Istuimme lopulta sellaisen puolitoista tuntia jutellen kaikenlaisesta, mm. siitä, miten ärsyttävää on kirjoittaa nettikseen jutelleensa ihmisten kanssa, kun ei jaksa kirjoittaa tarkalleen, mistä kaikesta keskusteltiin tai mihin johtopäätöksiin päästiin. Lopulta tulee aina sanoneeksi vain: "ihmisistä, ihmissuhteista ja elämästä".

    On hassua, mitä tuo jutteleminen oikeastaan lopulta on. Elämän, sen tilanteiden, lainalaisuuksien ja selviytymiskeinojen jakamista toisten kanssa, yritystä ymmärtää elämää yhdessä muiden kanssa. Äärettömän tärkeää kamaa, mutta silti sitä ei kirjaa mihinkään ylös, sitä ei kukaan opeta. Ehkä ihmisten elämät ovat liian erilaisia, liian monimutkaisia, liian moninaisia, että kaikki yleiset lainalaisuudet, mitä voidaan vetää, ovat liian laimeita ja merkityksettömiä. En kyllä usko tuohon.

    No, tänään me puhuimme yksi- ja moniavioisuudesta, niiden yhteydestä yhteiskuntaan ja perusvietteihin. Puhuimme siitä, miten ihmissuhteissa aina joutuu taistelemaan erilaisia viettejä ja persoonallisuuden puolia vastaan. Keskustelimme siitä että olisi tosi hyvä urheilla ja miten peruskoulu tappaa nörttien urheiluhalun. Päätimme alkaa käydä torstaisin pelaamassa sulkapalloa ja puhuimme myös siitä, että pitäisi yrittää hoitaa jotain porukkaa pelaamaan futista/korista/ultimatea/curlingia/petankkia/salibandya säännöllisesti. Nyt vaan kun tulee talvi niin on vähän nihkeää kaikki ulkoharrastukset. Varmasti muustakin, on yllättävän vaikea muistaa tarkemmin, mistä on puhuttu.

    (kukahan se on joka lukee tätä samalla kun kirjoitan?-)

    Hmph. Ja olen jo varmaan puoli vuotta halunnut ostaa Go-laudan + nappulat, shakkilaudan, mahjonggin .. Niitä olisi myös kiva pelata, jos vain lyötyisi seuraa. =$cns && $cn<=$cne) { comment_start("Maanantai, 06.11.2000 klo 19:57"); ?> Kolme jumalatarta: Kevään jumalatar, Tiedon ja Tasapainon jumalatar ja Rakkauden ja Tunteen jumalatar

    Lähdin eilen vielä illalla Tealle, kun tämä ei jaksanut tulla kaupunkiin asti kahville. Joimme teetä ja juttelimme. Olimme molemmat viikonlopun jäljiltä tuhottoman väsyneitä. Jäin Heikinlaaksoon yöksi, jos olisin lähtenyt kaupunkiin niin olisin ilmeisesti saapunut keskelle railakasta iltaa sen perusteella, mitä tänään olen irkissä kuullut :). Menimme nukkumaan bout kahdeltatoista ja heräsimme kahdeksalta aamulla. Olin yllättävän pirteä.

    Tea meni lipastolle kärsimään pitkää päiväänsä ja mä tulin himaan, tsekkasin päivän nettijutut ja luin vähän Rakenteisten Dokumenttien Käsittelyä. Joskus yhdentoista jälkeen oli jo ihan pakko mennä päiväunille, lauantai-aamuna saatu neljän tunnen aamu-uni oli käytetty tasan loppuun. Heräsin noin puoli kahdelta, kun kahdelta piti olla jo yliopistolla syömässä Tean ja Kaisan kanssa.

    Syömisen jälkeen lähdin etsimään Pyörnille (sisarenpoika) 2-vuotislahjaa. Melkein ostin itselleni Snorlax -pokemonin, kun mulle on sanottu että se muistuttaa mua. Päätin kuitenkin, että pitää ehkä ensin nähdä Snorlax toiminnassa, ennen kuin voi tehdä valistuneen ostopäätöksen. Päädyin lopulta ihan siedettävään Duplo-pakettiin.

    Meidän oli Villen kanssa pitänyt mennä kuumottelemaan Teaa kun se oli menossa fuksien kanssa katsomaan Gladiaattoria, mutta sitten törmäsin Miljaan joka sai mut vakuutetuksi siitä, että mieluummin pitää mennä katsomaan Dancer in the darkia. Sitä ennen kuitenkin niille synttäreille. Siellä oli ihan hauskaa, hyvää pullaa / keksiä / siideriä / punkkua / mehua / karjalanpiirakoita / .. ja oli sitä sukua ja lapsiakin taas vaihteeksi kiva nähdä.

    Olen nyt kahdenkymmenen minuutin päästä näkemässä sen Miljan.

    Ainiin, ostin Fatboy Slimin uuden levyn. Vielä ei voi tietää siitä yhtään mitään. Niin ja sain Pirjolta uuden majavan. jee! Sain myös Zen-mestari Sesshu -näyttelystä peräisin olevan hienon julisteen, joka varmaan pääsee mun sängyn päälle. Sen lisäksi sain vihdoin lainaan sen kasetin, jolla on Tean ja Rauhan laulama päivänsäde ja menninkäinen väärinpäin. Pitää kääntää se MP3:ksi ASAP. Dancer in the Dark oli hieno leffa. Kova, pehmeä, läpitunkeva, vaikuttava, hyvä. Itkin lopussa. Koko sali nyyhkytti lopussa. Yksi vaikuttavimmista elokuvista, mitä olen nähnyt.

    Himassa eksyin webbisivulle, joka sai mut itkemään uudestaan. Se teki hyvää. Hyvä tajuta ja ymmärtää, että sekin pää tunneskaalasta on olemassa.

    Nyt haluaisin käpertyä lämpimään paikkaan Rauhan kanssa, rauhoittua, miettiä, pohtia, horrostaa. Herätä 'keväällä' uutena. =$cns && $cn<=$cne) { comment_start("Sunnuntai, 05.11.2000 klo 17:09"); ?>

    Allnighteri oli hyvä. Ehdimme katsoa kahdeksan leffaa, ainoastaan Dead Man jäi näkemättä. Ainoa mulle kokonaan uusi leffa oli Bad Boy Bubby (joka oli varsin hupaisa), niin en voi kokonaisuutta objektiivisesti itse kommentoida, mutta kyllä muut tuntuivat valikoimasta tykkäävän. Swallottail Butterflyn olin nähnyt vain kerran aikaisemmin Stoassa, sekin määräsi. Ihmisiä oli taas juuri sopiva määrä, tilaa riitti, mutta oli kuitenkin hyvä porukka.

    Vähän vaikea pukea sanoiksi niitä fiiliksiä, mitä allnighterissa taas tuli, mutta hyviä viboja ne kyllä ovat. Tuntuu turhalta kertoa tapahtumistakaan, halzamiitistä tai ennen allnighteria olleesta hermostuneisuudesta ja säätämisestä, kun se on kaikki niin toissijaista. =$cns && $cn<=$cne) { comment_start("Perjantai, 03.11.2000 klo 02:28"); ?>

    Olin tänään taas duunissa, which was nice. Sen jälkeen tapasin Tean, kävimme Itäkeskuksen kirjastossa hakemassa huomiseksi Zoon. Kävimme syömässä Sivuraiteella ja suunnistimme sitten Kontulan kautta kävellen Heikinlaaksoon halki Vesalan, Rajakylän ja Jakomäen. Piru että oli pitkä kävelymatka. Menimme vielä lopulta viimeisen pysäkinvälin bussilla :). Vittuilimme taas toisillemme ansiokkaasti hyvässä hengessä.

    Tealle päästyämme olimme niin väsähtäneitä, että piti istua, lojua ja nukkuakin pari minsaa. Päämääränä meillä oli siis tänään Dommalla olleet epäerotiikkamessut, eli bileet, joissa laulettiin karaokea, tanssittiin Finnhitsejä, pidettiin Housut Jalkaan -esitys ja kylmimmät pitkät kalsarit -kisa. Kaiken lisäksi vaikka meillä oli kestänyt ihan sikana aikaa, olimme lopulta paikalla tuntia ennen Rauhaa, Kaisaa, Anua ja Villeä. Emmekä me siihen tuntiin saaneet mitään aikaan, istuimme vain paikallamme, tuskin jaksoimme puhua.

    Olimme juuri melkein valmiita lähtemään kotiin nukkumaann kun muu seurue vihdoin saapui ja suostutteli meidät jäämään. Hyvä niin, sillä ilta oli lopulta varsin hauska, esitykset hupaisia, fiilis jees, tanssiminen taas kerran kivaa ja vähän erilaista.

    Ihan siedettävässä kondiksessa mä silti kotiin pääsin. En ole nyt sitten kahteen viikkoon ole ollut kunnon känisä. =$cns && $cn<=$cne) { comment_start("Torstai, 02.11.2000 klo 12:28"); ?> Minulla on Tarmo, Itsevarmuus ja Suunnitelma. Kun vielä olisi varmuus päämäärän mielekkyydestä.

    Koe meni sittenkin varmaan ainakin suht hyvin. Luulisin, että kolme neljästä tehtävästä on suurin piirtein oikein, jotain oleellisia ehtoja voi puuttua, neljännestä tehtävästä EVT. Ennen koetta ehdin käydä vielä syömässä Tean, Rauhan ja Ville kanssa. Näimme myös vilaukselta Mikon ja Melissan kiiruhtaessamme kokeeseen.

    Kokeen jälkeen suuntasin Vanhalle, josta opiskelijat saivat ilmaislippuja illan Kemopetrol+Nylon Beat -keikalle, jotka tarjosi joku kuumottava rekrypäyrä Workingday.com. En tosin sikäli tarvinnut niitä, että Tea oli jo käynyt Kaisan kanssa poistamassa niitä nelisen kappaletta. Enkä sitten niitä saanutkaan, kun Benny sattui kävelemään ohi ja löysin itseni taas #demi.fi -miitistä, joka muodostuikin varsin hauskaksi, tunsin sopivani/kuuluvani joukkoon, ihan sikana todella huonoa läppää. Nyt jo kolmas kerta tuolla miitissä ilman että dokaan. Seuraavan kerran kun meen niin pitää kyllä varmaan imailla ne perseet.

    Sitten himan ja Metrokebabin kautta sinne keikalle Villen ja Tean kanssa. Paikalle pöllähtänyt Seitakin (joka oli soittanut mulle haluavansa imailuseuraa Yhdelle) tuli megeen tajuttuaan vihdoin ehkä jollain kolmannella kerralla sanan 'Kemopetrol' tarkoittavan sitä bändiä josta diggaa :). Musta Kemopetrol oli vähän laimea, Kitaristilla ja basistilla ei ollu yhtään lavakarismaa ja se basisti dorkan heilumisensa lisäksi poltti vielä ainakin 6-7 röökiä niiden setin aikana. Ette arvaa kuka kuolee vielä keuhkosyöpään.. Se laulaja oli kyllä seksee.

    Ennen Naikkareita siellä oli vielä joku (pitkähkö) ihmeshow, jossa kaksi naista taiteili UV-valossa UV-hohtavissa puvuissa UV-leluilla sekä maalla että ilmassa. Aika laimeaa oli sekin, en ole koskaan oikein ymmärtänyt tuollaista taidetta ja sen lisäksi kaikki tietysti odotti jo Naikkareita, että huonoon saumaan olivat nuo pistäneet. Ainoastaan lähes lopussa ollut osuus, jossa heiluteltiin lankojen päässä UV-hohtoisia 'soihtuja' biitin tahdissa oli aika jees. Ei sinänsä, kyllähän tytöt venyivät puvuissaan ihan mukaviin asentoihin ;).

    Nylon Beatin tullessa lavalle alkoi tietysti aivan uskomaton meininki. Minä, Jura ja joku Juran kaveri (ja aluksi myös Tea ja Ville, Seita oli jo lähtenyt) oltiin ihan eturivissä, pompittiin aivan sairaasti, huudettiin biisien sanoja ja pidettiin muutenkin aivan sikahyvää meininkiä yllä. Olin koko keikan eturivissä pomppimassa, heilumassa ja bailaamassa. Ja hitto, siellä tuntui kyllä varsinkin keikan loppupuolellea olevan isompi massa pogoamassa kuin olen missään festareillakaan nähnyt. Paras Naikkareiden keikka tähän mennessä, missä olen ollut. Ja Erin oli niin syötävän seksikäs, ettei mitään rajaa.

    Keikan jälkeen jäätiin sitten vielä vähän tanssimaan, vaikka nestehukka ja jalkojen väsymys olikin jo niin suurta, ettei ihan täysillä pystynyt panostamaan. Ja lopulta, hyvän päivän jälkeen, tyytyväisenä kotiin. =$cns && $cn<=$cne) { comment_start("Keskiviikko, 01.11.2000 klo 16:39"); ?>

    Eilisen entry jäi puuttumaan. Aamulla kävin ensin allekirjoittamassa papereita, joilla 'tienasin' 54.000mk. Olin ensimmäistä kertaa noin kolmeen viikkoon töissä, jolla tienasin 4h*70mk/h (verotonta) eli 280mk. Oli ainakin tarpeeksi tekemistä, kaikenlaisia kiintoisia juttuja oli tapahtunut ja pääsen varmaan säätämään vähän tilasto-ohjelmilla ja erilaisilla tilastoilla, mikä on kivaa, koska se on jotain uutta. Lisäksi nyt on viimeistään selvää, että tulen istumaan tässä jossain välissä aika paljon vielä video-editoinnissa.

    Sen jälkeen tapasin Rauhan kaupungissa. Olin jo varmaan pari viikkoa halunnut istua Rauhan kanssa kaksistaan kahvilla ja jutella, mutta emme olleet saaneet aikataulujamme oikein täsmäämään. Tulimme Temppeliin juomaan kahvia ja teetä ja juttelemaan. Koko ilta kuluikin siinä ja television tiistaisarjoja katsellessa mukavasti. Siitä oli kulunut ehdottomasti liian kauan kun olin Rauhaa nähnyt silleen kokonaisvaltaisesti, ei porukassa.

    Joskus puoli yhdeltä Rauha simahti&nukahti, mä jatkoin reitityksen ja kaistan jakamisen ongelmien kanssa (sain muuten lopulta Temppelin kaistan jaettua niin, että muulle kuin http/ftp -liikenteelle on aina varattu ainakin pieni osa kaistaa) ja sitten vielä hieman Algebra 1:n välikokeeseen lukemista.

    Tänään herättyäni kävimme Klausin kanssa Aktiassa siirtämässä asunto-osakkeita toistemme nimiin, nyt mä sitten virallisestikin omistan Temppelin ihan kokonaan. Sen jälkeen YTHS:ään Töölössä, piikittämään itseäni Jamaikan matkan varalta. Tuli vähän turha olo kun kahden tunnin odotuksen jälkeen (enkä ollut edes tajunnut ottaa Algebran kirjaani mukaan) koko toimitus kesti kolme minuuttia, jonka aikana sain jäykkäkouristuspiikin ja reseptin Hepatiitti-A -rokotteeseen (ja sekin pitää vielä käydä siellä pistättämässä, kohan sen ensin hankin). Kuitenkin ihan hyvä fiilis, nyt tunnen, että olen jo saanut jotain aikaan, eikä ole enää niin paljon paineita tai kuumotuksia matkan valmisteluista. Vielä kun kykenisi tsekkaamaan sen VISA/MasterCard -asian.

    Tea jaksoi vielä tulla mun seuraksi kun kävin syömässä Portsussa. Olisi varmaan muuten tullut jo vierotusoireita siitä ;). Nyt sitten vietän varmaankin koko loppuillan iloisesti Algebra 1:n parissa. Huomenna koittaa taas uusi vapaus. =$cns && $cn<=$cne) { comment_start("Maanantai, 30.10.2000 klo 23:52"); ?>

    Ai niin, tännekin piti jotain tunkea :). Niin. Heräsin tänään lopulta vasta kahdelta, luin jonkun aikaa Algebraa, kävin kopioimassa Algebran tehtävävastaukset ja sen jälkeen istumaan Ainon kanssa Väinöön. Ainon mutsi tuli katsastamaan meitä, "tarkistamaan että mä olen kunnollinen", sitä Jamaicanmatkaa varten. Kävimme hakemassa liput Scary Movien yhdeksän näytökseen. Tulimme Temppeliin, lojuimme, fiksasin vähän halzan kamavarastoskriptejä.

    Leffa oli tosi perusääliökomedia, mutta ihan piristävä, kun en ollut sellaista pitkään aikaan nähnyt. Kävin vielä nopeasti moikkaamassa Rauhaa ja Hannaa Tubessa, mutta tunsin oloni väsyneeksi ja lähdin himaan.

    Tänään on ollut todellinen nollauspäivä. =$cns && $cn<=$cne) { comment_start("Sunnuntai, 29.10.2000 klo 22:42"); ?> Valheellinenkin tasapaino on okei, niin kauan kun tietää, mikä siinä on valheellista.

    Yksi päivä jäänyt tuosta välistä. Ei mikään ihme, koko viikonloppu sujahti alta pois melkein nopeammin kuin mitä pystyi tajuamaan. Perjantaina todella menin sitten nukkumaan tuon kirjoitettuani ja heräsin vasta joskus yhdeltä. Tosi hyvä veto koko viikonloppua ajatellen.

    (Perjantai)

    Olin aikaisemmin sopinut Agentti4-tapaamisen Ilonan kanssa puoli viideksi, oletuksena, että lähtisin töistä neljältä. Sen sijaan kun nyt olinkin himassa ja hereillä paljon aikaisemmin niin hetken hinattuani lähdin sitten tsekkaamaan #demi.fi:n miittiä, Lasipalatsin edessä olleen Amnestyn kidutuksenvastaisen tapahtuman kautta. Aino soitti ja suunnitelmastani kuultuaan ilmoitti haluavansa tulla mukaan katsastamaan miittiä, ja että mun pitäisi lähteä vielä illalla sen ja Seitan kanssa Josaan.

    Ehdin Ainoa ennen Lasipalatsille, jossa katselin aluksi hieman sekasortoiselta tuntuvaa menoa ja sitten Ilona työnsi mulle niitä tapahtuman tiedotusläpysköitä, joita sitten aloin jakaa ohikulkeville. Aino tuli paikalle, jaoimme vähän lisää flyereita, kävimme katsomassa performanssia ja allekirjoittamassa pikavetoomuksia Israeliin, Usaan ja Kiinaan, jotka kaikki faksattiin siinä heti eteenpäin kohteisiinsa. Sitten Makasiinien taakse, jossa #demi.fi-läiset olivat juuri aloittelemassa kunnon imailuja.

    Aino lähti himaan ja mä kävin poimimassa Ilonan Lasipalatsista. Kävimme ostamassa pizzaa S-Marketista, Airin levyn Free Record Shopista (mä ajattelin ostaa Alamaailman Vasaroita, mutta sitä ei tietenkään ollut) ja tulimme Temppeliin. Luonnostelimme lähinnä hahmojen persoonia. Jossain vaiheessa juttu sitten kääntyi halzan vaatteisiin ja kaivoin kaikki täällä olevat kamat esiin. Ilona alkoi kirjoitella niistä kuvauksia ja ottaa niistä mittoja, minä taas koodasin pientä weppitietokantaa, johon noita voivat sitten myöhemmin muutkin lisäillä. Ei ihan vielä käytössä, kohta.

    Olimme ottamassa kuvia eri asusteista, kun tilaamme yhtäkkiä ryntäsi sekalainen bC!-joukkio, Tea, Ismo, Matias ja Heli. Katsoimme sitten yhdessä Videotreffit ja jotain muuta, kunnes sitten päätin, että parempi lähteä sinne Josaan, kun mua sinne vähän väliä kyseltiinkin. Tea tuli mun kanssani kiertämään kolmosella Eiran ja Töölön kautta.

    Oopperatalon kohdalla yritimme vaihtaa kasiin, mutta vika kasi oli jo mennyt. Eikun kävelemään. Onnistuimme vielä niin, että Tealla oli pirusti aikaa bussinsa odottamiseen, joten minä sitten päätin mieluummin pitää seuraa kuin mennä heti Josaan. Istuskelimme juttelemassa jossakin Kallion puistossa ja sitten dösäpysäkillä. Tean lähdettyä tarvoin sitten aika nopeasti Josaan, mulla ei ollut enää kuin jotain tunti aikaa viimeiseen ratikkaan, millä olin ajatellut tulla takaisin himaan.

    Josassa olivat Mikko, Ville, Seita, Aino, Jaffa, Lumi, Tomi ja pari muuta. En juonut illan aikana mitään alkoholipitoista, tanssin paljon, Mikko hävisi jonnekin melkein heti kun olin päässyt perille, Villen kanssa oli ihan hyvä meno. Kun viimeisen ratikan aika koitti, päätimme sitten Villen kanssa tulla joskus myöhemmin Temppeliin taksilla.

    Illan päätteeksi näimme vielä oikein kunnon joukkotappelun, josta ei saanut oikein mitään selkoa. Siinä Josan lähelle kasin pysäkille ilmestyi n. 10 tyypin joukko, jossa jokainen tuntui olevan vetämässä kaikkia muita turpaan. Tai ainakaan kumpikaan meistä ei saanut mitään varsinaista selkoa tapahtumista, mutta ihan tosissaan ne kyllä olivat, sen verran ilkeää ääntä kuului erinäisten esineiden kimmahdellessa tappelijoiden päihin. Tappelu siirtyi siitä sitten Josan eteen ja kohta paikalla olivatkin jo Josan poket selvittelemässä tilannetta. Astuimme taksiin.

    (Lauantai)

    Lauantai alkoi darrasarjoilla Ismon, Villen, Matiaksen ja Helin seurassa. Juuri sopivasti Tiltin jälkeen saapuivat Tigi, Sampo ja sitten vielä Iiris, niin että pääsimme aloittamaan sen Java-kurssin.

    Se meni musta oikeastaan varsin hyvin ja minua kehuttiin jopa "Yllättävänkin hyväksi opettajaksi" :). Pääsimme ehkä johonkin puoleenväliin Wiklan kurssin kakkosluvussa, tai jotain sinnepäin.

    Kävimme läpi sen, mitä kaikkea sana ohjelma oikeastaan sisältää (näkemäsi ja käyttämäsi ohjelma, ohjelman lähdekoodi, ohjelman konekielikoodi), opettelimme minimaalisen tietämyksen unixin hakemistorakenteesta, selvitin, mikä on kääntäjä ja mitä se tekee, katsoimme "Hello World" -ohjelmaa erilaisilla kielillä huomataksemme ohjelmointikielten tarjoavan eritasoisia apuvälineitä asioiden tekemiseen ja koodasimme sellaisen itse Javalla. Sivusimme hieman muuttujia ja muuttujatyyppejä (joihin pitää kyllä palata) ja otimme ensimmäisen kontaktin erilaisiin toistolausekkeisiin (niitäkin pitää kyllä tulla vielä paaaaaaaljon enemmän).

    Pari tuntia meillä meni, sen jälkeen luisuimme kivuttomasti allnighteriin. Evaa tuli sitten katsottua se koko sarja (se on yhä IMO paras näkemäni animesarja), sen välissä kuivahko uutisvuoto, piristävä buffy ja jotain muuta animea, Love Hinaa ja KORia, tosin sen ajan minä, Ville, Ilona, Tuomas ja Sampo pelasimme lasten Trivial Pursuitia suuren riemun vallitessa. Paikalla oli tavallista vähemmän ihmisiä, mikä oli vain positiivista. Porukan koostumus vaihteli illan edetessä, ihmisiä kävi kääntymässä, lähti himaan ja saapui myöhässä. Ainon ja Rauhankin piti tulla *KRHM*kusta tänne nukkumaan, mutta päätyivät sitten jonnekin. Ehdittiin me jossain välissä käydä taas leikkikentälläkin Kybävehkeellä ja kiipeilemässä.

    (Sunnuntai)

    Nukuin aamulla EVA:n jälkeen sen hyvän kolme tuntia. Se kolme tuntia tosin tuntui varsin hyvin nukutulta. Tilaakin oli, kun suuri osa possesta oli suunnannut urakan loputtua aamuliikennevälineihin. Halzamiitissä olin jo ihan liian väsynyt pystyäkseni toimimaan organisaattorina mitenkään fiksusti. Päädyimme Citykäytävän Carrolsiin istumaan, josta sitten lopulta hajaannuimme.

    Minä, Jussi ja Ilona lähdimme katsomaan, olisiko leffateatterissa tarjolla vielä jotain hyvää leffaa, minkä voisi käydä katsomassa. Ja olihan siellä. Kävimme katsomassa "Voi veljet, missä lienet?", joka oli sangen hyvä, juuri sopivan älytön ja mielentilaan sopiva. Ei kuitenkaan ihan Fargon tasoa.

    Leffasta sitten Roballe Scalaan syömään vanhempien kanssa, erittäin hyvää Mozzarella-kanaa. Kävin vielä Viiskulmassa, ennen kuin lähdin sopimaamme Jamaica-miittiin Lasipalatsiin. Miitissä olin jo niin tiltissä, että tunsin ihan selvästi olevani aika muualla ja istuin suuren osan ajasta hiljaisena, paljon hiljaisempana kuin yleensä. Ihan hyvin saatiin kuitenkin taas hommia hoitoon, kun vielä saisi ne omat nakit sitten oikeasti hoidettua.

    Olen siis _VÄSYNYT_. Ei siis pidä ihmetellä, jos teksti on epäselvää.

    En mene huomennakaan töihin. Nukun pitkään ja alan sitten lukea oikeen tarmolla Algebraa, torstaina on tentti. =$cns && $cn<=$cne) { comment_start("Perjantai, 27.10.2000 klo 11:42"); ?> Hitto mikä aamu, mä meen kohta nukkuun. Piti olla tapaamassa sit sitä asianajajaa ihme-verotusasioista asuntojen vaihdon yhteydessä ja sen jälkeen käydessäni Alepassa flirttailin myyjätytön kanssa (Jes, vihdoin. On ollut vähän pidempään jo tavoitteena, kun mulle joskus muinoin sanottiin, että olin flirttaillu myyjän kanssa, mutten ollu ite ees huomannu sitä :) =$cns && $cn<=$cne) { comment_start("Torstai, 26.10.2000 klo 01:56"); ?> Me kävimme viimeisessä tienhaarassa asti.

    Koe meni ihan jees, kaikkea EVT, kun siellä kysyttiin liian spesifejä. Sitten syömään ja sitten Villen kanssa saattamaan Teaa Kontulaan Metrolla. Sitten käymään meillä suihkussa ja ottamassa kofeiniinibuustia, sitten nähtiin Tea kaupungissa ja siitä pullaostosten kautta Tealle. (Eikös ole hienoa tämä typistetty versio, missään ei ole mitään järkeä).

    Pitkät istuskelut ja fiksut keskustelut, tällä kertaa silleen tosi rauhalliset. Vasta viimeisellä bussilla kaupunkiin. Ja hitto, huomenna pitää herätä varmaan yheksältä, sitten tapaamisen jälkeen duuniin, sitten A4-miitti, nukkumaan taatusti taas vasta myöhään, ja lauantaina pitäisi olla pirteä sekä päivällä Java-kurssia opettaessa että pystyä valvomaan koko yön animeputki. hrr. No, kyllä mä varmaan selviin :).

    [02:09] <+esidebob> paitsi että tällä on se puolustus käytössä, että ei edes teini keksi pokata kaverinsa kämppistä näkemättä sitä ensin

    Nii mut tää on vähän niiku samal tosi teiniii mut sit kuitenkin tosi skitso psykologinen projekti. =$cns && $cn<=$cne) { comment_start("Keskiviikko, 25.10.2000 klo 02:07"); ?> hei söpö tyttö, tule käpertymään viereeni tänä yönä

    En laittanut eilen herätyskelloa soimaan, kun päivän ohjelman mukaan piti vasta kahdelta olla Vallilassa tehtävientarkistuksessa. Aamulla heräsin taas joskus kymmenen/yhdentoista maissa, pohdin hetken heräämistä ja totesin, että piruvie vaihteeksi jään nukkumaan vielä, hoidan kertyneen väsymyksen pois.

    --

    Näin hassua ja outoa unta, jossa me oltiin jääty yöllä Suomenlinnaan johonkin ränsistyneen talon asuntoon, josta olimme naulanneet kummatkin ulko-ovet (niitä oli kaksi) kiinni, sillä Suomenlinnaa hallitsivat yöllä verenhimoiset intiaanit, jotka taatusti olivat skalppiemme perässä, jos vain tiesivät meistä. Yhtäkkiä päätäni alkoi kutista hirveästi ja totesin, että mun on pakko mennä suihkuun pesemään tukkani, vaikka olinkin tehnyt sen jo kerran samana päivänä.

    Kylpyhuone oli iso ja punainen ja samalla kun olin suihkussa, siellä oli muitakin. Yksi heistä oli vessanpytyllä ja jostain syystä pari muuta tarkkaili siinä vieressä "hei, kakkapökäle!". Mietin, että he käyttäytyivät vähän oudosti.

    Olo huoneistossa alkoi tuntua jo aivan liian tukalalta ja tiesin, että meidän pitäisi tilata rantaan vesitaksi jolla päästä karkuun. Ei vain ollut selvyyttä siitä, oliko meillä siihen tarpeeksi rahaa. En enää jaksanut vain istuskella paikallani, jätin muut pohdiskelemaan rahaongelmaa ja syöksähdin rappukäytävään tiedusteluretkelle.

    Ulkona oli pimeää, ainoastaan katuvalot loistivat siellä täällä harvakseltaan hiekkateiden varsilla. Lähdin jotakuinkin vinosti rannan suuntaan sopivien puskien suojassa, tarkistamaan, mistä kohtaa rantaa pääsisi parhaiten pakoon. Missään ei näkynyt ketään.

    Puskissa ympäriinsä ryntäiltyäni löysin itseni yhtäkkiä hiekkatieltä, lähes katuvalon alta. Eikä siinä vielä kaikki, edessäni seisoi kolme nuorta miestä, jotka arvasin heti venäläisiksi. Heillä oli vähän funkahtavat 70's-vaikutteiset vaatteet ja ainakin yhdellä oli avainketju. Yritin suoristaa itseni parhaan mukaan tyylikkäästi pystyyn rynnistykseni jäljiltä ja näyttää tosi c00lilta. Kävelin tyyppien välitse heitä sen enemmin katsomatta.

    Vähän ajan kuluttua juostessani erään pihan ohi huomasin kuitenkin joutuneeni kuseen. Yhtäkkiä ne kolme tyyppiä ilmestyivät ympärilleni. Ensin yksi eteen, sitten taakse, sitten sivulle. Toisella sivullani oli rakennuksen seinä. Aagh. Paniikki. Olin juuri valmistautumassa epätoivoiseen rynnistykseen etummaisen viholliseni ohi, kun heräsin.

    --

    Olin vielä sen verran puoliunessa, että seuraavassa hetkessä koin harha-aistimuksen, musta tuntui kuin mun sängyn päänpuoleiset jalat ois pettäny ja se ois tippunu siltä puolelta alas. Säpsähdin hereille. Kello oli kai noin yksi.

    Tarkistelin viimeiset vastaukseni päivän tehtäväntarkistukseen ja istahdin irkkiin. Matias tuli jossain välissä huoneeseen ja alkoi lukea mun Laskennan Teoriasta laskennan vaativuusteoriaa ja turingin koneita :). Yhtäkkiä joskus 13:43 huomasin, että perkele, munhan pitäisi olla jo hyvän matkaa TKT:n laitokselle päin ehtiäkseni laskareihin. Minsan pohdittuani ja tarkistettuani, monessako laskarissa oli pakko käydä päätin kuitenkin lähteä vielä matkaan, vaikka tulisinkin paikalle aika reippaasti myöhässä. Ei siitä lopulta tullut kuin 15-20 minuuttia siitä myöhästymisestä, mikä ei yliopistolla merkkaa yhtään mitään.

    Tämän viikon laskareissa oli ihan kiinnostavia juttuja, tosin joihinkin asioihin jäätiin junnaamaan tosi pahasti, kun asiat eivät tuntuneet kaikille olevan ihan kauhean selviä. Tulin kyllä minäkin esittäneeksi siellä yhden kysymyksen, joka olikin ihan asiallinen, mutta paljastui non-issueksi vähän funailtuamme ja tarkennettuamme kirjan Turingin koneen enkoodauksen määritelmää.

    Seuraavaksi alkuperäisen päiväohjelman mukaan olisi pitänyt olla Agentti4-miitti, mutta Ilona oli aamulla tekstaroinut, että sitä voisi siirtää, kun oli saanut Iirikseltä liput Smashing Pumpkinsien keikalle. Ymmärrän kyllä hyvin ;). Tämä tosin aiheutti mulle tilanteen, jossa tuntui, että piti keksiä jotain muuta hauskaa tilalle. (Siis yleensä mulla ei ole niin väliä, tapahtuuko mitään vai ei, mutta jos jotain hauskaa on suunniteltu jo aikaisemmin niin sen peruuntuessa pitää näemmä keksiä siihen jotain tilalle).

    Niinpä soittelin sitten bussimatkalla keskustaan hirveästi ympäriinsä ihmisille toivoen niiden lähtevän kahville mun kanssa. Keksin myös samalla, että illalla voisi yrittää vähän isommankin porukan kanssa sinne Aleen tanssimaan lähtemistä. Rauha oli töissä, mutta lupasi harkita Aleen lähtemistä, Aino oli Nellillä, lupasi lähteä Aleen ja kertoi Anninankin olevan varmaan tulossa kaupunkiin. Tea ei vastannut, päättelin sen olevan luennolla.

    Kun illan suunnitelma alkoi näyttää selvemmältä, soitin vielä Mikolle, että taas olisi Aleen lähtö edessä. Mikko oli yllättäen noin viidenkymmenen metrin päässä soittoni ajankohtana ja me lähdimme sitten yhdessä Ruttopuistoon imailemaan teetä, jota Mikolla oli termarissa. Puiston ruohoalueet olivat täynnä lehtiä. Soittelimme vielä vähän lisää ihmisille iltaa varten. Päätimme, että vaikka paikalle tulisi enemmänkin possea, niin tänään mentiin vaan tanssimaan, ei dokaamaan. Himaan tultaisiin johonkin fiksuun aikaan ja ei hirveässä känisä.

    Aikaa iltaan oli vielä hyvin, joten menimme sitten Cafe Esplanadiin kittaamaan kahvia, teetä, korvapuustia ja erittäin hyvää kanaleipää. Lähetin vielä Tealle sitten tekstarin, että tulisi sinne luentonsa päätyttyä. Näin tapahtuikin. Juotuamme tarpeeksi saatoimme Tean sitten bussiin, tämä kun oli menossa Terhin kanssa katsomaan leffoja ja imailemaan järjettömiä määriä jäätelöä (sitä oli kuulemma 10 litraa).

    Minä ja Mikko kävelimme katsomaan, millon Ale aukeaisi ja huomasimme hämmästykseksemme, että se pirulainenhan on auki aamuyhdeksästä kolmeen aamuyöllä. Siellähän voisi halutessaan vaikka asua (vaan ei siellä kukaan nyt asua haluaisi). Kävimme ostamassa viereisestä alepasta pari siideriä ja menimme Temppeliaukion kirkon katolle niitä kittaamaan.

    Puhuimme kaikenlaisista projekteista. Dataprojektorilla, koneella ja webcamilla/videokameralla olisi mahdollista saada aikaan ihan jumalattoman siistejä effyjä, joissa videoon liitettäisiin kaikkea kivaa. Hitto että himottaa sellainen dataprojektori, mutta ne maksaa uutena vähintään sellasen 10-20kmk. Pitäisi löytää käytettynä jostaa.

    Puhuimme myös erilaisista leffaprojekteista ja siitä, mitä tarvittaisiin sellaisen käynnistämiseen ja ylläpitämiseen. Siihen tarvittaisiin selkeä määritelty ryhmä, joka tuntisi vastuuta projektin etenemisestä. Sen lisäksi tarvittaisiin säännöllisiä tapaamisia. Ja tietty kamat. Ja idea. Ja käsis..

    Totesimme ehtivämme vielä käydä Mikolla ennen muiden saapumista. En ollut aikaisemmin edes käynyt siellä. Ihan jees kämppä, musta ihan kodikkaan tuntuinen yksiö. Joimme toiset siiderimme ja kuuntelimme hieman musaa, ja lähdimme sitten Stellastariin, jossa meidän oli määrä nähdä muut. En ollut sielläkään ennen ollut. Aika kuumottava Kallio-mesta. Ehdimme paikalle ensimmäisinä, emmekä heti löytäneet edes tilaa istua. Rauha tuli kohta ja Aino ja Annina vähän sen jälkeen. Ahtauduimme pieneen nurkkaan ulko-oven vieressä, juttelimme ja joimme yhdet tuopit.

    Sen jälkeen lähdimme suunnistamaan Aleen päin. Valitettavasti emme kuitenkaan päässet Aleen sisään, sillä poket jaksoivat olla vittumaisia kuvallisen Kelakortin kelpaamattomuudesta henkkariksi. Kävimme kokoamassa ajatuksia Many Facesissa, sieltä sitten Highlightin oven kautta Dtm:ään taas pitkästä aikaa. Siellä tilasin valkovenäläisen. Dtm:ssä kuvattiin jotain ihme Veronica -showta, sinne oli ilmainen sisäänpääsy, eikä siellä ollut musiikkia. dOH.

    Näimme sitten sentään jonkun ihme-esityksen, jossa Veronica lauloi jotain 'kissanartusta' ja joku muu nahkanainen tepasteli siellä ja oli lievästi kurittavinaan sellaista kissaa esittävää miestä. Aika laimea esitys koreografiasta ja laulusta lähtien.

    Annina päätti sitten lähteä himaan ja me sitten vähän ajan kuluttua Aleen. Siinä välissä olimme ehtineet nähdä hetken myös Epaa ja Oskaria, jotka eivät kuitenkaan sitten olleet uskaltautuneet Dtm:ään sisään.

    Alessa oli hirveä lauma jotain evitechin tyyppejä haalareissaan, jotka periaatteessa oli tosi EVH, mutta ne pystyi aika hyvin ignoroimaan. Imin yhden tequilan (vakiojuoma, jolla pääsee tanssivireeseen) ja sitten lattialle. Taas hyvää menoa, uudenlaisia kokeiluja, liikkeet meni mulla ja Mikolla taas tosi hyvin yhteen ja Rauhan ja Ainonkin kanssa oli välillä varsin hyvä meno.

    Tanssittiin taukojen kanssa ehkä noin kaksi tuntia ja varsinkin ihan vikoissa sessioissa mulla meni Ihan Oma Vaihde päälle ja tuli kaikenlaista ihan ihmeellistä, mutta varsin hyvin synkkaavaa ja tyylikästäkin menoa, tosin välillä heitin tahallanikin ihan läskiksi ja tein kaikenlaista omituista ja hupaisaa. Joku jätkä katseli mua sillon aika pitkään, mutta se taisi olla kyllä enemmän sellanen "Tolla jätkällä on aika hyvä meno" kuin sellanen "Hei kaunis poika"-katse. Ja taisi sen seurueessa ollut tyttökin mua jonkun verran katella.

    Illan onnistumisen kruunasi se, että pääsimme pois aivan suunnitelman mukaan puoli kahdelta, Aino ja Rauha ehtivät viimeiseen bussiin, Mikko ratikkaan, eikä kukaan meistä ollut edes kännissä.

    Kyllähän tossa tuli alkoholiakin nautittua, yhteensä 1 litra siideriä, 0,5l kaljaa, 1 valkovenäläinen ja 1 tequila. Ne nautittiin kuitenkin aika sopivin väliajoin eikä mitään känniä oikeastaan seurannut, vain hyvä fiilis.

    Voi olla, että tästä tanssimisesta tulee vielä jonkinlainen semivakituinen harrastus. Kun vähentää sen tarvittavan alkoholimäärän yhteen tequilaan, niin sen hintakin alkaa olla siedettävä. Kuntokin varmaan kohenee taas vielä lisää sen uimassa käynnin aiheuttaman boostin lisäksi. bC! tanssisektio alkaa muodostua.

    Huomenna on Tietokone Työvälineenä -tentti. Missähän hitossa ja mihin aikaan sekin on. Mitähän siihen kurssiin edes kuuluu.. :)

    Sosialisoiminen ei ole tyhjää, jos sen sijaan, että sosialisoitaisiin ryhmän kanssa, sosialisoidaan sen yksilöiden kanssa. Interaktiota, aitoa keskustelua, ei vain hengausta.

    Neljä sivistynyttä ajanvietettä ovat: Koton soittaminen, Runous, Kalligrafia ja Go-peli =$cns && $cn<=$cne) { comment_start("Tiistai, 24.10.2000 klo 21:04"); ?>

    Tänäänkään ei sitten tarvinnut mennä duuniin. Ja taas sinne yliopistolle syömään. Törmäsimme Panuun, Marttaan ja Kaneliin, söimme, heitimme läppää ja Tea herätti itsensä kahvilla :). Menimme sitten vielä ihmettelemään sitä Portsun aulassa olevaa 'interaktiivista taideteosta' (sen esittelyteksti oli muuten tosi perseestä), pohdittiin hyvän aikaa sitä, heijastaako kiiltävä lattia myös tarpeeksi lämpösäteilyä, vai mistä ne lämpökamerassa olevat ihmevarjot tulivat..

    Sen jälkeen himaan lokoilemaan, lukemaan algebraa, tekemään tehtäviä ja vastaamaan pariin Javakurssi tytöille -postiin. Aloin olla jo todella väsynyt, kun Aino tuli käymään joskus ennen viittä, kuudelta piti mennä Rauhanmarssiin Kiasmalle. Saimme itsestämme jopa sen verran irti, että kävimme hakemassa Alepasta safkaa ja ehdimme juuri ja juuri imailla sen niin, että ehdimme kulkueeseen juuri sen lähdettyä.

    Jossain kulkueen puolivälissä me kyllästyttiin bannerin korkealla pitämisen vaikeuteen ja sitten mulla olikin yllättäen hieno "Make Love, not War" kaapu, josta otettiin pari valokuvaakin.. Kun pääsimme keskustan kierrettyämme Kolmen Sepän patsaalle ja musiikki ja puheet alkoivat, alkoi samalla myös sade, mutta oli ihan hyvä fiilis. Hajaannuimme. Nyt odottelen, että heräisin uudestaan tästä koomasta :)

    Ei voi tänään oikeen panostaa järkevään kertomukseen :!

    ---

    Mun viimeaikainen huoleton elämän yläpuolella liitelyni on alkanut vaikuttaa mun taitooni nähdä tilanteet ja ongelmat muiden kannalta. Kun se kyky kuitenkin pohjaa arvioihin siitä, miten itse suhtautuisi samoihin asioihin muuteltuna kohdekohtaisella modifierilla, niin jos itse on niin optimisisissa fiiliksissä, vahvana, tuntee selviävänsä kaikista mahdollisesti eteen lentävistä ongelmista, niin kyllä se lopulta vääristää arvioita muistakin. Pitää tiedostaa tilanne ja pitää varansa. =$cns && $cn<=$cne) { comment_start("Maanantai, 23.10.2000 klo 00:41"); ?> Be The Man. Everyone can be The Man. You just have to have desire.

    Heräsin tänään kello kymmeneltä kellon soittoon. "Ärh, pitää mennä duuniin.. No hitto, pistän vielä 20 minsaa kelloon, ei mun tarvii siellä ihan heti olla.." Zzzz. Herään uudelleen kelloon. "Ärh, pitää mennä duuniin.. Mm.. kyl mä tästä herään". Kymmenen minuutin kuluttua soi puhelin: "Eetu, ootko sä jo matkalla? Tänään tulikin yllättäen kokouksia, tuu vasta huomenna". "Joo, sopii tosi hyvin.. mm.. ". ZZzzz.

    Sovin meneväni Tean kanssa yliopistolle syömään kahdelta. Soitin myös Villelle, joka sanoi yrittävänsä ehtiä paikalle. Aino soitti ja sanoi lähteneensä koulusta kipeän kätensä takia. Sovin soittavani myöhemmin takaisin. Tapasin sitten Villen vähän yhden jälkeen Metsätalolla, menimme sisään, imailimme kaakaot ja juttelimme. Tea tuli sovittuun aikaan ja söimme. Punaviinihärkä oli varsin imailtavaa.

    Siitä alkoi sitten sellainen hyvä viiden tunnin ystävällinen piruiluhetki meidän kolmen välillä. Syötyämme ja istuttuamme, käytyämme dyykkaamassa arkeologian laitoksen paperiroskista ja opiskelijakirjaston kuumottavassa alakerroksessa Tea viehkeili meidät ostamaan jauhoja ja menimme sitten Heikinlaaksoon tekemään porkkanasämpylöitä. Piru että sitä läppää lensi. Osansa saivat sekä söpöt fuksipojat että Eetun Projekti. Jos Uutisvuodon väittämä naurun ja hölkän suhteesta pitää paikkaansa, niin juoksimme kaikki päivän aikana aika hyvän lenkin.

    Kävin sitten jossain välissä Tealla suihkussakin, kun alkoi olla sen verran paskanen olo. Ainokin tuli sinne, valitti kättään, kävi myös suihkussa, imailimme parit sämpylät ja lähdimme viimein kaupunkiin päin. Puhuin pitkästä aikaa Seitankin kanssa kun tämä soitti duunistaan. Sekin oli ihan positiivista.

    Juuri kun olin päässyt himaan, tapahtui TAAS tuttu ilmiömme: ifreq-Mikko soittaa ja saa mut suostuteltua lähtemään Ale Pubiin tanssimaan. Sovin kuitenkin, että olen ensin tunnin himassa ja hoidan tehtäviä, ennen kuin lähden. Pirun maanantai, pirun yksi tunti aikaa istua ja keskustella irkissä, tehdä Laskennan Teorian ja Algebran tehtäviä.. Irkissä oli vielä ihan hyvät keskustelut, ensi viikonlopun allnighterista, siitä, minkä värinen universumi tänään oli sekä kysymyksiä eri Linux- ja BSD-varianteista.

    Mihinkään muualle kuin tanssimaan en olisi edes lähtenyt, mutta meillä on Mikon kanssa nykyään aina Ihan Oma Meno kun päästään tanssilattialle. Hyvät taistelut, hyvät yhteenpelit, hyvä meno. Ja tanssiminen on kivaa. Hyvä meno oli nytkin. Tanssitaistelin mm. jonkun tuntemattoman jätkän kanssa yhen bisiin ja meillä oli taas hyvät sessiot Hey Boy, Hey Girliä sitä DJ:ltä pyydettyämme. Takaisin himaan pääsin lähtemään vähän keskiyön jälkeen.

    ---

    Hei lukijat, mitä mieltä te olette noista entryjen alussa olevista kryptatuista ajatuksista? Onko ne hienoja, onko ne kiinnostavia, voiko niiden merkitysträ arvailla? Vai ovatko ne vain ärsyttäviä? Välillä ne tulee suoraan, välillä niitä on vaikeampi keksiä. Useimmiten niihin on kuitenkin piilotettu ajatuksia, joita ei muuten uskaltaisi täällä sanoa. Tai sitten päivän tilanteista kumpuavaa elämänfilosofiaa. Siis ainakin periaatteessa IMO se kaikkein syvällisin ja tärkein.

    Ja mitä muuta, rakkaat lukijat? Mikä tässä Nettiksessä on hyvää, mikä huonoa? Teille on annettu mahdollisuus kommentoida, käyttäkää sitä.

    ZZZz - *PIRR*PIRR* - "Haloo" - "Missä pili on?" - "EIIIIIIIIIIIIII!" =$cns && $cn<=$cne) { comment_start("Sunnuntai, 22.10.2000 klo 02:03"); ?> "Verkot veteen vaan, meillä on poikien kanssa pieni veto pystyssä siitä, kenen haavista seuraavaksi löytyy kampelaa."

    Kaksi päivää yhdistyi sitten aika yhtenäiseksi putkeksi. Lauantai oli suureksi osaksi lojuskelua ja pyjamabileiden odottelua, mitä nyt kävin Cafe Esplanadissa tapaamassa Panun, Martan ja Kanelin, ja hakemassa digikamerani heiltä takaisin lainasta illan juhlia varten. Puhuimme myös jonkin verran koodauksesta, koodauksen opettamisesta, eri kielistä ja ohjelmointimalleista.

    Sitten takaisin himaan istumaan pariksi tunniksi. Tajusin vasta joskus puoli kahdeksan Rauhan soitettua, että enhän mä enää saa Alkosta punaviinipulloa, niin kuin olin suunnitellut, kun oli lauantai. Piti sitten hakea Viiskulmasta. Tapasin Villen keskustassa ja meillä oli bussissa varsin hyvä keskustelu luokkamallin tulevaisuudesta ohjelmoinnissa (uusimmat VHL OOP-kielet, lähinnä Ruby ja Python tuhoavat sitä laajennuksillaan aika pahasti), lispistä ja sen laajennuksista, sekä Prinssieversti -viskilikööristä. Ei voi vieläkään ymmärtää, että tuollainen juoma voi olla olemassa.

    Perillä asiaankuuluvat kledjut päälle ja menoksi. Pyjamat, tyynymeri, vaahtokarkit ja kaakao kyllä loivat aivan ehdottoman hienon ja tavallisesta positiivisesti poikkeavan ilmapiirin. Olin kyllä lopulta vaaaarsin humalassa. Lisää mielenkiintoisia keskusteluja Villen kanssa, joista erityisesti yksi osui hyvin tajuntaan ja teki siellä hyvää, sumopainin henkisen taistelun merkityksen selittämistä sekalaiselle porukalle, vauhtiin päästyäni sitä mun uutta oppimaani taitoa, randomtarinankerrontasepostusta, sekä syvällisiä kännifilosofioita Anninan kanssa siinä välissä, kun mun olisi oikeasti pitänyt olla jo aivan sammunut/nukkumassa, mutta pidin itseäni oikeen väkisin hereillä, kunnes se lopulta muodostui aivan ylivoimaisen vaikeaksi tehtäväksi..

    Herättyäni huomasin aika nopeasti, että ketään turvallista ihmistä ei tuntunut olevan mailla halmeilla. Huoneessa nukkui vain lauma Anninan kavereita, eikä yhteistilastakaan löytynyt ketään. Annina sentään löytyi sitten nukkumasta Rauhan huoneesta ja Aino omastaan. Oli silti aika ihmetunne, että kaikki olivat hävinneet jonnekin. Viimeinen hämärä lähes uninen muistikuva muista oli se, että Tea taisi aamulla katsoa siinä nukkumapaikkani vieressä lattialla televisiosta jotain Formuloita.

    Päivästä muodostui sitten kunnon lojupäivä aina iltaan asti. Olin kyllä lähdössä Halzamiittiin, mutta sitten painotettuani asioita päässäni päätin paikanpäällisen tilan ja kokemuksen olevan harvinaisempi ja kiinnostavampi, ja jäin. Tuli kyllä syyllinen olo, vielä kun mua ei voinu edes tavoittaa millään kännykän akun loputtua. Ja jäi sellainen Halzavajaus, noi meidän sunnuntaiset miitit tuo mulle kuitenkin aina nykyään aikamoisen annoksen hyvää mieltä ja elämäniloa, jos/kun siellä tehdään jotain hauskaa ja kiinnostavaa.

    Me lojuttiin sitten kaikki paikalle jääneet (minä, Aino, Annina ja Pade) koko päivä Anninan huoneessa, tilattiin pizzaa ja katottiin telkkua, mitä nyt välissä pelasin Anninan kanssa kahdestaan Afrikan Tähteä olohuoneessa, jolloin sitten jatkoimme osaksi edellisen illan keskusteluja ja puhuimme elämästä, ihmisistä, ihmissuhteista ja kaikista niistä omituisuuksista, mitä niihin liittyy.

    Rauha ehti juuri tulla töistä takaisin ennen kuin lähdin vihdoin vähän ennen kuutta kävelemään Hämeenlinnanväylälle, jonka ohi olin katsonut menevän vähän yli kuusi bussin, jolla ehdin juuri sopivasti Viiskulmaan syömään.

    Rauha oli menossa Ismon kanssa puoli yhdeksän näytökseen katsomaan Magnoliaa, jota munkin oli pitänyt mennä katsomaan jo vaikka kuinka kauan. Ajattelin ehtiväni sinne ja pyysin varaamaan mullekin lipun, sillä jos mä en olisi nähnyt sitä tänään, niin sitten ei olisi taitanut olla enää ketään, kenen kanssa mennä sitä katsomaan.

    Kävin äänestämässä pääruoan ja jälkiruoan välissä noin puoli kahdeksalta (ja yllättäen muuten äänestämäni ehdokas pääsi valtuustoon. Mitä hittoa, toimiiko tämä systeemi sittenkin?-). Kahdeksalta lähdin kävelemään Nordiaan päin, jossa leffanäytös oli. Kävin ohikulkumatkalla Jump Innissä pikaisesti moikkaamassa Miljaa ja muita järkkäreitä, niillä oli ollut edellisyönä aamuviidestä eteenpäin junkkabileet ja nyt vielä sitten sunnuntaichilloutsessiot.

    Magnolia oli.. aika pitkä (kolme tuntia), vähän sekava, ei suorastaan älyttömän hyvä, mutta.. jotenkin tosi vaikuttava. Eli kokemuskokonaiusuutena kuitenkin hyvä leffa.

    Sarjassamme "yllättävä tapahtuma pidentää Eetun iltaa positiivisesti taas": Kävellessäni takaisin kotiin päin törmäsin Jump Innin edessä Miljaan, joka odotti ratikkaa viedäkseen lainassa olleen peilipallon takaisin omistajalleen. Mä lähdin sitten seuraksi ja yökahveille.

    Milja ei ollut nukkunut tuntia paria enempää perjantaista lähtien, mutta oli siihen nähden hämmästyttävän selväjärkinen. Miljalle päästyämme istuskeltiin ja keskusteltiin ja voivoteltiin ihmisiä.

    Päästin Miljan sitten vihdoin yhden aikoihin nukkumaan ja ehdin ihan tsägällä viimeisiin keskustaan palaaviin busseihin ja onnistuin vielä ohittamaan viimeisen Eiraan päin menossa olevan kolmosen ratikan Hakaniemessä ja pääsin siten oikeastaan ovelta ovelle julkisilla, vaikka olin jo varautunut kävelemään koko matkan Sörnäisistä Punavuoreen.

    .. ja hitto taas mä oon jotenkin onnistunu saamaan hampaanjäljet olkapäähäni.

    ---

    Jos mä en olisi niin pirun sosiaalinen, niin käyttäisin varmaan aikaa bileissä ihmisiä tarkkaillen. Varsinkin kun alkoholin vaikutuksesta kontrolli höltyy, useimmista voi lukea heti elekielestä, ketkä on niiden hyviä kavereita ja keistä ne on kiinnostunu. Mutta enhän mä nyt hitto yleensä onnistu istumaan bileissä nurkassa tarkkailemassa. Lauantaina onnistuin siinä sen ehkä sen pari minuuttia.

    Musta on ihan saatanan tyhmää, että kadulla ei voi kiintoisan näkösen ihmisen kävellessä ohi pysäyttää sitä ja pyytää sitä kahville. Tai voi, mutta siinä pitäisi olla ihan sikaguru, hallita sekä oma puolensa keskustelusta, että toisen, sillä toinenhan on siinä yllätetty, ei sellainen ole normaalia, silloin se on heti puolustuskannalla. Pitäisi pystyä jotenkin tekemään senkin olo välittömästi luonnolliseksi, saada se koko homma vaikuttamaan niin järkevältä kuin se onkin vain parilla sanalla.

    Hitto että siinä olisi treenaamista. Sekin, että yleensä saa itsestään irti sen, että puhuisi vieraalle. Ja mistä edes puhuisi? Miten voisi ytimekkäästi esittää asiansa oikein, ja mistä sitten puhuisi?

    Olen ajatellut jo vähän pidempään, että jos tuolla ulkona on ihmisiä, jotka ajattelevat samaa, niin tästä tapahtumasta voisi pudottaa omasta puolestaan ainakin sen toisen ongelman pois. Ajattelin teettää t-paidan, jossa lukisi selvästi tarpeeksi isolla kummallakin puolella "Minulle saa tulla puhumaan". Siitä voisi tehdä vaikka bC! -paidan myös. Yhteisö. Avoimuus. Suvaitsevaisuus. Ja sitten ehkä sellainen hassu tiheä verkosto, jossa ihmisten kuvista lähtee toisiinsa saatanasti linkkejä. =$cns && $cn<=$cne) { comment_start("Perjantai, 20.10.2000 klo 20:42"); ?> Kun kaikki vanha on korvattu uudella, voi vihdoin alkaa nauraa haamuille.

    Tänään on ollut aika loju päivä. Viikon väsymys ilmeni vihdoin, heräsin vasta kahdeltatoista, ja sen jälkeen olen lähinnä lojunut Ainon kanssa, mitä nyt ehdin välillä käymään Ressussa pelaamassa yhden Lunch Moneyn. Jos haluaisin, voisin lähteä Chapliniin tai Kallioon juopottelemaan. Ei kuitenkaan oikeen nappaa. Ehkä tästä voisi tulla se ainoa päivä viikossa, jolloin vietän rauhaisaa koti-iltaa (hiukka paradoksaalista, onhan tänään perjantai).

    Okei, otetaan vähän tarkemmin. Heräsin noin kaheltatoista siihen, että Tipu soitti mulle ja kysyi, missä Munkkisaarenkatu on ja miten sinne pääsee. Oli menossa sinne jonnekin päiväkotiin työharjoitteluun tässä joku päivä. Sitten istuskelin vähän koomassa koneen ääressä, kunnes tajusin, että hei, munhan pitäisi olla nyt Viiskulmassa eilisillan sopimuksen mukaisesti. Puhuttiin sitten verotusasioista, jotka koski Viiskulman ja Temppelikommuunin omistuksien vaihtamista päittäin, mikä ei sitten lopulta ollutkaan verottajan mielestä niin yksinkertainen juttu, kuin mitä piti.

    Aino soitti ja sanoi heränneensä juuri ja sovimme tapaavamme kaupungissa tehdäksemme 'jotain'. Istuin vielä jonkin aikaa Viiskulmassa, ennen kuin lähdin sitten kaupunkiin odottelemaan ja päädyin Ressuun, jossa ehdin remuta yhden pelin Lunch Moneyta, vaihtaa pari sanaa Iiriksen kanssa Java-kurssista ja saada Giffeltä Megabileiden baarikaappivelat takaisin, ennen kuin sitten tapasin Ainon linja-autoasemalla. Aino oli heti megessä imailupaikkaehdotuksessani, eli Metrokebabiin falafelille siitä.

    (nyt pitää lähtä, Tea soitti ja pyysi kahville, tai oikeammin jäätelölle, ehkä jatkan myöhemmin;)

    Takaisin himassa. Kahvireissusta muodostui varsin hyvä ja kiinnostava lopulta. Aluksi kävelimme ympäriinsä, samalla miettien paikkaa minne mennä, useimmat kahvilat menevät kuitenkin kiinni yheksältä tai kymmeneltä. Olimme melkein jo luovuttaneet kun huomasimme Lasipalatsin, jossa oli sitten useampiakin kahviloita auki (kannattaa muistaa, jos etsii yöllä fiksua kahvilaa) Valitsimme Cafe Panoraman, ja istuimme keskustelemaan pitkäksi aikaa kaikenlaisesta.

    No, enivei, kelataanpa nyt sitten takaisin. Eli Kebabilla ollessamme Anne sitten käveli siitä ohi, ja tuli hetkeä myöhemmin istumaan meidän kanssamme. Oli lähdössä jonnekin mökille Haminan pohjoispuolelle parin tunnin kuluttua ja istuskeli kaupungilla ilman tekemistä. Sitten Jukkakin soitti, että tarvitsi syyn nousta ylös himastaan ja päätimme mennä istuskelemaan Bio Luviliin. Teakin tuli sitten sinne.

    Jonkun aikaa istuttuamme minä ja Aino tulimme sitten Temppeliin kuuntelemaan Kiveä ja katsomaan telkkua. Löhöttiin, löhöttiin ja löhöttiin. Sitten Aino soitettiin Chapliniin ja mä en jaksanu lähteä. Vähän aikaa ehdin istuskella rauhassa ennen kuin Tea sitten soitti, mikä onkin jo tänne dokumentoitu.

    ---

    Jos ei päivän aikana ole ajatellut mitään muita kiinnostavaa, niin sitten voi ainakin sepostaa päiväänsä vähän tarkemmin. Mun päiväni ei taida vielä olla liian kaikille tuttu ja rutiininen.

    (Laskennan teorian haastavien tehtävien ja nukkumisyrityksen jälkeen)

    On tosi.. havahduttavaa, kuinka suuri osa mun omasta identiteetistäni tuhoutui mun ollessa Seitan kanssa. Meidän eron jälkeen ne kaikki maahanpainetut muruset alkoivat kasvaa, niiden täytyi kasvaa, suuremmiksi kuin koskaan, täyttämään se ammottava tyhjiö, mikä jäi.

    Nyt mä olen enemmän itseni kuin koskaan, vahvempi kuin koskaan, voimallisempi kuin koskaan, enemmän itseni hallinnassa kuin koskaan. Mä olen uudestisyntynyt. Ja mä olen vielä omieni parissa. Vaikea uskoa musta, joka olen aina ollut suhde-ihminen, mutta juuri nyt tuntuu mahdottomalta kuvitella, että joku muu ihminen tulisi kahlitsemaan osan mua, etten mä voisi aina olla juuri siellä, missä itse haluan, silloin kun haluan, keiden kanssa haluan. Varsinkin kun mun elämään kuuluu nyt niin pirusti erilaisia elementtejä, että pitäisi varmaan kloonata musta se toinen osapuoli, ennen kuin se pitäisi kaikesta siitä samasta, mistä mä ja viihtyisi kaikkialla siellä, missä mäkin.

    Silti samalla mä kaipaan jotakuta, jota rakastaa, joka rakastaisi, ja jonka voisi sulkea syliin nukkumaan mentäessä.

    ..

    Mun tämänhetken ihanteeni olisi rakkauteen ja luottamukseen perustuvan suhde jonkun itsenäisen, järkevän, yhteisöllisen ja sopeutumiskykyisen naisen kanssa, joka kykenisi selvittämään suhteen ongelmat kanssani puhumalla.

    Oikeastaan ihanteilla ei kyllä ole mitään tekemistä todellisen maailman kanssa. Suhteet on enivei loputonta tasapainoilua ja sopeutumista toiseen ja suhteeseen, hyvässäkään suhteessa ei tässä iässä voi yhteispeli vain loputtomasti jatkuvasti kasvaa, sillä ihmiset muuttuvat vielä, persoonat muuttuvat, tilanteet muuttuvat, ihanteet muuttuvat, kukaan ei ole meidän iässämme vielä niin urilleen jämähtänyt tai vakiintunut. Eikä toista, tai suhdetta tähän, voi millään todella tuntea, ennen kuin se suhde on olemassa.

    Oikeassa elämässä se on molemminpuolinen ihastus ja naps vaan.

    Huomenna on sitten ne pyjamabileet. =$cns && $cn<=$cne) { comment_start("Torstai, 19.10.2000 klo 16:50"); ?>

    Tulin juuri uimasta. Käytiin testaamassa Mäkelänrinteen uintikeskus, kun se oli lähes matkan varrella (piti käydä viemässä vielä Vallilaan tietojenkäsittelytieteen laitokselle nääs kaksi harjoitustyötä). Aika päyrä mesta, kuumottava kulunvalvonta kortteineen ja kaikki, siirrettävä matala alue pitkässä altaassa ja sellaista. Oli se kyllä sitten ihan mukava paikka kun siihen tottui. Pitkä allas on ihan megaiso ja siellä oli vielä ihan hyvin tilaa päivällä, tosin siinä vaiheessa kun me lähettiin pois se alko olla paljon täydempi.

    Uin puolitoista kilsaa ja olen nyt ihan naatti. Aletaan varmaan käyttää Vuosaaren ohella, tosin sinne voi todellakin mennä vaan päivällä jo senkin takia, että opiskelija-alennus on voimassa vaan neljään asti. Tänään ei ole ehtinyt ajatella vielä hirveästi. ---

    Pari yötä sitten tajusin, etteivät ihmiset varmaan ole pitäneet nettiksiään sosiaalisen tarpeen vuoksi, niin kuin olin kuvitellut, vaan oikeasti suureksi osaksi itselleen. Lukiessani muiden nettiksiä on tuntunut, että olisin ollut interaktiossa heidän kanssaan, mutta eihän heistä ole voinut samalta tuntua, normaali nettiksenkirjoittaja ei pääse käsiksi edes tietoihin siitä, ketkä hänen sivuillaan ovat käyneet (siinä muuten teille bonusta sivujen pitämisestä temppelissä, menkääpä tuonne ja kirjoittakaa hakutermiksi oma käyttäjätunnuksenne), mitä nyt ovat joskus vieraskirjoissa saaneet jotain palautetta välillä.

    Tämä kuitenkin, tämä kommentointisysteemi täällä, se on ihan tehty sitä varten, että ainakin tämä nettis olisi interaktiota. Taidan olla aika yhteisöaddikti. Juupa juu, heti kun pääsee lösähtämään himaan ja irkkiin niin soi se puhelin ja käy käsky Makasiinien taakse #demi.fi -miittiin. Koska olin harkinnutkin sinne menoa ja sieltä taustalta kuului niin hyvää "Eetu vittu olit Iineksessä" -vittuilua niin pitihän sinne lähteä. Oli ihan positiivinen kokemus, vaikka ulkona alkoi lopulta ollakin jo aika pirun viileätä. Hyvää huonoa läppää ja aika hyvät kännifilosofiat ihmissuhteista, vaikka mä en ollutkaan kännissä.

    Älytöntä, miten paljon paremmin hiiri liikkuu, kun puhdistin sen. Kannattaa tsekata. =$cns && $cn<=$cne) { comment_start("Keskiviikko, 18.10.2000 klo 13:41"); ?> Onko hän vahva, joka pystyy täysin sivuuttamaan jonkun tietyn totuuden elämässään, silti myöntäen sen olevan totta, vai onko hän vain sairas?

    Uusi päivä. En vieläkään tiedä, olenko maksanut viime kuukauden yhtiövastiketta. Kolumbus bugaa niin, että reverset ei toimi. Oli ilmeisesti kaatanut temppelinkin viime yönä, mutta automaattinen skripti toimi ja pelasti. Haluaisin kokeilla rekonnektia, mutta sitten temppelin DNS:t menisivät taas hetkiseksi sekaisin, eikä sitä voi enää tehdä niin ajattelematta, kun on nyt niitä ihka aitoja kotskaportaalejakin vähän enemmän.

    ---

    Mä olen aika innoissani tästä Java-kurssista tytöille (jonka vihdoin järjestän). Mietiskelin sitä eilen yöllä päässäni pitkään, enkä saanut unta ennen neljää. Ensimmäiseen tuntiin on vielä yli viikko aikaa. Pohjaan opetukseni varmaankin Wiklan Java-kurssin materiaaleihin. Toivon, ettei mun tarvitse hirveästi etukäteen miettiä erilaisia 'tehtäviä', vaan että voin tehdä hommia niin lähellä vuorovaikutteista yksittäisopetusta kun vain voin. Pistän varmaan osallistujille jossain välissä pienen kysymysmailin siitä, mitä he jo osaavat ja varsinkin kysymyksen, minkälaisen yksinkertaisen ohjelman he haluaisivat toteuttaa. Saa miettiä jo, jos lukee tämän :).

    Vihdoin olen alkanut tuntea, että tarvitsisin oikeasti jotain kalenteria, mihin kirjata tapaamisia. Viimein niitä on alkanut tulla jo niin pitkälle aikavälille, että kaikkia alkaa olla ihan tuhottoman vaikea muistaa päässä. Mä olen vaan hävittänyt sen pirun kalenterinkin jonnekin. Pitäis todellakin ostaa jo sellanen taskukannettava, mutta kun haluaisin sellaisen mieluusti linukalla varustettuna.

    Nyt pitää varmaan kuluttaa aikaa hieman algebran lukemiseen. Vahvarunkoisen puun ei tarvitse tekeytyä kallioksi tarjotakseen suojaa tuulelta.

    Rekonnektasin sitten viimein Temppelin pariinkin otteeseen, ennen kuin sain IP:n, jonka reverset toimivat. Ajattelin, että tähän aikaan sen ehkä uskaltaa tehdäkin, vaikka siitä seuraa sattumanvarainen bout 1-30 min katko eri paikkoihin ennen kuin kaikki DNS-palvelimet saavat päivittyneen osoitteen.

    Iltapäivän Agentti4-miitti oli taas kerran varsin mieluisa kokemus. Minä pidän tavattomasti siitä pienoisuniversumista, bantu-ulottuvuudesta, joka niissä tuntuu muodostuvan.

    Tulin juuri kotiin Tavastialta, Pohjannaulan keikalta. Hyvä keikka, tyypit onnistuivat olemaan samalla tasolla kuin yleisönsä ja taas toisaalta oikein komean uhmakkaita. Jos olisi ollut tilaa tanssia, olisi voinut vähän enemmän vielä harjoittaa sitä jalan vispausta. Kerrankin jotain musaa, jossa jalankärkeä pystyi heittämään luontevasti vähän joka suuntaan. Suosittelen lämpimästi kumpaakin levyä, aikaisempi Kivi on parempi, mutta pidän silti vielä nyt enemmän Pässinpäästä. Musiikkia, jossa fiilis on tärkeämpää kuin tiukkapipoisuus ja siksi tulos on välillä parempi.

    Ja minulle sanottiin aidosti jotakin, joka lämmitti sydäntäni, vahvisti elämäni. =$cns && $cn<=$cne) { comment_start("Tiistai, 17.10.2000 klo 00:46"); ?> Täydestä tyhjästä täyteen täyteen, joka ei silti ole täysi

    Tämäkin oli hyvä ja kiireinen päivä. Itsenäisiä opiskeluvelvollisuuksia, sitten kahville, lisää itsenäisiä opiskeluvelvollisuuksia, kirjastosta lainattujen kasettien palautus, ystävien kanssa telkun ääressä löhöilyä.

    Ostin kolme levyä: Ultra Bran uuden, Radioheadin uuden sekä Itä-Saksan vanhan. Minun pitikin ostaa kolme levyä, mutta kolmannen piti olla Apocalyptican uusin. Ehkä ostan sen myöhemmin. Ei mulla olisi ollut rahaa noihinkaan ;). Ja nyt taas on ihan liikaa musaa pitkäksi aikaa, en mä ole vielä ehtiny tutustua edellisiin ostoksiinikaan.

    Pitää varmaan todella harkita sen Javakoodaustyön vastaanottamista. Mun nykyisessä työpaikassani on kyllä pirun hyvät edut ja mä tunnen jonkun verran velvollisuudentuntoa niitä kohtaan, mutta piruvie saisivat keksiä mulle lisää tekemistä. Juuri nyt on ollut niin pirun hiljaista duunissa, niin ei tuu rahaakaan. Toisaalta se on kyllä ollut ihan hyvä, on ollut aikaa opiskeluun.

    ---

    Epäilin aluksi, etten olisi nyt pystynyt kirjoittamaan mitään järkevää päiväkirjaentryä, sillä olin aivan liian aggressioadrenaliinissa tapeltuani Tietokone Työvälineenä-kurssin harjoitustöideni valmiiksi noin tunnissa. Tavallaan se oli kyllä ihan nautinnollista, kun yleensä olen aina niin rauhallinen ja tämä aggressio ei edes kohdistunut keheenkään. Aika hyvin se aggressio laski tämän kirjoittamisen aikana.

    Jos ette ole muuten vielä päätelleet, niin näiden entryjen formaatti on sellainen, että ensimmäisenä on päivän mietelause/kryptattu ajatus, sen jälkeen tulee päivän tapahtumia selväkielisenä tai vähemmän selväkielisenä, sitten on kaksoisviiva ja sen perään tulevat päivän muut ajatukset, jotka eivät liity tiiviisti päivän tapahtumiin.

    Nyt tämä on sitten julkinen. "julkinen". Niin pieni ero, vain yksi mitenkään muista eroamaton linkki pääsivulleni. Tarkoituksella näin. Tuntuu paremmalta, jos en pidä tästä mitään melua. Ihmiset löytävät sen sitten joskus itsekseen ja toivottavasti ilahtuvat. Nöyryys estää julistamasta itseään kuuluisuuden tavoin, vaikka samalla palan halusta nähdä ensimmäiset kommentit täällä, tietää ihmisten käyvän täällä.

    Mietin tänään sitäkin, miten tällä hetkellä ihmisten nettikset menevät aika vähän päällekkäin. Tulenko minä kirjoittamaan samoista tapahtumista kuin muut? Onko siinä mitään järkeä? Olisiko kiinnostavaa lukea kaksi eri näkökulmaa samaan asiaan, vai tyydynkö vain viittaamaan tuollaisiin tapahtumiin kryptisellä sivuviitteellä? =$cns && $cn<=$cne) { comment_start("Maanantai, 16.10.2000 klo 03:14"); ?> Yhteinen tanssiva itsenäisyys, sekä muille että itselle, paljon enemmän itselle.

    Ärsyttävää kirjoittaa lievässä humalassa asioita, joita on halunnut päivän mittaan kertoa, varsinkin kun ei halua vaikuttaa humalaiselta.

    Päivän jakautuminen: 15 tuntia valveillaoloaikaa, josta 14 tuntia 20 minuuttia muiden ihmisten kanssa, 40 minuuttia yksin (ja sekin matkustamiseen).

    ---

    Mietin eilen yöllä vielä sitä, että jos todella alan pitää tätä päiväkirjaa, niin tulen olemaan ainoa sellaista pitävä meistä vanhan polven ihmisistä, sekä ainoa bC!:n 'sisäpiiristä'. Mietin, tuleeko tämä tutustuttamaan uusia ihmisiä nettiksiin, sekä sitä, tuleeko tämä nettis olemaan jotenkin erilainen muihin verrattuna, onko mulla antaa jotain uutta näkökulmaa asioihin. Tunnen kuitenkin eroavani ajatusmaailmaltani muista tuntemistani nettiksenkirjoittajista.

    Ainakin haluaisin erottua. =$cns && $cn<=$cne) { comment_start("Sunnuntai, 15.10.2000 klo 21:28"); ?> Halzagurkin saldo: 4+4. Ei yhtään huonommin yhteisöltä.

    Joskus joutuu tilanteeseen, jossa tietää, mikä on oikein ja hyvää pitkällä tähtäimellä, muttei silti onnistu toimimaan oikealla tavalla, koska on hetken orja.

    Tänään oli taas tapahtumarikas päivä. Kun heräsin, huomasin, että Juha oli könynnyt tuohon patjalle nukkumaan. No, mä ihmettelinkin, että mitä ne aikoo tehdä kun ne ei ottanu sitä patjaa tolle toiselle puolelle. Sitten Halzamiitti, hieno minilarppi verisestä puukultista, joka onnistui ainakin kulttilaisten osalta varsin hyvin. Hengaus-matkanteon jälkeen puolisen tuntia istuskelua Jump Innissä, missä oli Haerski Jumituksen chillout-sessiobileet, jonne olin käynyt ennen halzamiittiä vielä lainaamassa UV-putkeanikin. Milja oli tehnyt kivoja UV-kukkia nääs.

    Jump Innistä jouduin lähtemään Viiskulmaan jokasunnuntaiselle perheateriallemme. Tällä kertaa paikalla olivatkin lähes kaikki (siis ne, keitä siellä yleensäkään mun lisäkseni on, ovat mun vanhempani, mun siskoni ja veljeni sekä heidän perheensä). Mä olen aina pitänyt meidän sunnuntairuokailuista, siellä saa erinomaista ruokaa, usein hyvää viiniä ja jututkin ovat ihan mielenkiintoisia, mutta tänään oli vielä jotenkin tavallista parempi meno ja tunnelma, sekä pari hyvää piikkiä mun suuntaani. Lähdin leveästi hymyillen takaisin Jump Inniin. Lisää sosialisointia, istuskelua. Piti vielä lähteä Ainon kanssa kahville, mutta tämä päättikin mennä jo kotiin.

    Kokonaisuudessaan siis varsin onnistunut päivä. taas.

    ---

    Mä en halunnut aikaisemmin kirjoittaa nettistä, koska olin sitä dissannut, enkä halunnut kääntää kelkkaani. Ainoa mahdollisuuteni oli siis uudistaa nettiksen formaattia jotenkin. Aika vähään mä näemmä tyydyin. Sitäpaitsi mä en halua pettää ihmisiä, jos ne luulee saavansa jatkuvan nettiksen ja mä en siihen pystykään. Siksi pitää olla epämääräinen. Tosin onhan tämä ihan fiksu parannus siihen, että ihmiset kommentoi ihmisten nettiksiä vieraskirjoissa, poissa kontekstista.

    On hassua, miten mun päiväni tuntuu jakautuvan nykyään kahteen ihan erilaiseen vaiheeseen. Ensin on se varsinainen päivä, jolloin usein tapahtuu hirveästi, tapaan paljon ihmisiä ja juoksen paljon ympäriinsä. Sitten jossain vaiheessa iltaa tai yötä palaan kuitenkin kotiin, jossa istahdan koneelle, pääsen selville muiden päivästä ja hoidan sosiaalivelvollisuuteni heitä kohtaan istumalla irkissä, luen päivän nettiuutiset, muiden päiväkirjat, hoidan emailit, koodaan, väsään ja katson televisiota. Teen paljon. Yksin. Kaksi elämää, toinen on julkinen, yhteisöllinen, toinen on yksityinen, mutta yhteisöllisellä elementillä. Kummatkin ovat tekemistä täynnä. Lienen varsin yhteisöllinen ihminen. =$cns && $cn<=$cne) { comment_start("Lauantai, 14.10.2000 klo 01:24"); ?> Miten voi ihminen, joka ei edes itse halua tiedostaa kaikkia ajatuksiaan, pitää kryptaamatonta ajatuspäiväkirjaa?

    Tuo minun pääsivuni, se on kuin vahingossa muuttunut kryptatuksi ajatuspäiväkirjaksi, en vain ole merkinnyt päiviä, jolloin olen nuo ajatukset saanut. Tämä sai mut ihan vakavasti ajattelemaan oikean ajatusnettiksen pitämistä, huolimatta kaikista dissausfiiliksistä, mitä mulla on ollut nettiksiä kohtaan.

    Siitä syntyi tämä sivu. Tämä sivu on koe, en takaa jatkavani sitä, en takaa päivittäväni sitä. En takaa, että tämä sivu tulee olemaan ajatuspäiväkirja, tahi tavallinen päiväkirja, en tiedä, paljonko siitä tulee olevaisuuteen omituisina hämärinä lauseina, paljonko selväkielisenä.

    Koska olen tavallaan myös toivonut, että ihmiset spekuloisivat ja kommentoisivat piilotettuja viestejäni, päätin lisätä tähän avoimen mahdollisuuden kaikille sanoa haluamansa erikseen jokaisesta päiväkirjaotteesta. =$cns && $cn<=$cne) { comment_start("Perjantai, 13.10.2000"); ?> Me kävelimme läpi sateisen kaupungin, keskustellen elämästä, kuolemasta ja kauneudesta. Jossain muualla maailmankaikkeus jatkoi kolkkoa nauruaan.

    Näytä koko päiväkirja






    : Kommentoi

    ...